Tutkimukseni käsittelee Reisjärven Kalajanjokeen kuuluvasta Niinikoskesta löytyneitä kivikautisia esineitä. Kosken perkaustöissä vuosina 1862 ja 1910 saatiin talteen 29 löytöä, joihin kuuluu talttoja, kirveitä, keihäänkärki, nuolenkärki, kaksi teräesinettä ja kivipallo. Tarkoitukseni on esineanalyysin ja löytökontekstin tutkimisen kautta selvittää, onko löytö mahdollista tulkita tuhoutuneeksi asuinpaikaksi, kätköksi vai uhriksi. Käytän vertailuaineistona muualta Suomesta tehtyjä koskilöytöjä sekä tarkastelen, millaisia näkökulmia tähän kysymykseen voi saada etnografisen aineiston kautta.
Niinikosken löydöt ovat pääasiassa Kalajoen alueelle tyypillisiä esinemuotoja, mutta koskesta on tehty myös poikkeuksellisia löytöjä, jotka kertovat kaupankäynnistä ja yhteyksistä muihin kulttuuripiireihin. Esineet ajoittuvat esikeraamiselta ajalta Kiukaisten kulttuuriin saakka ulottuvalle pitkälle ajanjaksolle. Löydöissä on tavallisesti käyttöjälkiä, joiden perusteella voidaan todeta, että esineet valmistettiin jotakin askaretta varten ja ne palvelivat aikansa arkisessa käytössä ennen päätymistään koskeen. Kosken ympäristössä tapahtunut ihmisen aktiviteetti on luultavasti liittynyt ennen kaikkea kalastukseen; Niinikosken kivikkoinen ranta ei vaikuta asutukseen soveltuvalta, eikä kosken lähiympäristöstä tunneta asuinpaikkoja.
Suomen koskilöydöt ovat keskittyneet Satakunnan ja Pirkanmaan seuduille, mutta useita löytöjä on tehty myös Pohjanmaalta. Koskiin on tavallisesti löydetty vain yksi esine ja löydöissä hallitsevat erityyppiset taltat, mutta kirveitäkin on päätynyt runsaasti koskiin. Löytöjä on tehty niin monesta koskesta ja niiden yhteismäärä on niin suuri, että kyseessä tuskin ovat sattumalta hukatut esineet. Koskilöytöjä luonnehtivat eräät toistuvat ja yhteiset piirteet, joiden perusteella näyttää siltä, että löydöt viittaisivat jonkinlaiseen tapaan tai käytäntöön. Ensinnäkin esineet on jostain syystä käyttönsä jälkeen deponoitu koskeen, josta niitä olisi ollut vaikea hakea myöhemmin pois. Lisäksi koskilöytöjen esineistön koostumus on yhtenäinen ja niiden ajallinen haarukka hyvin pitkä. Näkökulmia koskien rituaaliseen merkitykseen on mahdollista löytää shamanistisesta perinteestä sekä pyyntiyhteisöille ominaisesta elinkeinojen ja rituaalisen toiminnan välisestä yhteydestä. Koskista ja niiden rannoilta tehtyjen löytöjen laajemman analysoinnin ja vertailun avulla olisi mahdollista selvittää tarkemmin koskilöytöjen koostumukseen, levinneisyyteen ja tulkintaan liittyviä kysymyksiä.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201309271757 |
| Date | 01 October 2013 |
| Creators | Muilu, M. (Merja) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Merja Muilu, 2013 |
Page generated in 0.0033 seconds