Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka aiheena on korjaava karieshoito lapsilla keskittyen lähinnä hoidossa käytettäviin materiaaleihin. Tutkimuksen lähteenä on tieteellinen lähdeaineisto. Haut on tehty avainsanoilla MEDLINESTA ja Pubmedistä. Korjaavaa hoitoa tarvitaan lähinnä karieksen takia, jota pyritään hallitsemaan ennaltaehkäisevästi, jotta korjaavalta hoidolta vältyttäisiin. Korjaavaa hoitoa kuitenkin tarvitaan, mikäli kariesvaurio on jo edennyt niin pitkälle, että on vaarana pulpan tulehtuminen.
Amalgaami oli 1980-luvun lopulle asti paljon käytetty materiaali korjaavassa karieshoidossa ja on edelleenkin muualla kuin pohjoismaissa. 1980-luvulla tiedostettiin amalgaamin mahdollisia ympäristöhaittoja sen elohopeapitoisuudesta johtuen ja suositeltiin vaihtoehtoisia materiaaleja erityisesti lasten karieshoidossa. Tutkimusten perusteella täytteiden elinkaari on lyhentynyt samaan aikaan, kun amalgaamin käyttö on vaihtunut tekniikkasensitiivisempiin materiaaleihin. Toisaalta karies on edelleenkin yleistä lasten ja nuorten keskuudessa nykypäivän Suomessa, esim. 12-vuotiailla on keskimäärin 1,2 karieksen vaurioittamaa hammasta.
Tavoite materiaalivalinnassa on, että täyte kestää maitohampaan elinkaaren loppuun saakka. Materiaalit kestävät hampaissa vähemmän aikaa potilailla, joiden kariesriski on suuri. Paikkojen kestävyyden tutkiminen on haasteellista; elinkaarianalyysiä on käytetty tähän tarkoitukseen muun muassa kohorttitutkimuksissa.
Materiaalien valinnan suhteen ei ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä käytäntöä. Suomessa käytetyimmät materiaalit maitohampaiden korjaavassa hoidossa ovat nykyisin lasi-ionomeeri, resiinivahvisteinen lasi-ionomeeri, kompomeeri ja vähäisessä määrin myös yhdistelmämuovi. Lasten pysyvien hampaiden korjaavassa hoidossa käytetään nykyisin lähinnä yhdistelmämuovia. Teräskruunut ovat tutkimusten mukaan erittäin kestäviä. Suomessa teräskruunuja käytetään kuitenkin vielä melko vähän.
Korjaavan hoidon materiaali tulee valita joka kerta tilannekohtaisesti. Korjaavassa hoidossa materiaalivalintaa ohjaa lapsen ko-operaatio ja käyttöalue. Kompomeeri on suositeltava materiaali maitohampaaseen aina, mikäli lapsen yhteistyökyky on riittävä, jolloin työn tekninen suoritus on mahdollista toteuttaa hyvin. Tärkeintä on kuitenkin karieksen hallinta.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201504291430 |
| Date | 29 April 2015 |
| Creators | Härkönen, E. (Emmi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/other, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Emmi Härkönen, 2015 |
Page generated in 0.0025 seconds