Översättning av utomspråkliga kulturella referenser utmanar översättaren och hens språk- och kulturkunskaper. Jan Pedersen har börjat forska i översättning av Extralinguistic Cultural References (ECR), utomspråkliga kulturella referenser (UKR), med tanke på tv-undertextning. Han utvecklade sin teori vid namnet ECR Transfer Strategies som han utgav 2005 i sin artikel How is Culture Rendered in Subtitles? Pedersens modell kan tillämpas i undersökning av översättning av UKRer i skönlitteratur. Hans modell för ECR-strategier är grunden för den här pro gradu-avhandlingen, och jag presenterar strategierna samt provar dem i en egen undersökning. Modellen har sju huvudkategorier för översättning av UKRer. Jag tar först upp översättarens förmåga att dra slutsatser (Inferencing) av källtexten och hens förmåga att hitta ändamålsenliga motsvarigheter (Equivalence) till UKRer för att återge dem. Översättaren borde förbli osynlig i översättningen vilket jag bedömer enligt min egen subjektiva läsupplevelse. Huvudsyftet är att se om översättaren har använt någon tydlig översättningsstrategi i sin översättning av UKRer. Jag vill se om översättaren har domesticerat måltexten (domesticering) eller om han har bevarat det främmande i texten (främmandegöring). Pedersen delar utomspråkliga kulturella referenser i olika domäner, och jag granskar också vilka domäner referenserna i materialet hör till. Till slut jämför jag mina undersökningsresultat med Pedersens resultat.
Boken Jag är Zlatan Ibrahimović (2011) är skriven av Zlatan Ibrahimović och David Lagercrantz. Den heter på finska Minä Zlatan Ibrahimović (översatt av Miika Nousiainen). Jag har tagit med de två första kapitlen i min undersökning. Valet gjorde jag av praktiska skäl. Antalet exempel på UKRer är 148. Min undersökning är både kvalitativ och kvantitativ. I den kvalitativa fasen delade jag in referenserna i kategorierna och analyserade dem. Jag numrerade exemplen och skrev dem ut. För att kunna jämföra mina resultat med Pedersens resultat räknade jag ut antalet UKRer i olika kategorier och domäner.
I min undersökning är överföring (48 %) den mest använda översättningsstrategin vilket beror på antalet egennamn i materialet. Specificering (14 %) och generalisering (13 %) har också använts speciellt vid översättning av egennamn. Översättaren har utnyttjat huvudstrategier etablerad motsvarighet/officiell ekvivalent (9 %), direkt översättning (6 %), ersättning (6 %) och utelämning (4 %) ganska jämnt i sitt arbete. Sammanlagt 68 % av UKRer är översatta med källspråksorienterade översättningsstrategier och 23 % med målspråksorienterade strategier. Huvudkategorin etablerad motsvarighet/officiell ekvivalens hör inte till varkendera strategier vilket måste noteras i resultatet. Enligt Pedersens undersökningar hör de flesta av UKRer till domänen egennamn där de är namn på personer, platser och institutioner. I min undersökning är resultatet likadant. Enligt min subjektiva mening har översättaren lämnat ut och generaliserat för mycket av källtexten vilket resulterar i att översättaren inte förblir osynlig i översättningen. Användning av ECR-strategier kan hjälpa översättaren lösa problem med översättning av UKRer. / Kielenulkoisten kulttuuriviitteiden kääntäminen haastaa kääntäjän kielitaidon ja kulttuurintuntemuksen. Jan Pedersen on alkanut tutkia kielenulkoisia kulttuuriviitteitä (Extralinguistic Cultural References