Syftet med denna pro gradu-avhandling är att undersöka i vilken mån och hur nekrologer skrivna om män och kvinnor skiljer sig från varandra innehållsligt och språkligt. Därtill undersöker jag hur män och kvinnor gestaltas i nekrologer och vilka eventuella funktioner nekrologer har. Jag tillämpar Sullivans (1993) presentation av epideiktiska texters funktioner i analysen för att ta reda på om det kan medföra nya perspektiv i förståelsen av nekrologer att betrakta dem som epideiktiska texter. Basmaterialet för undersökningen består av 38 svenska nekrologer som har publicerats i Finlands största svenskspråkiga dagstidning Hufvudstadsbladet år 2012. I avhandlingen betraktas nekrologer ur ett diskursanalytiskt perspektiv och som analysteknik används induktiv innehållsanalys. Utgående från det undersökta materialet har innehållet i nekrologerna delats i 13 teman som alla förekommer i nekrologer om både kvinnor och män. När hela materialet betraktas framstår arbete som det viktigaste temat i nekrologerna oberoende av kön men när man betraktar enskilda texter förekommer det stor variation i hur brett de olika temana behandlas. I nekrologer om män förekommer det betydligt mer positiv utvärdering av huvudpersonernas insatser i livet än i nekrologer om kvinnor, där det ges mera utrymme för temana familj och studier. I materialet hänvisas det oftare till kvinnor än till män med släktskapsbetecknande personord. De yrkesbeteckningar som används om män och kvinnor i nekrologerna är neutrala. I materialet skildras huvudpersoner oberoende av kön med egenskaper som skicklig−kunnig, vänlig, arbetsam−bestämd, glad−positiv eller social−omtyckt. Den oftast nämnda personliga egenskapen hos kvinnliga huvudpersoner i materialet är anspråkslöshet, hos manliga huvudpersoner skicklighet. I nekrologerna vänds eventuella negativa personlighetsdrag eller livsskeden till det positiva. Nekrologers ursprung i antikens lovtal och epideiktiska texters funktioner av Sullivan (1993) hjälper att förstå funktionen med nekrologers positiva sätt att framställa sina huvudpersoner. De fyra funktionerna av epideiktiska texter som Sullivan (1993) presenterat går att anpassa även till nekrologer men utöver dem har nekrologer även andra funktioner. Svenska nekrologer erbjuder intressanta forskningsämnen även för framtida forskning eftersom de har forskats mycket litet jämfört med bl.a. nekrologer på engelska. / Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena on selvittää, missä määrin ja miten miehistä ja naisista kirjoitetut muistokirjoitukset eroavat toisistaan sisällöllisesti ja kielellisesti. Lisäksi tutkin, miten miehet ja naiset konstruoidaan muistokirjoituksissa sekä mitä mahdollisia funktioita muistokirjoituksilla on. Sovellan tutkielmassa Sullivanin (1993) esittelemiä epideiktisten tekstien funktioita muistokirjoituksiin selvittääkseni, tuoko muistokirjoitusten tarkasteleminen epideiktisinä teksteinä uusia näkökulmia niiden analyysiin. Tutkimuksen aineisto koostuu 38 ruotsinkielisestä muistokirjoituksesta, jotka on julkaistu Suomen suurimmassa ruotsinkielisessä sanomalehdessä, Hufvudstadsbladetissa, vuonna 2012. Tutkimuksessa käytetään diskurssianalyyttistä lähestymistapaa ja analyysitekniikkana induktiivista sisällönanalyysiä. Muistokirjoitusten sisällöstä hahmottuu analyysissä esiin 13 teemaa, joita kaikkia esiintyy sekä naisista että miehistä kertovissa muistokirjoituksissa. Koko aineiston tasolla tarkasteltuna muistokirjoitusten teemoista tärkein on työ päähenkilön sukupuolesta riippumatta, mutta yksittäisten tekstien tasolla eri teemojen käsittelyn laajuudessa esiintyy suurta vaihtelua. Miehiä käsittelevissä muistokirjoituksissa päähenkilöiden saavutusten positiivista arviointia esiintyy selvästi laajemmin kuin naisia käsittelevissä, joissa puolestaan annetaan enemmän tilaa perhesuhteista ja opinnoista kertomiselle. Aineistossa naisiin viitataan useammin sukulaisuuteen viittaavilla nimityksillä kuin miehiin. Ammatteihin viittaavat nimitykset, joita aineistossa käytetään miehistä ja naisista, ovat neutraaleja. Aineiston pohjalta nousee esiin sukupuolesta riippumatta päähenkilöiden ominaisuuksina taitavuus, ystävällisyys, tarmokkuus, positiivisuus ja sosiaalisuus. Naisia käsittelevissä muistokirjoituksissa ominaisuuksista useimmin mainittiin vaatimattomuus, miehiä käsittelevissä taitavuus. Muistokirjoituksissa mahdolliset negatiiviset luonteenpiirteet ja elämänvaiheet selitetään parhain päin. Muistokirjoitusten yhteys antiikin ylistyspuheisiin ja Sullivanin esittelemät epideiktisten tekstien funktiot auttavat ymmärtämään muistokirjoitusten positiivista tyyliä ja sisältöä. Sullivanin esittelemät neljä epideiktisten tekstien funktiota ovat sovellettavissa myös muistokirjoituksiin, mutta niiden lisäksi muistokirjoituksilla on myös muita funktioita. Ruotsinkieliset muistokirjoitukset tarjoavat kiinnostavia aiheita tutkimukselle, koska niitä on mm. englanninkielisiin nekrologeihin verrattuna tutkittu hyvin vähän.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201605191812 |
| Date | 26 May 2016 |
| Creators | Koivusalo, E. (Elina) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Swedish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Elina Koivusalo, 2016 |
Page generated in 0.0027 seconds