I denna pro gradu-avhandling undersökte jag vilka faktorer och i vilken mån svenskinlärningsmotivation påverkar hos andraårsstuderande i gymnasiet. Jag ville välja ett sådant forskningstema som ska vara till nytta i mitt blivande arbete som språklärare. Jag tror att som lärare har jag en viktig eller kanske till och med en avgörande roll som motivationskälla att studera språk. Som forskningsmetod använder jag två frågeformulär varav ett är riktat mot gymnasister och det andra mot deras lärare. Frågeformulären består av bakgrundsfrågor, påståendesatsfrågor samt öppna frågor. Undersökningen är således kvalitativ men även kvantitativ för vissa frågor förutsatte speciellt kvantitativ granskning. Materialet har samlat in på hösten 2015. Gymnasisternas svar analyseras som en enhet men om det fanns skillnader mellan gymnasier lyftes dem fram. Som informanter har jag 158 gymnasister och 5 kvinnliga lärare från fyra olika gymnasier. 98 av gymnasisterna är flickor och 60 är pojkar. Informanterna går de obligatoriska kurserna i svenska. Ett gymnasium ligger i Lappland och tre andra i Norra Österbotten.
Resultat avslöjade att om informanterna hade inlett svenskstudier före sjunde klass upplevde nästan alla att det har påverkat positivt och underlättat senare studier. Vänner och kurskamrater verkade vara det största stödet i svenskstudier. Härutöver kom det fram att flickorna använder svenskspråkiga medier oftare och mångsidigare än pojkarna. Fastän de flesta informanterna inte använde aktivt svenskspråkiga medier har största delen behövt svenska utanför klassrummet. Kontakter med svenskspråkiga har varit endast positiva. En tredjedel berättade att de ska skriva svenska i studentskrivningar vilket hade en tydlig anknytning till antalet informanter som tror att svenska ska vara till nytta i deras framtida studier eller yrke.
90 % av informanterna tycker att arbetsron och atmosfären är bra. Läraren, ömsesidiga sociala förhållanden, attityder till samt motivation och intresse för svenska, svensklektioner eller enstaka lektionens tema är de faktorer som anses påverka atmosfären och arbetsron. Även lärarens personlighet, undervisningsmaterialet som läraren använder utanför läroböcker och lärarens personliga erfarenheter och berättelser gällande svenska och Sverige rapporterades påverka positivt inlärningsmotivation. Även lärarna hade märkt dessa sakers positiva inverkan på gymnasisterna.
Som förminskande motivationsfaktor kom även fram att 80 % av gymnasisterna anser att de inte kan påverka lektioners eller kursers innehåll. Dessutom är hälften av gymnasisterna av den åsikten att det är nyttigast att studera svenska jämfört med andra grannspråk. Lika många tycker att svenska kunde ersättas med ryskstudier till exempel på grund av turism. Detta resultat korrelerade det att endast lite mer än en tredjedel tycker att de satsar tillräckligt mycket på svenskstudier.
Lärarnas svar avslöjar att alla fem anser sitt arbete givande men skulle tillägga undervisningen autenticitet och information om arbetslivet för att förbättra gymnasisternas motivation. Lärarna följer läroplanen noggrant och förklarar att det finns alltid inte tid att utnyttja materialet utanför läroböcker eller använda andra undervisningslokaler än klassrummet fastän dessa ha konstaterats vara motiverande faktorer. Lärarna berättar att de motiverar gymnasister med humor, extra material, pauser och med uppmuntrande feedback direkt efter en lyckad uppgift. Lärarnas uppfattningar om gymnasisternas motivation för och attityder till svenska under deras karriär är varierande. Några tycker att gymnasisterna förhöll sig mer positiv i början av deras karriär medan andra säger att inställningen har varit samma hela tid. I framtiden kunde undersökningen utvidgas genom att intervjua informanterna och att granska läroböcker mer detaljerat. / Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat lukion toisen vuoden opiskelijoiden ruotsin kielen opiskelumotivaatioon sekä sitä, missä määrin ne vaikuttavat suhteessa toisiinsa. Halusin valita sellaisen aiheen, josta on hyötyä tulevassa työssäni kieltenopettajana. Uskon, että opettajan minulla on tärkeä tai jopa ratkaiseva rooli motivaatiolähteenä opiskella kieliä. Tutkimusmetodina käytän kahta kyselylomaketta, joista yksi on suunnattu lukiolaisille ja toinen heidän opettajilleen. Kyselylomakkeet koostuvat tausta-, väitelause- sekä avoimista kysymyksistä. Tutkimus on siis kvalitatiivinen mutta myös kvantitatiivinen sillä tietyt kysymykset edellyttävät kvalitatiivista tarkastelua. Materiaali on kerätty syksyllä 2015. Lukiolaisten vastaukset analysoidaan yhtenä kokonaisuutena mutta lukioiden väliset mahdolliset erot nostetaan myös esiin. Tutkimuksessa on mukana 158 lukiolaista ja 5 naispuolista opettajaa neljästä eri lukiosta. Lukiolaisista 98 on tyttöjä ja 60 poikia. Kyselylomaketta toteutettaessa lukiolaiset kävivät lukion pakollisia ruotsin kursseja. Yksi lukioista sijaitsee Lapissa ja kolme Pohjois-Pohjanmaalla.