ECR) lähinnä tv-tekstityksessä. Hän esitteli teoriansa ECR Transfer Strategies 2005 julkaistussa artikkelissa nimeltä How is Culture Rendered in Subtitles? Mallia voidaan soveltaa myös kaunokirjallisuuden kulttuuriviitteiden tutkimuksessa. ECR Transfer Strategies -teoria on perustana tälle pro gradu -tutkielmalle, jossa esittelen Pedersenin käännösstrategiat sekä testaan niiden käyttöä omassa tutkimuksessani. Mallissa on seitsemän pääkategoriaa. Esittelen ensin kääntäjän kyvyn tehdä johtopäätelmiä (Inferencing) lähdetekstistä sekä taidon löytää tarkoituksenmukaisia käännösvastineita (Equivalence) kielenulkoisille kulttuuriviitteille. Kääntäjän kädenjäljen tulisi olla näkymätöntä käännöksessä, minkä onnistumisen arvioin oman subjektiivisen lukukokemukseni perusteella. Tarkoitukseni on selvittää, onko kääntäjä käyttänyt jotakin selvästi havaittavaa käännösstrategiaa kääntäessään kielenulkoisia kulttuuriviitteitä. Lisäksi tarkastelen, onko kääntäjä kotouttanut kohdetekstin (Domestication) vai onko hän säilyttänyt lähdekielen vieraat kulttuuriviitteet kohdetekstissä eli vieraannuttanut tekstin (Foreignisation). Pedersen jakaa kielenulkoiset kulttuuriviitteet aihealueisiin, ja tarkastelen, mihin aihealueisiin materiaalini viitteet kuuluvat. Lopuksi vertaan tutkimustuloksiani Pedersenin tuloksiin.
Tutkin kirjan Jag är Zlatan Ibrahimović (2011) käännöstä ruotsista suomeen. Kirja on suomeksi nimeltään Minä Zlatan Ibrahimović. Kirjan ovat kirjoittaneet Zlatan Ibrahimović ja David Lagercrantz. Suomentaja on Miika Nousiainen. Tutkimukseeni olen käytännön syistä ottanut mukaan kaksi ensimmäistä tekstikappaletta, joista sain 148 esimerkkiä kielenulkoisten kulttuuriviitteiden kääntämisestä. Tutkimukseni on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Laadullisessa osassa jaoin kulttuuriviitteet mallin kategorioihin sekä analysoin ne, minkä jälkeen numeroin sekä avasin tutkimusesimerkit. Voidakseni verrata tuloksiani Pedersenin tuloksiin laskin, kuinka monta kielenulkoista kulttuuriviitettä kussakin käännöskategoriassa ja aihealueessa esiintyy. Tutkimuksessani Retention (48 %) on kaikkein käytetyin käännösstrategia, mikä johtuu erisnimien määrästä materiaalissa, samoin strategioita Specification (14 %) ja Generalisation (13 %) on käytetty erityisesti erisnimien kääntämisessä. Käännösstrategioita Official Equivalent (9 %), Direct Translation (6 %), Substitution (6 %) sekä Omission (4 %) on käytetty tasaisesti. Yhteensä 68 % kielenulkoisista kulttuuriviitteistä on käännetty vieraannuttavilla ja 23 % kotouttavilla käännösstrategioilla. Pääkategoria Official Equivalent ei kuulu kumpaankaan ryhmään, mikä täytyy huomioida tuloksissa. Pedersenin tutkimuksissa suurin osa kielenulkoisista kulttuuriviitteistä on henkilöiden, paikkojen sekä instituutioiden nimiä. Minun tulokseni osoittavat samaa. Omakohtaisen lukukokemukseni mukaan kääntäjä on jättänyt pois tai yleistänyt liikaa lähdetekstin viitteitä, mikä johtaa siihen, ettei hän ole käännöksessä näkymätön. ECR-käännösstrategioiden avulla kääntäjä voi ratkaista kielenulkoisten kulttuuriviitteiden aiheuttamia käännösongelmia.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201701191098 |
| Date | 31 January 2017 |
| Creators | Hietala, P. (Päivi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Swedish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Päivi Hietala, 2017 |
Page generated in 0.002 seconds