Denna pro gradu-avhandling handlar om framställning av kvinnor och män i kursböckerna 1–5 i gymnasieläroboksserien Fokus av Otava. Syftet är att redogöra hur genus framgår av läsestyckenas huvudpersoner. Med läsestycke hänvisar jag till den längre textbiten som finns i början av varje numrerat kapitel. Först redogör jag allmän teori om genus, kön och könsstereotyper, varefter jag diskuterar vad man har sagt om jämställdhet mellan kön på officiell nivå. Efter det behandlar jag läroböcker i allmänhet och berättar hur man kan skapa läromedel på ett genuskänsligt sätt. Analyskapitlet koncentrerar sig på läsestyckena i läroboksserien Fokus som används i läroämnet svenska och som efterföljer den nyaste läroplanen för gymnasieutbildning för ungdomar. Jag utreder hurdana läsestyckenas huvudpersoner är och om läroboksserien är genuskänslig inom de ramar som ges i teoridelen. Materialet består av 28 läsestycken och 30 huvudpersoner. Som forskningsmetod använder denna avhandling kvalitativ innehållsanalys. Jag tillämpar Andrée Michels (1986) analytiska checklista för att igenkänna sexism i läroböcker som utgångspunkt för analysen. Min version av Michels checklista är enklare än den ursprungliga. Michel har indelat sin analytiska checklista i tre delar enligt metoden, och den del som denna avhandling utnyttjar är kvalitativ. Jag tar reda på hur sociala referenser, aktiviteter samt socialt och emotionellt beteende förekommer hos varje huvudperson i läsestyckena i Fokus-serien. Sociala referenser inbegriper utbildning, jobb, familj och värnplikt. Aktiviteter inbegriper hobbyer, hushållssysslor, aktiviteter som kräver expertis inom ett område och andra fritidsaktiviteter än hobbyer. Socialt och emotionellt beteende inbegriper positiva och negativa känslor, svaghet och styrka hos karaktär och andra varierande sociala och emotionella beteendemönster. Det finns 16 manliga huvudpersoner respektive 14 kvinnliga i materialet. Varje läsestycke har en eller flera nya huvudpersoner, det vill säga analysen gällande en huvudperson baserar alltid sig på ett läsestycke. Därför har en djupare analys inte varit möjligt. Resultat blev att kvinnor intresserar sig för mode och skrivande, utbildar sig högt och mestadels sysslar ensam på fritiden. Förutom detta vågar de möta utmaningar, välja dem och klara av dem. Kvinnorna har också oftare jobb och expertis inom någon bransch i jämförelse med männen i serien. Männen sysslar och arbetar istället inom branscher som är bättre värderade och avlönade. Det finns också fler manliga gymnasister än kvinnliga i läsestyckena. Den största beaktansvärda skillnaden mellan kvinnorna och männen är att kvinnorna skriver som fritidssyssla medan männen får pengar av det. Dessutom umgås männen mer med sina kompisar och nämner oftare sin familj eller sina känslor än kvinnorna. På basis av resultaten kan det inte sägas att Fokus-läsestyckenas värld är fast tudelad enligt kön, men gällande professionella aktiviteter får männen bättre representation än kvinnorna. Annars har kvinnorna ensamrätt på intresset för mode och design. Resultaten av denna avhandling kan tillämpas i undervisning och förlagsverksamhet med fokus på läroböcker. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sitä, millaisina miehet ja naiset kuvataan lukion oppikirjasarjassa Fokus. Tarkoitus on tutkia, miten miesten ja naisten sosiaaliset sukupuoliroolit ilmenevät kurssikirjojen 1–5 lukukappaleissa. Lukukappaleella tarkoitan jokaisen numeroidun luvun alussa esiintyvää pitempää tekstikappaletta. Ensin referoin yleistä teoriaa sukupuolesta, sosiaalisesta sukupuolesta ja stereotypioista, minkä jälkeen esittelen mitä sukupuolten välisestä tasa-arvosta on sanottu julkisella tasolla. Sen jälkeen käsittelen oppikirjoja yleisesti ja kerron, miten niistä saa sukupuolisensitiivisiä. Analyysiosio keskittyy lukion oppikirjasarja Fokuksen lukukappaleisiin. Kyseinen ruotsin kielen oppikirjasarja noudattaa uusinta lukion opetussuunnitelmaa. Selvitän, millaisia lukukappaleiden päähenkilöt ovat ja onko kirjasarja sukupuolisensitiivinen kertomani teorian puitteissa. Materiaali koostuu 28 lukukappaleesta ja 30 päähenkilöstä. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista sisällönanalyysia. Sovellan Andrée Michelin (1986) analyyttista tarkistuslistaa, joka on luotu oppikirjoissa esiintyvän seksismin tunnistamiseksi. Olen yksinkertaistanut tarkistuslistaa tätä tutkielmaa varten. Michelin lista on jaettu kolmeen osaan metodin mukaan, ja tutkimuksessa hyödyntämäni osa pohjautuu kvalitatiiviseen metodiin. Selvitän, miten sosiaaliset viittaukset, aktiviteetit sekä sosiaalinen ja tunnepohjainen käyttäytyminen ilmenevät lukukappaleiden päähenkilöistä. Sosiaalisiin viittauksiin kuuluvat koulutus, työ, perhe ja asepalvelus. Aktiviteetteihin kuuluvat harrastukset, kotityöt, asiantuntijuutta vaativat aktiviteetit ja muut tavat viettää vapaa-aikaa kuin harrastukset. Sosiaaliseen ja tunnepohjaiseen käyttäytymiseen kuuluvat positiiviset ja negatiiviset tunteet, luonteen heikkoudet ja vahvuudet sekä muut käyttäytymismallit. Materiaalissa esiintyy yhteensä 16 miespuolista ja 14 naispuolista päähenkilöä. Jokaisessa lukukappaleessa on yksi tai useampi uusi päähenkilö, joten yhtä päähenkilöä koskeva analyysi perustuu aina yhteen lukukappaleeseen. Sen takia henkilöanalyysi jää pinnalliseksi. Tutkimustuloksista ilmenee, että naiset ovat kiinnostuneita muodista ja kirjoittamisesta, he korkeakouluttautuvat ja puuhastelevat vapaa-ajalla enimmäkseen yksin. Sen lisäksi he uskaltavat kohdata haasteita, valita niitä ja selviytyä niistä. Naisilla on myös useammin työpaikka ja asiantuntijuutta jollain alalla verrattuna sarjan mieshenkilöihin. Miehet työskentelevät sen sijaan arvostetummilla ja paremmin palkatuilla aloilla. Lukukappaleissa on myös enemmän miespuolisia lukiolaisia kuin naispuolisia. Merkittävin ero miesten ja naisten välillä on se, että naiset kirjoittavat harrastusmielessä, kun taas miehille se on palkkatyötä. Lisäksi miehet viettävät enemmän aikaa kavereidensa kanssa ja mainitsevat useammin perheensä ja tunteensa kuin naiset. Tulosten perusteella ei voi sanoa, että Fokus-lukukappaleiden maailma olisi kahtiajakoinen sukupuolen perusteella, mutta miehistä saa monipuolisemman kuvan asiantuntija-aktiviteeteissa kuin naisista. Muutoin sarjan naisilla on yksinoikeus muotiin ja designiin. Tämän tutkielman tuloksia voi hyödyntää opetuksessa ja oppikirjojen kustantamisessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201811293141 |
| Date | 13 December 2018 |
| Creators | Kuosmanen, K. (Katri) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Katri Kuosmanen, 2018 |
Page generated in 0.0032 seconds