Lean dutkan iežan pro gradu -barggustan davvisámegiela giellagovaid. Gieđahalan dutkamušas giellagovain idiomaid, metaforaid ja metonymiijaid, mat leat muhtinlágan erenomáš, dávjá veardádusa sisttisdoalli dajahusat. Mu dutkamuša ulbmilin lei čielggadit 1) giellagovaid dovdomearkkaid ja 2) giellagovaid funkšuvnna. Vaikko giellagovat guddet rikkis sátneráju ja árbedieđuid, ja dieđu dain dárbbašivččii ovdamearkka dihte jorgaleami várás, dat eai leat mu dieđu mielde ovdal dutkojuvvon dahje motge čilgejuvvon.
Dutkamušas lei kvalitatiiva lahkonanvuohki. Geahčadin dán barggus giellagovaid nu semantihkalaš, pragmatihkalaš, leksikála go maiddái oanehaččat syntávssalaš dovdomearkkaid oaidninčiegas, muhto daningo dutkančuozáhahkan lea unnitlogugiela albmoneapmi, deattuhin giellagovaid metaforalaš mearkkašumi guorahallama. Čielggadin ovdamearkka dihte dan, ollašuvvágo dutkanmateriála dajahusain idiomaide mihtilmas semantihkalaš árvitmeahttunvuohta, ja mo dat boahtá ovdan. Dutkanmateriálan mus ledje Máret Sárá doaimmahan Sátnevádjasat-girjji (2007), sullii 250 dajahusa. Analysa vuođđun ledje teoriijaoasis čuolddašuvvon ja heivehuvvon kritearat, main dehálepmosat ledje Marja Nenosa (2002) kritearat idioma govvideapmái ja metafora guorahallamii fas veardidan- ja vuorrováikkuhusteoriija. Metonymiija várás atnen dábálaš govvádusaid doahpagis, daningo metonymiijai ii leat dássážii duddjojuvvon iežas teoriija.
Dutkamuš čájeha ahte davvisámegiela idioma lea seamma áigge stáđásman, eahpeformála dahje muhtin ládje stiilla dáfus erenomáš dajahus, man metaforalaš mearkkašupmi ii leat seamma go dajahusa sániid vuođđomearkkašupmi, ja mii čohkiida unnimustá guovtti sánis. Nuppe dáfus dutkamušas badjánii erenomážit stáđásmuvvama doahpaga meroštallama váttisvuohta unnitlogu ja golmma riikkas hubmojuvvon giela dáfus. Dutkanmateriála metaforat čuvvot eanaš guovddáš metaforateoriijaid. Davvisámegiela metaforan sáhttá gohčodit nappo veardádusa, mas lea vuohttimis mearkkašupmenuppástus guovtti goabbatlágan refereantta gaskkas. Mearkkašupmenuppástusa vuođđun lea analogiija, mii mearkkaša dan ahte refereanttat leat muhtin muddui sullasaččat. Veardádus sáhttá leat eksplisihtalaččat oidnosis, ja dalle das lea dego-konjunkšuvdna; veardádus sáhttá leat ovdanbukton maid implisihtalaččat, ja dalle konjunkšuvdna váilu. Davvisámegiela metonymiija čuovvu maid doahpaga dábálaš dovdomearkkaid. Metonymiijan sáhttá dutkanbohtosiid mielde gohčodit leksema, mas ovtta referentii čujuhuvvo vuođđomearkkašumi dáfus nuppiin, seammasullasaš refereanttain. Nubbi dutkanboađus lea dat ahte davvisámegiela giellagovaide laktásit máŋggalágan funkšuvnnat, maid duohken orrot leame iešguđegelágan sosiála sivat, dego nuppi vuhtiiváldin. Giellagovaid guovddáš funkšuvdna lea garvvašeapmi, mii mearkkaša dan ahte giellagovain ášši ii čilgejuvvo njuolga, muhto baicce implisihtalaččat nu ahte guldaleaddji dahje lohkki ferte dan ieš suokkardit ja dulkot. Garvvašeami lassin giellagovaid sáhttá atnit maiddái rámpoma, láitima, kritiserema ja hervošeami funkšuvnnas.
