Denna pro gradu-avhandling handlar om översättning av engelskspråkiga skämt i videospelet ”The Last of Us” till svenska och tyska. Skämt är starkt anknutna till sin källkultur, på grund av vilket det ibland kan vara svårt att överföra denna kulturella information till olika målspråk.
Avhandlingen har två huvudsyften. Det ena syftet är att presentera översättning av videospel på en allmän nivå och att presentera tidigare forskning gällande översättning av humoristiska element i videospel och andra audiovisuella texter. Det andra syftet är att genomföra en innehållsanalys av de engelska skämten och deras svensk- och tyskspråkiga översättningar i videospelet ”The Last of Us”. Jag tar reda på vilka olika sätt man har översatt de engelskspråkiga skämten till svenska och tyska, varefter jag jämför de svensk- och tyskspråkiga översättningarna med varandra. Jag analyserar om den svenska och tyska översättaren har använt olika översättningsstrategier vid översättningsprocessen och om det finns en klar skillnad i översättningarnas skämttyper hos de svensk- och tyskspråkiga översättningarna.
Materialet består av 22 engelska skämt samt deras svenska och tyska översättningar, dvs. det finns sammanlagt 66 skämt. Jag utnyttjar Zabalbeascoas indelning av skämttyper när jag delar originalskämten och deras svenska och tyska översättningar in i olika skämttyper. Jag använder samma indelning av översättningsstrategier som Pedersen i hans taxonomi av översättningsstrategier av en Extralinguistic Cultural Reference (ECR). Som forskningsmetod använder denna avhandling kvalitativ innehållsanalys.
Den svenska översättaren har använt målrelaterade och källrelaterade översättningsstrategier nästan lika mycket, men källrelaterade strategier är dock vanligare (12 skämt av 22, dvs. 54,5 %). Bland de tyskspråkiga instanserna bildar de målrelaterade översättningsstrategierna en klar majoritet (16 skämt av 22, dvs.72,7 %). Bland de tyskspråkiga instanserna är substitution den mest använda strategin, medan det inte finns någon dominerande strategi bland de svenskspråkiga instanserna. Språkberoende skämt är den vanligaste skämttypen både i den svenska och den tyska versionen. I den svenska versionen är 16 av de 22 instanserna språkberoende (72,7 %) och i den tyska versionen är det motsvarande antalet 15 av 22 (68,2 %).
Substitution är en sådan översättningsstrategi, som producerar olika slags skämttyper. Direkt översättning producerar också flera olika skämttyper, men typen förblir ofta densamma som originalskämtets skämttyp. Detsamma gäller de andra källrelaterade strategierna, eftersom man bevarar originalskämtets drag vid dessa strategier. Uteslutning resulterar i neutral översättning, eftersom man då utelämnar skämtet ur översättningen.
Sammanfattningsvis kan man konstatera att man använder målrelaterade översättningsstrategier om spelet dubbas och källrelaterade strategier om spelet enbart textas. Originalskämtet eller delar av det brukar bevaras i översättningen om originalskämtet fungerar i målspråket och -kulturen. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee englanninkielisten vitsien kääntämistä ruotsiin ja saksaan videopelissä ”The Last of Us”. Vitsit sisältävät runsaasti kulttuurisidonnaista tietoa, minkä vuoksi niiden kääntäminen kohdekieleen saattaa tuottaa ongelmia.
Tutkielmalla on kaksi tavoitetta: 1) Esitellä kattavasti tietoa videopelien kääntämisestä yleisellä tasolla sekä esitellä videopelien ja muiden audiovisuaalisten tekstien humorististen elementtien kääntämiseen liittyvää tutkimusta. 2) Tehdä ”The Last of Us” -pelissä esiintyvien englanninkielisten alkuperäisvitsien ja niiden ruotsin- ja saksankielisten käännösten sisällönanalyysi. Analyysissä tutkitaan, millä tavoin englanninkieliset vitsit on käännetty ruotsiin ja saksaan, minkä jälkeen ruotsin- ja saksankielisiä käännöksiä vertaillaan toistensa kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, käyttävätkö ruotsalainen ja saksalainen kääntäjä erilaisia käännösstrategioita käännösprosessin aikana ja löytyykö käännösten vitsityypeissä eroavaisuuksia ruotsinkielisten ja saksankielisten käännösten välillä.
Tutkimuksessa käytetty materiaali koostuu 22 englanninkielisestä vitsistä sekä niiden ruotsin- ja saksankielisistä käännöksistä, eli yhteensä 66 vitsistä. Tutkimuksessa hyödynnetään Zabalbeascoan kehittämää jaottelua eri vitsityyppeihin ja Pedersenin kehittämää käännösstrategioiden taksonomiaa, jota hän soveltaa kielellisten ja kulttuuristen viittausten (engl. Extralinguistic Cultural Reference (ECR)) kääntämisessä. Sekä alkuperäisvitsit että niiden ruotsin- ja saksankieliset käännökset jaotellaan Zabalbeascoan vitsityyppien mukaan ja tämän lisäksi käännökset Pedersenin käännösstrategioiden mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Ruotsinkielisissä käännöksissä kohde- ja lähdesuuntautuneita käännösstrategioita on käytetty lähes yhtä paljon, mutta lähdesuuntautuneet strategiat ovat yleisempiä (12 vitsiä 22:sta, 54,5 %). Saksankielisissä käännöksissä kohdesuuntautuneet strategiat muodostavat selvän enemmistön (16 vitsiä 22:sta, 72,7 %). Saksankielisissä käännöksissä substituutio (engl. Substitution) on käytetyin käännösstrategia, kun taas ruotsinkielisistä käännöksistä ei löydy yhtä ainoaa strategiaa, joka olisi selkeästi käytetympi kuin toiset. Kielisidonnaiset vitsit (engl. Language-bound Jokes) ovat suurin vitsityyppi niin ruotsin- kuin saksankielisten käännösten joukossa. Ruotsinkielisistä käännöksistä 16 on kielisidonnaisia (72,7 %) ja saksankielisistä käännöksistä 15 (68,2 %).
Käännösstrategioista substituutio todennäköisimmin muuttaa alkuperäisvitsin vitsityyppiä silloin, kun vitsi käännetään toiseen kieleen. Myös suora käännös (engl. Direct Translation) tuottaa useita eri vitsityyppejä, mutta tyyppi pysyy usein samana kuin alkuperäisvitsin vitsityyppi. Sama koskee myös muita lähdesuuntautuneita strategioita, sillä näitä strategioita käytettäessä osa alkuperäisvitsin ominaisuuksista usein säilytetään myös käännöksissä. Kun käännösstrategiana käytetään omissiota (engl. Omission), seurauksena on neutraali käännös, sillä tällöin kääntäjä jättää vitsin pois käännöksestään.
Tiivistäen voidaan todeta, että kohdesuuntautuneita käännösstrategioita käytetään silloin, kun videopeli sekä dubataan että tekstitetään. Lähdesuuntautuneita strategioita puolestaan käytetään silloin, kun videopeli ainoastaan tekstitetään. Alkuperäisvitsi tai osia siitä yleensä säilytetään käännöksessä, jos alkuperäisvitsi toimii myös kohdekielessä ja -kulttuurissa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201711163113 |
| Date | 17 November 2017 |
| Creators | Saastamoinen, J. (Jari) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jari Saastamoinen, 2017 |
Page generated in 0.0028 seconds