Makuaistin tehtävä on antaa informaatiota ravinnon laadusta jo ennen se nauttimista, ja auttaa välttämään mahdollisesti haitallisia tai myrkyllisiä aineita. Viidestä perusmausta makea on yksi tärkeimmistä ravinnon valintaan vaikuttavista tekijöistä. Yleisen käsityksen mukaan mieltymys makeaan on kehittynyt alun perin tunnistamaan runsasenergisiä ja ravinteikkaita ruoka-aineita, jonka vuoksi makean aistimista pidetään yleisesti ottaen miellyttävänä kokemuksena eläimillä ja ihmisillä.
Koska yhä useampien makeutusaineiden käyttö on liitetty sairauksiin kuten diabetekseen, on nykyään tunnetuille pienimolekyylisille makeutusaineille kehiteltävä muita vaihtoehtoja. Jo 70-luvulla löydetyistä kasviperäisistä makeista proteiineista voisi olla seuraavaksi suureksi trendiksi elintarviketeollisuudessa, ihmisten suosiessa yhä luonnollisempia elintarvikkeita. Tässä tutkielmassa käyn lävitse yleisesti makeareseptorin rakenteen ja toiminnan, esittelen tähän mennessä löydetyt makeat proteiinit ja mitä niiden toimintamekanismista makeareseptorissa tiedetään. Lopuksi kerron vielä, miten luonnossa esiintyviä makeita proteiineja on kehitelty paremmin elintarviketeollisuuden käyttöön soveltuviksi, jotta niitä voitaisiin käyttää makeutusaineena tulevaisuudessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:nbnfioulu-201804271550 |
| Date | 27 April 2018 |
| Creators | Kivilahti, E. (Essi) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © Essi Kivilahti, 2018 |
Page generated in 0.0024 seconds