No description available.

Tämä tutkimus on jatkoa aiemmalle tutkimukselle Kuluttajan savukebrändiuskollisuuteen ja savukebrändin valintaan vaikuttavat tekijät (Heikkinen, 2014), jonka tarkoituksena on selvittää tarkemmin tekijöitä, jotka vaikuttavat tupakoitsijoiden brändin valintaan ja brändiuskollisuuteen. Tämä tutkimus pyrkii tarkentamaan havaintoja siitä, miten eri tekijät vaikuttavat savukebrändiuskollisuuden muodostumiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat tupakoitsijoiden ostokäyttäytymiseen ja tupakoinnin lopettamiseen. Aihetta tutkittiin ottamalla huomioon sekä yksilölliset että ulkopuoliset tekijät. Yksilöllisiä tekijöitä ovat psykologiset tekijät, kuten mielikuvat ja tunnistettavuus, oman elämäntilanneen muutokset ja aikaisemmat tupakointikokemukset. Suomalaiset tupakoitsijat olivat erittäin brändiuskollisia, vaikka suurimmalla osalla ostotiheys olikin alle 4 krt/vko. Tämä selittyy sillä, että päivittäin poltettujen savukkeiden määrä suhteutettuna savukeaskin kokoon vaatii ainoastaan kaksi ostokertaa viikossa. Miehillä oli voimakkaampi psykologinen suhde tupakointiin naisiin verrattuna. He pitivät muun muassa kalliimpaa hintaa paremman laadun merkkinä, olivat uskollisempia ensimmäistä savukemerkkiään kohtaan sekä jatkoivat tupakointia naisia useammin lapsen saamisen, hinnankorotuksen ja lailla kieltämisen jälleen. Miesten uskollisuuden ja ostokäyttäytymisen voidaan olettaa olevan enemmän tunneperäistä, kun naiset toimivat enemmän rationaalisesti. Taloudellisella tilanteella oli selkeä vaikutus ostokäyttäytymiseen. Mitä matalammat tulot vastaajalla oli, sitä voimakkaammin hän reagoi markkinoiden muutoksiin. Kevytsavukkeet ovat edelleen markkinajohtajia, kuten aiemmat tutkimuksetkin osoittivat. Selkeä ero oli aikaisempien (etenkin varhaisiän) kokemusten merkitys uskollisuuden muodostumiselle. Aiemman olettamuksen mukaan 67% nuorista valitsee jatkossa saman savukebrändin kuin ensimmäisellä kerralla, tämä tutkimus antoi tulokseksi 27,7%. Tämä osoittaa sen, että suomalaiset nuoret tupakoitsijat tykkäävät kokeilla alkuvaiheessa eri vaihtoehtoja oman suosikkinsa löytämiseksi.

The aim of this research is to provide novel approach how to use social media in patient recruitment for clinical trials. This research has been commissioned by a Finland based company Synoste, and is limited to consider the patient recruitment in a medical device start-up with a very limited number of patients. To be able to produce new approach into existing literature, this study has been conducted as a qualitative case study from the perspective of social media agencies and patient recruitment firms. Understanding the factors, such as scarce information about the clinical trials, possible benefits, lack of support by patients and families as well as lack of encouragement to participate by practicing physicians all affect a decision of an individual, whether to participate into a clinical trial or not. Understanding these factors enables to analyze proper social media strategies for patient recruitment. Challenges and benefits of different social media strategies have been discussed in the theoretical part of this study also. Theoretical framework concludes previous literature about the research subject together by focusing on the different aspects of promotion, including channels, content, communication and messages. Theoretical framework created a base for a request for quotation (RFQ), which was used to collect approaches from social media agencies and patient recruitment firms. These companies were selected by searching Finland based marketing companies with a high level of competence about the use of social media. Due to the lack of actual patient recruitment firms in Finland, and to get more comprehensive approach about the overall situation, a few professional patient recruitment firms out of Finland are also included for this study. Empirical analysis follows both abductive and inductive reasoning. The participant companies suggested a wide variation of different strategies for the use of social media in patient recruitment. The right kind of content and advertising, selecting the most suitable channels to reach target group and driving traffic to trial website are important stages when planning the social media strategy for patient recruitment. The main findings of this research indicate that increasing the awareness and targeting, as well as Google advertising can be used as effective methods to recruit patients into clinical trials, when social media is not used as an only strategy for patient recruitment. Due to the fact, that the use of social media misses the establishes practices, there is not a “right way” to use social media in a patient recruitment process.

