Tämä opinnäytetyö tarkastelee globaalikasvatuksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulujärjestelmässä keskittyen erityisesti uuden kansallisen opetussuunnitelman ja opettajankoulutuksen sisältöihin. Globaalikasvatus on kasvatusta, joka pyrkii vastuulliseen toimintaan kannustavien pedagogisten lähestymistapojen kautta lisäämään ihmisten tietoisuutta maailman asioista. Tutkimuksen tavoite on määrittää globaalikasvatuksen arvojen, tavoitteiden ja tämänhetkisen tilanteen valossa, millä ehdoilla globaalikasvatus voi saada aikaan kulttuurista muutosta. Tutkimuskysymyksiin sisältyy globaalikasvatuksen arvojen ja tavoitteiden määrittäminen, kulttuuriseen muutokseen liittyvien ehtojen esittäminen sekä globaalikasvatuksen yhteys uuden opetussuunnitelman ja opettajankoulutuksen sisältöihin. Tutkimuksen aineistona toimii kymmenen Oulun yliopiston aineenopettajakoulutuksessa olevan opiskelijan haastattelua sekä uusi perusopetuksen perusteiden opetussuunnitelma, joka astuu voimaan vuonna 2016.
Tarkastelen tekemiäni haastatteluja ja uutta opetussuunnitelmaa sisällönanalyysin ja antropologisen teorian avulla. Analyysi tukeutuu kulttuuriseen muutokseen, akkulturaatioon, arvoihin, ihmisoikeuksiin ja maailmankansalaisuuteen liittyviin teorioihin ja pyrin niiden kautta tuomaan esiin myös globaalikasvatuksen yhteyttä aineistoon ja teoriaan. Käsittelen globaalikasvatusta myös SWOT-analyysin avulla tuoden esiin niitä ehtoja, joiden kautta globaalikasvatus voi aiheuttaa kulttuurista muutosta. SWOT-analyysi jakaa globaalikasvatuksen menestykseen liittyvät tekijät sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin sekä muutosta edistäviin ja hidastaviin piirteisiin.
Tutkimukseni perusteella, uskon globaalikasvatuksen saavan aikaan kulttuurista muutosta, jos muutokseen liittyviä ehtoja huomioidaan enemmän ja globaalikasvatus sisällytetään paremmin osaksi koulujärjestelmää, opettajankoulutusta ja opetuksen käytäntöjä. Globaalikasvatus voi aiheuttaa kulttuurista muutosta vaikuttaen erityisesti keskeisiin arvoihin. Muutosta voisi tarkastella esimerkiksi maailmankansalaisuutta mittaamalla. Akkulturaatioteoriaa soveltaen esitin globaalikasvatuksen muutosta aikaan saavaksi vuorovaikutukseksi YK:n ja Suomen välillä. Akkulturaation näkökulmasta globaalikasvatuksen aiheuttamaa kulttuurista muutosta voi kuvata integraatioksi: uusia piirteitä ja arvoja omaksutaan osaksi yhteiskuntaa, mutta myös suomalainen kulttuuri ja perinteet pysyvät tärkeinä. Aineiston tarkastelu osoitti, että globaalikasvatus on melko tuntematon asia aineenopetuskoulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Uusi opetussuunnitelma kuitenkin tukee globaalikasvatuksen arvoja, toteutusta ja sen tavoitteen saavuttamista. Globaalikasvatuksen keskeisiin arvoihin kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys, jotka perustuvat YK:n julistuksiin. Globaalikasvatuksen tavoite on globaalin vastuun ja maailmankansalaisuuden lisääminen. Tutkimustuloksiani voi käyttää esimerkiksi globaalikasvatuksen roolin vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201505211606 |
| Date | 21 May 2015 |
| Creators | Kurikka, J. (Jonna) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Jonna Kurikka, 2015 |
Page generated in 0.1813 seconds