<p> In this quantitative, predictive study, the author aimed to evaluate whether a predictive relationship exists between auditors&rsquo; experience and specialization and auditors&rsquo; levels of professional skepticism, as measured by the professional skepticism scale developed by R. Kathy Hurtt. While there has been growing focus on professional skepticism in the field of accounting, a gap existed in research analyzing the influences of years of experience and industry specialization on professional skepticism. Because of this identified gap, one research question was derived from the literature: To what extent do years of experience and industry specialization status of auditors explain the variation in level of professional skepticism? Quantitative, nonexperimental, exploratory research methodology was employed to study the predictive relationship between professional skepticism, years of experience and industry specialization. The sample of the study included 68 adults employed as accountants or auditors belonging to the American Institute of Certified Public Accountants and the Association of Certified Fraud Examiners source through Qualtrics. The results of the multiple regression model showed that overall auditors&rsquo; years of experience did not statistically significantly explain the variation in the level of professional skepticism. However, having years of experience of 11 to 15 years as an auditor had a significant negative predictive relationship on their professional skepticism. The multiple regression model also indicated that overall auditors&rsquo; industry specialization status did not statistically significantly explain the variation in the level of professional skepticism. The results of this study, while only yielding one outstanding statistically significant relationship, created numerous opportunities for further research.</p><p>

abstract: The relative performance evaluation (RPE) hypothesis holds that executive compensation should not depend on uncontrollable exogenous shocks. Nevertheless, prior studies often find limited empirical support for this hypothesis in part because it is difficult to identify peers exposed to the same exogenous shocks. I propose a new way to identify peers and to test the RPE hypothesis in the context of a specific shock. In particular, I select peers based on the sensitivity of their stock returns to exchange rate fluctuations. I find evidence that firms respond to large exchange rate movements by ex post adjusting their peer selection to include peers with similar exchange rate risk exposure. Moreover, after allowing for ex post peer group adjustments, I find a much stronger support for the RPE hypothesis than most of prior work. / Dissertation/Thesis / Doctoral Dissertation Accountancy 2017

abstract: Auditors are required to communicate significant risks and audit strategy to the audit committee. However, the effect on perceived auditor liability of auditor disclosures to the audit committee has been ignored for the most part in the accounting literature. In an experiment, I examine how the auditor’s choice to disclose a significant risk to the audit committee affects jurors’ negligence assessments of the auditor. Secondarily, I examine whether assessments of auditor negligence vary with the auditor’s use of a specialist. I find that disclosing a risk to the audit committee reduces jurors’ negligence verdicts against the auditor. However, auditor efforts to improve audit quality through use of a specialist do not differentially affect negligence assessments, individually or interactively with disclosure choices. My results further reveal that there is no reduction of negligence assessments by disclosing risks to the audit committee if jurors do not have a pre-existing favorable view of the auditing profession and do not understand the limitations of an audit. Through mediation analysis, I show that these findings are consistent with expectations derived from psychology research examining responsibility attributions in settings with multiple causative agents, where jurors’ diffuse responsibility away from the auditor and toward the audit committee. My results contribute to practice, addressing one cost/benefit consideration related to disclosures to audit committees and the use of specialists, and to accounting research examining the legal ramifications of disclosing identified audit risks. / Dissertation/Thesis / Doctoral Dissertation Accountancy 2017

