Denna pro gradu-avhandling handlar om indirekta talakter i Jan Guillous verk Ondskan (1981). Den teoretiska referensramen är talaktsteorin. I teoridelen redogör jag för talaktsteorins principer, hurdana talakter som finns, en talakts olika nivåer, hur talakter tolkas, samtalsmaxiner, indirekta talakter samt ironi och metaforer. Mitt forskningsobjekt är indirekta repliker i Ondskan. Syftet med forskningen är att ta reda på vilka olika sätt karaktärerna i boken använder för att indirekt meddela sitt budskap. Mina forskningsfrågor är följande: Vilka strategier använder karaktärerna för att indirekt meddela sitt budskap? I hurdana situationer används indirekta talakter och varför? Hurdant förhållande finns det mellan det indirekta uttryckets syfte och strategivalet? Materialet består av replikerna i Ondskan. Jag analyserar närmare alla indirekta repliker, det vill säga sådana repliker som jag anser bära en dubbelbetydelse eller vars betydelse skiljer sig från den bokstavliga formen. Min forskningsmetod är induktiv innehållsanalys. Jag analyserar replikerna genom att koncentrera mig på följande punkter: Vad är situationen? Vilka är inblandade i diskussionen? Vad säger karaktären bokstavligt? Vad menar hen med sin replik? Vilket slags gemensam bakgrundsinformation krävs för att tolka repliken? Vilka är replikens perlokutionära effekter? På basis av de betraktade replikerna forskar jag vilka slags strategier karaktärerna i boken använder för att indirekt meddela sitt budskap. Jag skapar en klassificering av indirekta strategier och delar alla indirekta replikerna i Ondskan in i dessa klasser. Jag forskar vilka olika syften dessa strategier har använts för, det vill säga vad talaren vill nå med den indirekta strategin. Jag skapar en klassificering av syften och forskar förhållandet mellan de indirekta strategierna och deras syften. Jag forskar vilka olika anledningar karaktärerna har haft att uttrycka sitt budskap indirekt. De tio indirekta strategier som karaktärerna i Ondskan använder för att meddela sitt budskap är följande: frågeformade budskap, benämningar, ironi, motstridiga gester och ord, att eljest hänvisa till obehagliga händelser, metaforer, illokution i dess svagare form, att ge för lite information, att svara på tyska och annars indirekta talakter. Dessa strategier användes för syften som jag delade in i sex klasser: att hota; att håna, irritera eller uttrycka avsky; att be eller befalla; att meddela information; att övertyga och att uttrycka vänskap. Förhållandena mellan de olika strategierna och deras syften varierade märkvärt. De flesta strategierna användes för flera syften men hade samtidigt ett eller två syften som var vanligare än de andra. Karaktärerna valde olika strategier för olika ändamål. Anledningar till att karaktärerna valde att uttrycka sig indirekt var att talaren ville slippa straff, påverka åhörarnas världsbild eller att hen använde indirekthet som stilmedel. Resultaten kan tillämpas inom retorikundervisning eller språkteknologi. Förståelse för logik bakom indirekta talakter kan förbättra kunskaper i kritisk läsning. Denna förståelse kan även utnyttjas i planering av datorprogram som analyserar mänskligt språk. / Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee epäsuoria puheakteja Jan Guilloun romaanissa Ondskan (1981). Teoreettinen viitekehys on puheaktiteoria. Teoriaosuudessa käsittelen puheaktiteorian perusteita, puheaktien luokittelua, rakennetta ja tulkintaa, keskustelun periaatteita, epäsuoria puheakteja sekä ironiaa ja metaforia. Tutkimuskohteena ovat Ondskanissa esiintyvät epäsuorat repliikit. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisia strategioita kirjan hahmot käyttävät ilmaistakseen itseään epäsuorasti? Millaisissa tilanteissa epäsuoria ilmauksia käytetään ja miksi? Millainen on strategiavalinnan ja epäsuoran ilmauksen tavoitteen välinen suhde? Aineisto koostuu kaikista kirjassa esiintyvistä repliikeistä. Niistä olen valinnut lähemmän tarkastelun kohteeksi epäsuorat repliikit eli ne, joiden välittämä viesti eroaa huomattavasti repliikin kirjaimellisesta muodosta tai joilla on kaksoismerkitys. Tutkimusmetodini on induktiivinen sisällönanalyysi. Analysoin epäsuoria repliikkejä seuraavista näkökulmista: Millaisessa tilanteessa repliikki lausutaan? Ketkä ovat mukana keskustelussa? Mitä puhuja sanoo kirjaimellisesti? Mitä hän tarkoittaa repliikillään? Millaisia taustatietoja vaaditaan repliikin ymmärtämiseksi? Mitkä ovat repliikin perlokutiiviset vaikutukset? Tarkasteltujen repliikkien pohjalta tutkin, millaisia strategioita kirjan hahmot käyttävät puhuessaan epäsuorasti. Laadin luokittelun, jonka perusteella strategiat voidaan jakaa suurempiin ryhmiin. Tutkin, millaisia asioita puhujat ovat tavoitelleet näiden epäsuorien strategioiden avulla. Laadin luokittelun, jonka mukaan nämä tavoitteet voidaan jakaa suurempiin ryhmiin, ja tutkin, kuinka monta kertaa eri strategioita on käytetty eri tavoitteita varten. Tutkin, mistä syistä puhujat ovat käyttäneet epäsuoria ilmauksia suoran ilmauksen sijasta. Jaoin kirjassa esiintyvät epäsuorat strategiat kymmeneen eri ryhmään: kysymysmuotoiset ilmaukset, nimitykset, ironia, sanojen kanssa ristiriidassa oleva elekieli, epämiellyttäviin tapahtumiin viittaaminen, metaforat, illokuution heikompi muoto, puutteellinen määrä informaatiota, saksaksi vastaaminen sekä muutoin epäsuorat puheaktit. Näitä strategioita käytettiin tavoitteisiin, jotka jaoin seuraavasti kuuteen eri ryhmään: uhkaus; pilkka, ärsyttäminen tai halveksunnan osoittaminen; käskeminen tai pyytäminen; informaation välittäminen; vakuuttaminen sekä ystävyyden ilmaiseminen. Eri tavoitteita varten käytettiin erilaisia strategioita. Useimpia strategioita käytettiin monia eri tavoitteita varten, mutta samaan aikaan useimmilla strategioilla oli yksi tai kaksi tavoitetta, jotka olivat yleisempiä kuin muut tavoitteet. Puhujat käyttivät epäsuoria ilmauksia välttääkseen rangaistuksen, vaikuttaakseen kuulijoiden maailmankuvaan tai tyylikeinona. Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa esimerkiksi retoriikan opetuksessa tai kieliteknologian alalla. Epäsuorien puheaktien toimintaperiaatteiden ymmärrys parantaa kriittistä lukutaitoa. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää kieltä käsitteleviä tietokoneohjelmia suunniteltaessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201801251108 |
| Date | 29 January 2018 |
| Creators | Nikula, S. (Sara) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Sara Nikula, 2018 |
Page generated in 0.0021 seconds