Tulokset paljastivat, että jos lukiolaiset olivat aloittaneet ruotsin kielen opiskelun ennen seitsemättä luokkaa koettiin sen vaikuttaneen positiivisesti myöhempiin opintoihin. Ystävät ja luokkatoverit koetaan suurimmaksi tueksi ruotsin opiskelussa. Tämän lisäksi kävi ilmi, että tytöt käyttävät ruotsinkielisiä medioita useammin ja monipuolisemmin kuin pojat. Vaikka useimmat eivät käytä aktiivisesti ruotsinkielisiä medioita on suurin osa tarvinnut ruotsia luokkahuoneen ulkopuolellakin. Kontaktit ruotsinkielisten kanssa on koettu pelkästään positiivisiksi. Lukiolaisista kolmasosa aikoo kirjoittaa ruotsin ylioppilaskirjoituksissa, millä on selkeä yhteys niiden lukiolaisten määrään, jotka kokevat ruotsin hyödylliseksi jatko-opinnoissa ja työelämässä.
90 % lukiolaisista kokee, että luokkahuoneen ilmapiiri ja työrauha ovat hyviä. Opettaja, keskinäiset sosiaaliset suhteet sekä asenteet, kiinnostus ja motivaatio ruotsin kieltä, ruotsintunteja sekä yksittäistä oppitunnin aihetta kohtaan ovat tekijöitä, joiden koetaan vaikuttavat työrauhaan ja ilmapiiriin. Myös opettajan persoonallisuus, oppikirjan ulkopuolinen opetusmateriaali sekä opettajan persoonalliset kokemukset ja kertomukset liittyen ruotsin kieleen ja Ruotsiin kerrottiin vaikuttavat positiivisesti oppimismotivaatioon. Myös opettajat ovat huomanneet näiden asioiden positiivisen vaikutuksen opiskelijoihin.
Laskevina motivaatiotekijöinä tuli esiin, että 80 % lukiolaisista ei koe voivansa vaikuttaa oppitunnin tai kurssin sisältöön. Lisäksi puolet lukiolaisista on sitä mieltä, että ruotsin opiskelu on hyödyllisintä verrattuna muiden naapurimaiden kielten opiskeluun. Yhtä moni on sitä mieltä, että ruotsin opinnot tulisi korvata venäjän opinnoilla esimerkiksi turismin takia. Tämä tulos korreloi sitä, että ainoastaan hieman yli kolmasosa sanoo panostavansa tarpeeksi ruotsin opintoihin.
Opettajien vastaukset paljastavat, että kaikki kokevat työnsä antoisaksi mutta haluaisivat lisätä opiskeluun autenttisuutta ja tietoa työelämästä parantaakseen opiskelijoiden motivaatiota. Opettajat seuraavat opetussuunnitelmaa tarkasti ja selittävät, että aina ei ole aikaa hyödyntää kirjan ulkopuolista materiaalia tai käyttää luokkahuoneen lisäksi muita opetusympäristöjä vaikka näiden on todettu vaikuttavan motivaatiota nostavasti. Opettajat kertovat motivoivansa opiskelijoita huumorilla, lisämateriaalilla, tauoilla sekä kannustavalla palautteella heti onnistuneen tehtävän jälkeen. Opettajien käsitykset lukiolaisten asenteista ja motivaatiosta ruotsin kieltä kohtaan ovat vaihdelleet heidän uransa aikana. Osa opettajista kokee, että lukiolaiset suhtautuivat ruotsiin negatiivisemmin heidän uransa alussa kun taas osa toteaa suhtautumisen olleen samanlainen vuosikymmenin ajan. Tulevaisuudessa tutkimusta voitaisiin laajentaa haastattelemalla opiskelijoita ja opettajia sekä tarkastelemalla oppikirjoja yksityiskohtaisemmin.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201602041119 |
| Date | 08 February 2016 |
| Creators | Ritola, T. (Tiina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Tiina Ritola, 2016 |
Page generated in 0.0029 seconds