abstract: This study investigates the relation between credit supply competition among banks and their clients’ conditional accounting conservatism (i.e., asymmetric timely loss recognition). The Interstate Banking and Branching Efficiency Act (IBBEA) of 1994 permits banks and bank holding companies to expand their business across state lines, introducing a positive shock to credit supply competition in the banking industry. The increase in credit supply competition weakens banks’ bargaining power in the negotiation process, which in turn may weaken their ability to demand conservative financial reporting from borrowers. Consistent with this prediction, results show that firms report less conservatively after the IBBEA is passed in their headquartered states. The effect of the IBBEA on conditional conservatism is particularly stronger for firms in states with a greater increase in competition among banks, firms whose operations are more concentrated in their headquarter states, firms with greater financial constraints, and firms subject to less external monitoring. Robustness tests confirm that the observed decline in conditional conservatism is causally related to the passage of IBBEA. Overall, this study highlights the impact of credit supply competition on financial reporting practices. / Dissertation/Thesis / Doctoral Dissertation Accountancy 2018

Tässä pro gradussa tutkitaan tuloksenjärjestelyn vaikutusta tilintarkastajalle maksettuihin palkkioihin suomalaisissa listatuissa yhtiöissä. Tarkoituksena on selvittää onko tuloksenjärjestelyn ja tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden välillä yhteyttä ja selvittää, miten harkinnanvaraisiin jaksotuksiin perustuva sekä todellinen tuloksenjärjestely vaikuttavat tilintarkastajan eri palkkioeriin suomalaisessa tilintarkastusympäristössä, jossa on matala sijoittajasuoja, matala tilintarkastajan käräjöintiriski, mutta toisaalta kirjanpitokäytännöt ja -standardit toimivat hyvin. Suuri osa aiemmasta ristiriitaisia tuloksia keskenään osoittaneista tutkimuksista on tehty yhdysvaltalaisella aineistolla keskittyen jaksotuksiin perustuvaan tuloksenjärjestelyyn. Tuloksenjärjestelyn on havaittu sekä lisäävän että vähentävän tuloksenjärjestelyä. Tutkijoiden hypoteesit lähtevät yleisesti olettamuksesta, että tuloksenjärjestely lisää tilintarkastajalle maksettuja palkkioita. Myös tämän pro gradun hypoteesit asetetaan tämän mukaiseksi. Aineiston valinta ja tutkimusmenetelmät mukailevat Sohn (2011) tutkimusta. Pro gradun tutkimusongelmaa tutkitaan lineaarisen regressioanalyysin avulla Simunic (1980) tilintarkastajanpalkkiomallia käyttäen. Tuloksenjärjestelyä mitataan harkinnanvaraisten jaksotusten sekä todellisen tuloksenjärjestelyn määrällä, jotka estimoidaan muunnellun Jonesin (1995) mallin avulla ja Cohen, Dey ja Lys (2008) tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä mukaillen. Pro gradun tutkimusaineisto koostuu 90 suomalaisen pörssiyhtiön vuosia 2008–2014 koskevista luvuista. Aineiston tiedot on kerätty Thomson Reuters Worldscope -tietokannasta, yhtiöiden julkaisemista vuosikertomuksista sekä Nasdaq Nordic -nettisivuilta. Toisin kuin hypoteesissa oletetaan, tämän pro gradu tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuloksenjärjestelyn sekä tilintarkastajalle maksettujen palkkioiden välillä on negatiivinen yhteys. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että palkkioiden kasvaessa tilintarkastajat pystyvät paremmin kaitsemaan tuloksenjärjestelyä listayhtiössä. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat tutkimuksessa käytettyjen kontrollimuuttujien merkitsevyyden olevan riippuvainen tilintarkastajalle maksetusta palkkioerästä. Lisäksi herkkyystestit osoittavat, että yhtiön toimiala ja koko vaikuttavat suuresti muuttujien merkitsevyyteen. Tämä tuo lisävalaistusta siihen, miksi aiempien tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia keskenään. Onkin aiheellista tutkia enemmän tilintarkastajalle maksettujen eri palkkioerien ja varsinkin tuloksenjärjestelymuuttujien yhteyttä kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä Suomen lisäksi samankaltaisiin tilintarkastusympäristöihin. Muutoksilla lainsäädännössä ja ohjeistuksessa, jotka vaikuttavat tilintarkastajalle maksettujen palkkioerien julkistamiseen, on vaikutusta tulosten yleistettävyyteen.