Sosiaalisen median räjähdysmäinen kasvu on vaikuttanut word of mouthiin synnyttäen rinnalleen sen elektronisen muodon, joka etenee verkossa moninkertaisella nopeudella vaikuttaen yrityksen tuottoihin sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on ensisijaisesti kartoittaa ja syventää tietoa siitä, miten yrityksen sosiaalisessa mediassa toimiminen vaikuttaa elektroniseen word of mouthiin. Aiheeseen on pureuduttu, sillä on nähty tärkeäksi erottaa elektronisen ja perinteisen word of mouthin muodot toisistaan. Lisäksi aikaisempi tutkimus on ollut runsasta, mutta hajanaista, jonka vuoksi on haluttu lähteä syventämään tutkimusta. Sosiaalinen media on jo kauan ollut yritysten käytössä, mutta tieto siitä, miten sen käyttö lopulta vaikuttaa elektroniseen word of mouthiin, on ollut hyvin minimaalista ja ympäripyöreää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tapausyrityksinä oli ravintola- ja kahvilapalveluita tarjoavat kolme Osuuskauppa Arinan yksikköä. Aineisto kerättiin netnografisin keinoin havainnoimalla jokaisen kohdeyksikön Facebook-sivuja kahden vuoden ajalta. Analyysitapana tutkimuksessa käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tämän pro gradu -tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityksen sosiaalisessa mediassa toimiminen vaikuttaa runsaasti syntyvään elektroniseen word of mouthiin ja etenkin sen runsauteen toimintojensa kautta. Teoreettisen viitekehyksen tarjoamia ilmiöitä kyettiin täydentämään empiriasta löytyneillä viitteillä ja kyettiin myös muodostamaan täysin uusi käsite hiljaisesta word of mouthista. Kaiken kaikkiaan tuloksissa korostuu yrityksen sosiaalisen median toiminnot, kuluttajan osallistumiseen vaikuttaminen, osallistumisen vaikutusmekanismit tavoitteiden saavuttamiseksi sekä yrityksen asettamat tavoitteet sosiaalisen median käytössä. Ennen kaikkea oleellista on se, että empirian perusteella näistä ilmiöistä kyettiin muodostamaan yksi lineaarinen konsepti. Tutkimuksen tuloksia ei ole tarkoitettu sellaisenaan yleistettäviksi, mutta tutkitun yrityksen alan huomioiden, voi sitä käyttää hyväksi muissa konteksteissa suuntaa antavana.

Sosiaalinen media asettaa yrityksille sekä monenlaisia mahdollisuuksia että haasteita markkinoinnin eri osa-alueille. Haasteita tulee tarkastella uudenlaisesta näkökulmasta. Tällä hetkellä yli yksi kolmasosa internetin käyttäjistä on aktiivisia sosiaalisessa mediassa (Hofacker & Belanche 2016). Markkinoinnin digitaalinen aikakausi alkoi 2000-luvun alussa, jolloin jo suurimmalla osalla yrityksistä oli käytössään verkkosivut internetissä. Sosiaalista mediaa ei alun perin tarkoitettu markkinapaikaksi vaan yhdistämään ihmisiä erilaisten kanavien kautta, mutta yritykset ja markkinoijat ovat löytäneet nämä kanavat ja kohtaavat lukuisia eri ongelmia yrittäessään hyödyntää niitä. Brändit ja markkinointi yleensäkään ei ole aina tervetullutta sosiaalisen median eri kanaville. (Fournier & Avery 2012.) Informaatiota on saatavilla suuret määrät ja tarvittavat tiedot voi olla vaikea poimia suuresta virrasta tietoa. Sosiaalinen media asettaa haasteita erityisesti asiakkaiden ostokäyttäytymisen suhteen. Asiakkaat ovat muuttuneet passiivisesta markkinoinnin kohteesta aktiiviseksi osaksi myynti- ja ostoprosessia. (Hennig-Thurau, Hofacker & Bloching 2013.) Brändin johtaminen ja asiakkaan sitouttaminen brändiin ovat erityisen haasteellisia sosiaalisen median aikakaudella. Liikkeenjohdolla on tavoitteita ja odotuksia sosiaalisen median mahdollisuuksien myötä. Mahdollisuuksia on toistaiseksi osattu käyttää erittäin rajallisesti. Asiakkaan sitouttaminen brändiin ja luottamuksellisen asiakassuhteen luominen ovat usein liikkeenjohdollisia tavoitteita, mutta aina ei ole selvää, mitä asiakkaan sitouttaminen tarkoittaa. Sitoutumisen merkitys korostuu sosiaalisessa mediassa. Kandidaatin tutkielmassa tarkastellaan erityisesti asiakkaan roolin muuttumista markkinoinnin kohteesta aktiiviseksi osaksi koko markkinointiprosessia. Sosiaalisen median haasteet ovat tulleet osaksi jokaisen yrityksen ja markkinoijan ydintoimintoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten aihe on erittäin ajankohtainen. Hofackerin ja Belanchen (2016) mukaan sosiaalinen media on vasta alkutaipaleellaan luoden uusia ja vielä monimutkaisempia ongelmia tulevaisuudessa. Sosiaalisen median haasteita markkinointinäkökulmasta on tutkittu vielä suhteellisen vähän, koska ilmiö on uusi ja tilaa tulevaisuuden tutkimuksille paljon. Kandidaatin tutkielmani tarkoituksena on jäsentää ja identifioida sosiaalisen median luomia haasteita markkinoinnille brändin, asiakassuhteiden ja myynnin kannalta.

Tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka henkilöbrändäystä voidaan hyödyntää e-urheilussa. E-urheilu, eli elektroninen urheilu, tarkoittaa tietokone- tai konsolipelien pelaamista kilpailullisesti. Se on uusi, nopeasti kasvava markkina-alue, josta on toistaiseksi kuitenkin tehty hyvin vähän tutkimusta kauppatieteiden puolella. Henkilöbrändäys puolestaan viittaa markkinoinnin ilmiöön, jossa henkilö pyrkii hallitsemaan muiden tästä muodostamia mielikuvia brändäyksen avulla. Brändäys itsessään on markkinoinnin puolella hyvin tunnettu ilmiö, mutta vasta viime vuosikymmeninä brändäystä on alettu tutkia tuotteiden, palveluiden tai yritysten brändäyksen lisäksi myös henkilöiden brändäämisen näkökulmasta. Peters (1997) korostaa, että henkilöbrändi on arvolupaus, joka kertoo kohdeyleiselle, mitkä tekijät saavat juuri kyseisen henkilön erottumaan joukosta. Tutkielman tarkoitus on syventää henkilöbrändäyksen teoriaa tutkimalla aihetta uudessa kontekstissa eli e-urheilun yhteydessä. Toisaalta tutkielma pyrkii osaltaan lisäämään ymmärrystä e-urheilusta tulevaisuuden tieteellistä tutkimusta varten. Tutkielma tunnistaa, että kilpailullisen puolen lisäksi e-urheiluun liittyy vahvasti myös viihteellinen puoli, jopa niin vahvasti, että e-urheilijan ei välttämättä tarvitse taidoiltaan olla erityisen taitava pystyäkseen saavuttamaan suurta suosiota. Käytännön toimijoille, eli e-urheilijoille, tutkielma tuottaa arvokasta ymmärrystä brändäyksen tarjoamista mahdollisuuksista heidän uransa edistämiseksi.

The world has changed due to the digital revolution and this means that the marketing environment has changed and that it has to keep changing. Even though the data has always existed and been a part of marketing, due to this digital revolution the marketing done based on customer data has evolved immensely as well. Big data offers marketers opportunities that seem endless, due to the exponentially growing amount of data and the new innovations that are made to harness it, but what has to be remembered is that big data marketing is not a solution without its problems. In this research we focus on big data marketing and its implications on consumer privacy; what are the knowledge and attitudes of consumers towards privacy in big data marketing and what is their role in determining the importance of consumer privacy for the companies. The question we ask and answer is: how consumers’ knowledge of and attitudes towards privacy in big data marketing affect the reasons why companies should take privacy as a part of their strategy? The aim of the research is to explain why consumers’ knowledge and attitudes towards privacy in big data marketing are important and thus something that the companies should take into account in their strategy when looking at it from this particular point of view. These questions are examined through asking a group of informants about their knowledge and attitudes towards privacy in big data marketing and analyzing the data in its entirety before drawing conclusions from it. The research is conducted with a qualitative questionnaire sent to this group of informants and the findings are a direct result of these answers collected from them. The findings of the research include both theoretical contributions and managerial implications. Theoretical contributions of this work presents a model that introduces a framework that explains how the knowledge and attitudes of consumers are interwoven with companies’ actions and what are the major aspects in each of the parts that have an effect on how the privacy in big data marketing is seen and this plays directly to the reasons why companies should take privacy as a part of their strategy. In the managerial implications we explain these things further and learn how either positive or negative outlook towards big data marketing from the consumers’ point of view can affect them in a larger scale and not just on how the customers’ see them. These results can be used to evaluate how the consumers see privacy in big data marketing in a specific company and what are the things that can be done to help the situation; what the companies can do to help consumers’ see privacy in big data marketing in a better light and help them understand the possible ramifications from negative outlook and benefits from a positive one.