Dutkamuša oktavuođas lean fuomášan ahte davvisámegiela giellagovaid čielggadeami livččii dárbu joatkit stuorit materiálain. Erenomážit idiomaid joavku lea viiddis ja daid seađálii áinnas guorahallat dárkileappot. Lassedutkamušat huksele ain vuođu davvisámegiela sátneráju ja dadjanvugiid duddjomii ja gáhttemii. / Olen tutkinut pro gradu -työssäni pohjoissaamen kielikuvia. Käsittelen tutkimuksessani kielikuvista idiomeja, metaforia ja metonymioita, jotka ovat luonteeltaan omaperäisiä ja vertauskuvallisia ilmauksia. Työni keskeisenä tehtävänä oli selvitellä 1) kielikuvien tunnusmerkkejä ja 2) kielikuvien funktiota. Huolimatta siitä, että kielikuvat kantavat rikasta sanastoa ja perinnetietoa, ja että tietoa niistä tarvittaisiin esimerkiksi käännöstyössä, aiempaa tutkimusta tai tarkempia kuvauksia niistä ei ole tietääkseni tehty.
Tutkimuksessani oli kvalitatiivinen ote. Tarkastelin tutkimuksessani kielikuvia niin semantiikan, leksikon, pragmatiikan kuin lyhyesti myös syntaksin kentällä, mutta koska tutkimuskohteenani oli vähän tutkitun ja uhanalaisen kielen kielenilmiö, painotin analyysissani kielikuvien metaforisen merkityksen tarkastelua. Selvittelin esimerkiksi sitä, esiintyykö tutkimusaineiston ilmauksissa idiomeille tyypillistä epäkompositionaalisuutta, ja millä tavoin. Tutkimusaineistoni koostui Máret Sárán toimittamasta Sátnevádjasat-kirjan (2007), noin 250 kielikuvaksi katsomastani ilmauksesta. Analyysin pohjana sovelsin tutkimukseni teoriaosuudessa esittelemääni aiempaa kielikuvatutkimusta. Tärkeimmät näistä olivat Marja Nenosen (2002) idiomikriteerit sekä metaforan vertaus- ja vuorovaikutusteoria. Metonymian analysointia varten käytin käsitteen yleisimpiä kuvauksia, sillä metonymiaa varten ei ole toistaiseksi olemassa omaa teoriaa.
Tutkimuksesta selviää, että pohjoissaamen idiomi on yhtä aikaa konventionaalistunut, epämuodollinen tai muuten tyyliltään erikoinen ilmaus, jonka metaforinen merkitys ei ole sama kuin siitä koostuvien sanojen kirjaimellinen merkitys. Lisäksi pohjoissaamen idiomi koostuu vähintään kahdesta sanasta. Toisaalta tutkimuksessa nousi esille konventionaalisuuden käsitteen ongelmallisuus uhanalaisen ja kolmen valtion alueella puhuttavan kielen kohdalla. Aineistoni metaforat noudattelevat pääosin yleisimpiä metaforan määritelmiä. Metaforaksi voidaan kutsua siis ilmausta, jossa jokin referentti ymmärretään toisen, jollakin tavalla samankaltaisen referentin kautta. Pohjoissaamen metonymia noudattelee myös käsitteen yleisimpiä kuvauksia. Se on lyhyesti lekseemi, jossa merkitys siirtyy kahden, samankaltaisen referentin välillä. Toinen tulos on se, että pohjoissaamen kielikuviin liittyy monenlaisia funktioita, joiden taustalla voivat vaikuttaa erilaiset sosiaaliset syyt, kuten toisen huomioon ottaminen. Kielikuvien pääasiallinen funktio on toimia kiertoilmauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että kielikuvissa asiaa ei ilmaista suoraan vaan implisiittisesti niin, että kuuntelija tai lukija päättelee ja tulkitsee itse sen merkityksen. Kiertelyn lisäksi tutkimusaineistoni kielikuvia voidaan käyttää myös kehumisen, moittimisen, kritisoinnin ja viihdyttämisen funktiossa.
Tutkimuksen yhteydessä on käynyt ilmi, että pohjoissaamen kielikuvien tarkastelua olisi tarpeen jatkaa laajemmalla aineistolla. Erityisesti idiomien joukko on monenkirjavaa, ja niiden erityispiirteiden selvittely vaatisi oman tutkimuksensa. Jatkotutkimukset loisivat edelleen kasvupohjaa pohjoissaameen niin sanaston kuin ilmaisutapojenkin vaalimiseen ja luomiseen.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201709142899 |
| Date | 02 October 2017 |
| Creators | Magga, A. (Arla) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Northern Sami |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/masterThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Arla Magga, 2017 |
Page generated in 0.0034 seconds