Tutkielman tavoitteena on kuvata perustajaurakointiliiketoiminnan nykyistä arvonlisä- ja tuloverotuskohtelua. Tarkoituksena on esitellä nykyiseen verotuskäytäntöön liittyvät ongelmatilanteet ja tarjota niihin vaihtoehtoisia ja käyttökelpoisia ratkaisuja. Tutkielman tärkeimpänä, yksittäisenä tutkimuskohteena on selvittää nykyisen arvonlisä- ja tuloverotuskäytännön uudistamistarve. Nykyinen perustajaurakoitsijan verotuskäytäntö ei kaikilta osin ole oikeudenmukainen. Lisäksi tutkielma kuvaa, mitä käytännön seurauksia nykyinen verotuskäytäntö aiheuttaa perustajaurakoitsijalle. Yksi tyypillinen ilmiö on perustajaurakoitsijan katteen paljastuminen vähennykseen oikeuttavan käytön myötä. Tutkielman tärkeimpinä tuloksina voidaan esittää arvonlisä- ja tuloverotuksen epäkohtien esiintyminen ja niiden uudistamistarve. Tuloverotuksen uudistamistarve liittyy vahvasti realisoitumattoman tulon verotukseen, joka aiheutuu käytännöstä käsitellä rakennusurakan ja osakkeiden luovutuksia toisistaan erillään olevina suorituksina. Vastaavasti arvonlisäverotuksen suurin yksittäinen uudistamistarve kiteytyy tappiollisten rakennusurakoiden verotuksessa, joka johtuu oman käytön arvonlisäverotuksesta. Nykyinen epäoikeudellinen menettely on huomattu myös oikeuskäytännössä ja siihen saattaa olla tulossa muutosta aikaisintaan loppuvuodesta 2016. Tärkeimmät tutkielman tulokset (realisoitumaton tulon verotus ja tappiollisten rakennusurakoiden arvonlisäverotuksen uudistamistarve) ovat yleistettävissä, sillä nykyinen käytäntö ei yleisesti tyydytä perustajaurakointiliiketoiminnan talousraportoinnista vastaavia henkilöitä. Ratkaisuksi tuloverotuksen ongelmaan tutkielma tarjoaa ratkaisua käsitellä perustajaurakoitsijan kirjanpitoa ja verotusta yhdenmukaisesti ja vastaavasti arvonlisäverotuksen epäkohtaan rajata omasta käytöstä suoritettava vero esimerkiksi rakennuspalvelun käypään arvoon. Tutkimus toteutettiin osaltaan haastattelututkimuksen ja kirjallisuuskatsauksena, jonka pohjana käytettiin aikaisempaa oikeuskäytäntöä, asiantuntijalehdissä julkaistuja artikkeleita ja ammattikirjallisuutta. Haastatteluosio suoritettiin puolistrukturoituna haastatteluna, jossa haastateltiin kolmea kirjanpito- ja verotuskäytännön ammattilaista. Tutkielma liittyy oleellisilta osin käytäntöön, joten voidaan esittää tutkielman vastaavan käytäntöä suurelta osin. Tutkielmaa voi hyödyntää kaikki ne henkilöt ja tahot, jotka kokevat olevansa kiinnostuneita perustajaurakoitsijan nykyisestä verotuskäytännöstä. Lisäksi tutkielma tarjoaa kattavan katsauksen perustajaurakoitsijaan sovelletusta oikeuskäytännöstä korkeimman hallinto-oikeuden ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen muodossa.