abstract: In this research, I focus on service conversations in professional services. For most Business-to-Business or Business-to-Consumer professional services, the service conversation is an important part of the service experience and is critical to solutions co-creation as well as customer satisfaction. In this research, I examine service conversation sequences at the micro-level and explore two important research questions: (1) how do I explain the dynamics of moment-by-moment Customer Participation in Service Conversations (CPSC)? and (2) how do the temporal and process dynamics of CPSC relate to customer satisfaction and solution compliance? From a dynamic context perspective, I develop a conceptual framework that explains the co-existence of stable and dynamic customer participation behavior in a service conversation. I conduct a series of lab experiments and an observation study of online conversations between 173 customers and 52 doctors to empirically validate the conceptual framework. This research demonstrates that at any given moment, customers manage their information sharing and interaction control based on their mental representation of the context complexity. Although the context-behavior relationships are stable, the service conversation context is dynamic. The service provider's behavior can constantly change and introduce new context cues. When the context changes so does the CPSC behavior. Finally, this research shows that to improve customer satisfaction, customer perceived service quality, and customer solution compliance, service providers should focus on helping customers reduce their perceived context complexity as early as possible, by providing information and educating customers. This research makes important theoretical and managerial contributions. Theoretically, it defines and develops measures of service context complexity in terms of its psychological features. It develops a conceptual framework to explain the temporal dynamics of CPSC on multi-dimensions. Empirically, this research adopts a phase-based sequence analysis approach and uses a negative bi-nominal model to examine the temporal process effect of the service conversation on service outcomes. Managerially, the research findings provide firms important and actionable guidelines to manage conversation-based professional services. / Dissertation/Thesis / Ph.D. Business Administration 2013

abstract: We apply a Bayesian network-based approach for determining the structure of consumers' brand concept maps, and we further extend this approach in order to provide a precise delineation of the set of cognitive variations of that brand concept map structure which can simultaneously coexist within the data. This methodology can operate with nonlinear as well as linear relationships between the variables, and utilizes simple Likert-style marketing survey data as input. In addition, the method can operate without any a priori hypothesized structures or relations among the brand associations in the model. The resulting brand concept map structures delineate directional (as opposed to simply correlational) relations among the brand associations, and differentiates between the predictive and the diagnostic directions within each link. Further, we determine a Bayesian network-based link strength measure, and apply it to a comparison of the strengths of the connections between different semantic categories of brand association descriptors, as well as between different strategically important drivers of brand differentiation. Finally, we apply a precise form of information propagation through the predictive and diagnostic links within the network in order to evaluate the effect of introducing new information to the brand concept network. This overall methodology operates via a factorization of the joint distribution of the brand association variables via conditional independence properties and an application of the causal Markov condition, and as such, it represents an alternative approach to correlation-based structural determination methods. By using conditional independence as a core structural construct, the methods utilized here are especially well- suited for determining and analyzing asymmetric or directional beliefs about brand or product attributes. This methodology builds on the pioneering Brand Concept Mapping approach of Roedder John et al. (2006). Similar to that approach, the Bayesian network-based method derives the specific link-by-link structure among a brand's associations, and also allows for a precise quantitative determination of the likely effects that manipulation of specific brand associations will have upon other strategically important associations within that brand image. In addition, the method's precise informational semantics and specific structural measures allow for a greater understanding of the structure of these brand associations. / Dissertation/Thesis / Ph.D. Business Administration 2013

M.Com. (Business Management) / Please refer to full text to view abstract