Abstract
The current theses is concerned with the Upper Secondary School students school contentment as it functions in total personality and its connection to values. Personality is seen as a combination of cognition, emotions and actions. Contentment is the functioning of personality. The three basic components mentioned above appear on all levels of personality: concepts, manners, attitudes, norms and values. Primarily in this reseach, the connection of values is regarded in the relation to the school contentment of the upper secondary school students. The third main task is to examine if contentment can be supported by general ?humane values, i.e. if
humanization can improve the contentment in the upper seconday school. Humanization is seen as a process of growing up as a human being.
The subjects of this research are 799 second class students of upper secndary schools. The cognitions and life values of upper secondary school students are already getting differentiated. Thus, the part that values play in the school contentment is examined in the current report. The aim is to examine whether school contentment apprears as total personal or whether some component is more dominent than the others. Values are national and universal. The aim is to find general human factors of different values, which would be the basis for building the realization and contentment of total personality.
According to the research results, school contentment appears threefold and on layers. The strongest area of contentment is emotions, the weakest cognitions. The emotional area of contentment is an expression of ego, cognitions express clearness and cognitional content and action expresses the realization of cognition and emotions in practice. Thus school contentment is the realization of total personality. Contentment is shown by cognitive clearness, receiving and allowing emotions and the realization of these mental basic areas in actions.
Those who are contented with upper secondary school favour politically conservative and universal values. Self realization is limited by the norms and culture of the community. Values dont appear, however, balanced but their components, cognitions, emotions and action are even partly illustrations. Mostly, this is due to social pressure to act in accordance with general permission.
Values, too, appear in three parts, so that in all value groups, the main areas are congnitions (human dignity), emotions (tolerance) and action (ethics). School contentment is not much explained by the school progress of the student and the basic education of his or her father. Contentment is equal with girls and boys. It is, in general, similar in all upper secondary schools. About 40% of the upper secondary school students have quite good contentment, one third poor.
According to this research, school contentment can be built, with good reason, on general human values. Therefore, the functions of information have to be revealed and the emotions connected with them have to be accepted. The condition for this is that school socialization is built in a general, human direction. The attitude to learning has to be cognitive. Emotions will be connected in time with the meanings of words, with the spontanous experience of the individual, naturally weak. The safegarding of learning abilities and learning equipment is of primary importance. Students themselves look for experiences in the culture they face. Upper secondary school studies have to be scholarly. The personal contentment and action of individuals is made possible by the humane athmosphere of the school community. Humanization is a good basis for contentment. The lack of contentment appears as defensiveness, which would be a suitable theme for further research. / Tiivistelmä
Väitöskirjatutkimuksessa selvitellään lukiolaisten kouluviihtyvyyttä kokonaispersoonallisuuden toimivuutena ja sen yhteyttä arvoihin. Persoonallisuus nähdään ajattelun, tunteiden ja toimintojen muodostamana kokonaisuutena. Mainitut kolme peruskomponenttia ilmenevät persoonallisuuden kaikilla tasoilla: käsitteissä, tavoissa, asenteissa, normeissa ja arvoissa. Tutkimuksessa selvitetään lukiolaisten kouluviihtyvyyden suhdetta arvoihin. Kolmas päätehtävä on tutkia, voidaanko viihtyvyyttä tukea yleisin, humaanein arvoin eli voidaanko humanisaatiolla edistää lukioviihtyvyyttä. Humanisaatio nähdään ihmiseksi kasvamisen prosessina.
Koehenkilöinä on 799 lukion toisluokkalaista. Tiedot koottiin kyselylomakkeilla. Halutaan tutkia, esiintyykö kouluviihtyvyys kokonaispersoonallisena vai onko jokin viihtyvyyden alueista muita hallitsevampi. Arvot ovat kansallisia ja universaaleja. Erilaisista arvoista pyritään löytämään yleisiä ihmistä koskevia tekijöitä, joiden varaan kokonaispersoonallisuuden todentumista ja viihtyvyyttä voitaisiin rakentaa.
Tutkimuksen tulosten mukaan kouluviihtyvyys ilmenee kolmijakoisena ja kerroksittain. Vahvin viihtyvyyden osa-alue ovat tunteet, heikoin ajattelu. Viihtyvyyden tunnealue ilmentää itsetuntoa, kognitiot kuvaavat selkeyttä ja ajatuksellista tyytyväisyyttä sekä toiminnot ajattelun ja tunteiden todentamista käytännössä. Kouluviihtyvyys on siis kokonaispersoonallisuuden todentumisen ilmentäjä. Kognitiivinen selkeys, tunteiden saaminen ja salliminen, sekä näiden henkisten perusalueiden realisoituminen persoonallisina aktioina ilmentävät viihtyvyyttä.
Lukiossa viihtyvät suosivat oikeistolaisia ja universaaleja arvoja. Toimintayhteisön normisto ja kulttuuri rajaavat itsensä toteuttamista. Arvot eivät ilmene oppilaan mielessä kuitenkaan tasapainoisina, vaan niiden komponentit, kognitiot, emootiot ja toiminta, ovat osin jopa erimerkkisiä. Useimmiten tämä johtuu sosiaalisesta paineesta toimia yleisen suotavuuden suuntaisesti. Tunteet hallitsevat ajattelua liikaa.
Myös arvot esiintyvät kolmiosaisina. Kaikissa arvoryhmissä painoalueina ovat kognitiot (ihmisarvoisuus), emootiot (suvaitsevaisuus) ja toiminnot (eettisyys). Koulumenestys ja oppilaan isän pohjakoulutus eivät juuri selitä kouluviihtyvyyttä. Tytöt ja pojat viihtyvät yhtä hyvin. Kouluviihtyvyys on yleensä samanlaista kaikissa lukioissa. Noin 40 % lukiolaisista ilmaisee viihtyvänsä aika hyvin, heikonlaisesti viihtyviä on kolmannes.
Tämän tutkimuksen mukaan viihtyvyyttä voidaan rakentaa perustellusti yleisten humaanien arvojen varaan. Tietojen funktiot tulee siksi paljastaa ja niihin liittyvät tunteet hyväksyä. Tämä edellyttää koulun sosialisaation kehittämistä yleiseen, inhimilliseen suuntaan. Opittaviin asioihin tulee suuntautua kognitiivisesti. Tunteet liittyvät aikanaan sanojen tarkoitteisiin yksilön oman kokemuksen myötä luonnollisen laimeina. Oppimisvalmiuksien ja oppimisen välineiden turvaaminen on ensisijaista. Opiskelijat itse hakevat elämyksensä kohtaamastaan kulttuurista. Lukiossa on syytä opiskella tieteellisesti. Kouluyhteisön humaani ilmapiiri mahdollistaa yksilöiden persoonallisen viihtyvyyden ja toiminnan. Humanisaatio on hyvä viihtyvyyden perusta. Viihtymättömyys ilmenee defensiivisyytenä, joka olisikin sopiva jatkotutkimuksen aihe.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-5245-4 |
| Date | 03 May 1999 |
| Creators | Kaikkonen, S. (Seppo) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | English |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 1999 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0025 seconds