Tilitoimistoala on ollut voimakkaassa murroksessa 2000-luvulla sähköisen taloushallinnon menetelmien tullessa käyttöön. Digitaalinen taloushallinto kuvaa sähköistä taloushallintoa vielä kehityksellisempiä menetelmiä, joissa keskeistä on mutkaton tiedonsiirto yli organisaatiorajapintojen. Tutkimuksen toimeksiantajayrityksen mukaan tilitoimistoilla on vielä kehitettävää digitaalisessa taloushallinnossa etenkin sidosryhmien kanssa. Tavoitteena oli selvittää kuinka tilitoimistoala voi kehittää digitaalista taloushallintoa sidosryhmien kanssa. Toisena tavoitteena oli löytää keskeiset nykyiset innovaatiot, jotka edistävät digitaalisen taloushallinnon käytäntöjä tilitoimiston ja sidosryhmien välillä. Tutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan teoria- ja empiriaosuuksien avulla. Keskeinen kirjallisuus koostui digitaalista taloushallintoa, digitaalisen taloushallinnon menetelmiä, digitaalisen taloushallinnon innovaatioita sekä avointa innovaatiota käsittelevästä aineistosta. Digitaalisen taloushallinnon osaprosesseista korostui ulkoinen raportointi ja sen kehittämisen merkitys etenkin tilitoimistoille. Tutkimuksen menetelmänä oli haastattelututkimus, johon yhdistyivät havainnointi ja julkaistun materiaalin käyttö eli kyseessä oli menetelmätriangulaatio. Tutkimusaineistona olivat tutkimuksen tarkoituksenmukaisuuden ja resurssien ohjaamana keskeiset tilitoimiston keskeiset sidosryhmät Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) sekä Taloushallintoliitto. Lisäksi tilitoimistoalan luonteen ymmärtämiseksi haastateltiin erään suuren tilitoimiston henkilöitä. Tutkimusaineiston analyysiä ohjasi aihetta käsittelevä teoriaosuus. Tutkimus perustuu abduktiiviseen eli teoriasidonnaiseen analyysiin. Aineistoa käsiteltiin ensin aineistolähtöisesti ja sen jälkeen siihen liitettiin tueksi havaintoja teoriasta. Aineiston käsittely perustui sisällönanalyysiin, jossa kuvailtiin, luokiteltiin ja tulkittiin aineistosta keskeinen sisältö. Nykyistä digitaalista taloushallintoa edistävinä asioina sekä kirjallisuudessa että haastatteluissa nähtiin organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Lahden ja Salmisen (2014: 23–24) mukaan digitaalisessa taloushallinnossa hyödyt tulevat tiedon käsittelyn ja tiedonsiirron automatisoinnista organisaatiorajapintojen välillä. Empiirisen osuuden perusteella havainnot ovat samankaltaisia: haastateltujen organisaatioiden edustajat painottivat erilaisia palveluita ja sähköisen asioinnin kanavia, joissa korostuu tiedonsiirron- ja käsittelyn automatisointi. Tutkimuksen mukaan tilitoimistoalan digitaalisen taloushallinnon kehittäminen perustuu pitkälti tiedonsiirron kehittämiseen sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi TALTIO-hanke ja Tulorekisteri ovat esimerkkejä avoimen innovaation tuotoksista, joihin kohdistuu suuria odotuksia digitaalisen taloushallinnon kehittämisen kannalta. Keskeistä esille tulleissa kehittämismahdollisuuksissa oli tiedonsiirto, rakenteinen tieto ja avoimet standardoidut rajapinnat eri toimijoiden välillä. Tutkimuksen kontribuutio suhteessa aiempaan digitaalisen taloushallinnon tutkimukseen on hyvin tukeva. Tutkimuksen keskeiset havainnot tukevat kirjallisuuden näkemyksiä tiedonsiirron kehittämisen merkityksestä digitaalisen taloushallinnon eri sidosryhmille. Tutkimustulosten yleistettävyyttä rajaa pieni havainnointijoukko. Mukana olivat vain keskeisimmät sidosryhmät, joten muiden sidosryhmien haastatteleminen lisäisi tutkimustulosten yleistettävyyttä. Toisaalta Taloushallintoliiton näkemykset edustavat hyvin koko tilitoimistoalaa, joten tutkimuksesta voi olla hyötyä useille tilitoimistoille.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kansainvälisten kirjanpitostandardien eli IFRS käyttöönotto on vaikuttanut tilintarkastuskustannuksiin Suomessa. Tutkielman teoriaosuudessa luodaan viitekehys, johon empiirisen osion tutkimus perustuu. Teoriaosuuden perusteella IFRS on kansainvälisesti onnistunut sille asetetuissa tavoitteissa tilinpäätösten läpinäkyvyyden, yritysjohdon vastuullisuuden ja talouden tehokkuuden lisäämisessä. Sen kustannukset ovat kuitenkin olleet suuria, ja suurin kasvu on tapahtunut tilintarkastuskustannuksissa. Empiirisen osion tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on lineaarinen regressioanalyysi, missä tilintarkastuskustannuksia pyritään selittämään yritysten koolla, kompleksisuudella ja riskisyydellä. Pearsonin korrelaatioista on laadittu korrelaatiomatriisi lineaaristen riippuvuuksien havaitsemiseksi. Tutkimustulos tukee teoriaosuuden viitekehystä, jonka mukaan tilintarkastuskustannuksiin vaikuttavat tarkastettavan yrityksen koko, kompleksisuus ja riskisyys. Tutkimuksen mukaan IFRS käyttöönotolla ei ole tilastollisesti merkittävää yhteyttä tilintarkastuskustannuksiin. Tutkimuksen tulokset ovat osittain yleistettävissä. Aineiston koko on 161 pörssiyhtiön 1111 tilinpäätöstä vuosina 2001–2008 Thomson Reutersin Worldscope-tietokannasta. Aineistosta muodostettiin 336 tilinpäätöksen otos sen perusteella, kuinka monessa oli ilmoitettu tilintarkastuskustannukset. Tulos, jonka mukaan tarkastettavan yrityksen koko, kompleksisuus ja riskisyys ovat tilastollisesti merkittävästi selittävässä suhteessa tilintarkastuskustannuksiin, perustuu koko otokseen. Tulos, jonka mukaan IFRS käyttöönotolla ei ole tilastollisesti merkittävää selittävää yhteyttä tilintarkastuskustannuksiin perustuu IFRS:n käyttöönottoon vain 33 yrityksen tilinpäätöksiin. Lisäksi tutkimuksessa tilintarkastuskustannuksilla tarkoitetaan kokonaistilintarkastuksia, jotka sisältävät myös oheispalvelut. Tutkielman tuloksia voi yleistettävyyden puitteissa soveltaa yrityksissä, jotka ovat kiinnostuneita tilintarkastuskustannuksista tai kansainvälisistä kirjanpitostandardeista. Teoriaosuutta voi lisäksi hyödyntää yrityksissä, jotka ovat kiinnostuneita siitä, millaisia kustannuksia ja hyötyjä IFRS on tuonut kansainvälisesti.

Arvostrategioilla saatavat ylisuuret tuotot ovat yksi kuuluisimmista markkinoiden tehokkuutta kyseenalaistavista havainnoista. Arvostrategioita käyttämällä sijoitetaan osakkeisiin, joiden markkinahinta on edullinen verrattuna osakkeen menneeseen kurssiin tai johonkin yrityksen taloudellista tilaa kuvaavaan muuttujaan. Arvo-osakkeet tuottavat keskimääräisesti enemmän kuin muut osakkeet ilman riskitason kohoamista. Puhutaan arvoanomalista. Lukuisat tutkimukset ovat antaneet vahvaa näyttöä arvo-osakkeiden saavuttavan kasvuosakkeita paremmat tuotot ympäri maailman. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on löytää OMX Nasdaq First North Helsinki -markkinapaikalta arvosijoittamista sijoitusstrategiana käyttämällä parhaiten tuottava portfolio käyttämällä P/E -tunnuslukuanomaliaa arvonmäärityksen perustana. Arvosijoittamista voi tehdä useilla eri tunnusluvuilla tai niiden yhdistelmillä. Tutkimukseni empiriaosuudessa käytän P/E-luvuista muodostettuja portfolioita selvittääkseni parhaiten tuottavat yhtiöt. P/E-luku on varhaisin tunnistettu tunnuslukuanomalia ja jo ennen kuin itse rahoitusteorian kulmakivi CAPM-malli on muodostettu. Suurin osa akateemisesta tutkimuksesta havainnollisti ja yritti päättää, että onko P/E-tunnuslukuanomalia todellisuutta vai tulosta muista tekijöistä. P/E-luvun vaikutukset on havaittu kuitenkin jo 1960-luvulla, jolloin on tehty ensimmäiset johtopäätökset, että pörssisijoittajan kannattaa loogisesti etsiä suurempia tuottoja sijoittamalla matalammalla P/E-luvulla oleviin osakkeisiin. Tutkimuksen empiirinen osa muodostuu kahdesta eri osiosta. Ensiksi tutkitaan arvo-osakkeista muodostettujen portfolioiden vuotuisia tuottoja ja pyritään selvittämään, että voidaanko päästä tilanteeseen, jossa matalan P/E-luvun sijoitussalkku eli arvo-osakesalkku tuottaa paremmin kuin korkean P/E-luvun kasvuosakesalkku. Menestymisen mittaamista varten portfolioille laskettiin vuotuiset tuotot neljän vuoden ajalta. Tutkimustulosten mukaan matalan P/E-luvun portfolio on saanut selvästi parhaimmat kumulatiiviset vuotuiset tuotot. Tutkimuksen tulokset ovat yhtenevät aiemman kansainvälisten ja kotimaisten tutkimusten tulosten kanssa arvostrategian paremmuudesta muihin sijoitusstrategioihin verrattuna. Empiirisen osan toisessa osassa aineistolle tehtiin tilastollinen testaus regressioanalyysilla. Tutkimushypoteesia testattiin muodostamalla neljä yksinkertaista lineaarista regressiomallia. Regressioanalyysin avulla pyrittiin selvittämään, mitkä ensimmäisen osion tuloksista pystytään selittämään tilastollisesti merkitsevästi.

Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tavoite on muodostaa kokonaiskuva suomalaisten PK-yritysten pääoman rakenteista ja niihin vaikuttavista yritysominaisuuksista. Päätutkimusongelmana on selvittää, mitkä yrityksen omat ominaisuudet mahdollisesti selittävät suomalaisten PK-yritysten pääoman rakennetta. Lisäksi halutaan selvittää poikkeavatko suomalaisten PK-yritysten tulokset eurooppalaisista vastaavista. Päätutkimusongelman ratkaisemiseksi tutkimusaineistosta analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin regressioanalyysin avulla. Regressioanalyysiin valitaan selitettäviksi muuttujiksi yrityksen velkaisuus, joka jaetaan lyhyt- ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Selittävinä muuttujina mallissa on yrityksen kannattavuus, kasvu, taserakenne, ikä ja koko. Tutkimus suoritetaan replikoimalla aikaisempia tutkimuksia, erityisesti Hall ym. (2004) eurooppalaisten PK-yritysten pääomarakennetutkimusta. Aineisto koostuu suomalaisten pienten ja keskisuurten osakeyhtiöiden tilinpäätöstiedoista. Tutkimuksessa mukana olleet yrityksen valitaan satunnaisotoksella Suomen Asiakastieto Oy:n Voitto+ -tilinpäätöstietokannasta. Tutkimuksessa on mukana 454 suomalaisen PK-yrityksen tilinpäätöstiedot. Tutkimusaineistoista havaitaan, että suomalaisten PK-yritysten pääoma muodostuu likimain puoliksi omasta ja puoliksi vieraasta pääomasta. Verratessa tulosta eurooppalaiseen aineistoon suomalaisten PK-yritysten pääomassa on keskimääräistä enemmän omaa pääomaa. Suomalaisilla PK-yrityksillä on myös eurooppalaista keskitasoa enemmän pitkäaikaista vierasta pääomaa. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että joillakin yritysominaisuuksilla on yhteyttä yrityksen pääomarakenteeseen. Tulosten mukaan selittävistä muuttujista kannattavuudella, kasvulla ja taserakenteella voidaan nähdä olevan jonkinlaista vaikutusta suomalaisten PK-yritysten pääomarakenteen muodostumiseen. Muuttujilla ikä ja koko yhteyttä ei nähdä. Verratessa tuloksia eurooppalaisiin tutkimustuloksiin tämän tutkimuksen tulokset ovat varsin samankaltaisia. Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tulokset ovat melko hyvin yleistettävissä otoskoon ja mallin suhteellisen hyvän sopivuuden vuoksi. Tutkimusaineisto on hyvin tuoretta, vuodelta 2014. Tämän vuoksi tulokset antavat hyvän kokonaiskuvan suomalaisten PK-yritysten pääomista ja niiden muodostumisesta päättäjille, lainvalmistelijoille ja -säätäjille, rahoittajille ja yritystoiminnassa mukana oleville. Tuloksia voidaan käyttää muun muassa taloudellisessa päätöksenteossa kunta- ja valtiotasolla.