• Refine Query
  • Source
  • Publication year
  • to
  • Language
  • 2366
  • 1279
  • 677
  • 626
  • 244
  • 234
  • 208
  • 171
  • 95
  • 44
  • 43
  • 40
  • 38
  • 27
  • 24
  • Tagged with
  • 6946
  • 1512
  • 1188
  • 1106
  • 964
  • 690
  • 591
  • 503
  • 465
  • 455
  • 427
  • 411
  • 395
  • 382
  • 382
  • About
  • The Global ETD Search service is a free service for researchers to find electronic theses and dissertations. This service is provided by the Networked Digital Library of Theses and Dissertations.
    Our metadata is collected from universities around the world. If you manage a university/consortium/country archive and want to be added, details can be found on the NDLTD website.
181

Yrityksen johdon sukupuolen vaikutus verosuunnittelun aggressiivisuuteen

Rajala, J. (Jarnina) 06 June 2018 (has links)
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen hallituksen ja johdon naisten osuus vaikuttaa yrityksen verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Naisten osuus suomalaisten yritysten johdossa on kasvanut viimeisinä vuosina merkittävästi. Vuonna 2017 33 prosenttia suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia. Tämän tutkielman perustana on oletus naisten alhaisemmasta riskinsietokyvystä. Yritystoiminnan kannalta voi olla kannattavaa minimoida verot tuloksen parantamiseksi. Aggressiivinen verosuunnittelu on siis jokseenkin riskistä, vaikkakin siitä saatavat hyödyt ovat yrityksille tärkeitä. Yksi tutkimushypoteeseista on, että naisten osuus yrityksen hallituksessa laskee verosuunnittelun aggressiivisuutta. Tässä tutkielmassa käsitellään aggressiivista verosuunnittelua yrityksen näkökulmasta. Yrityksen verosuunnittelun aggressiivisuutta voidaan mitata eri muuttujilla, joista tähän tutkielmaan on valittu book-tax-ero eli kirjanpidon ja verotuksen tuloksen välinen ero, efektiivinen veroaste sekä kassaperusteinen efektiivinen veroaste. Näistä kukin mittaa erityyppistä verosuunnittelua. Book-tax-ero kertoo pitkäaikaisesta verosuunnittelusta, kun taas efektiiviset veroasteet ja erityisesti kassaperusteinen efektiivinen veroaste kuvaavat lyhyen aikavälin verosuunnittelua. Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan regressioanalyysilla, ja aineistona on Helsingin OMX 25 -yhtiöt vuosilta 2014–2016. Aineisto on kerätty Thomson Reuters-tietokannasta sekä yritysten vuosikertomuksista. Regressioissa käytetään aiemmin mainittuja kolmea verosuunnittelua kuvaavaa selitettävää muuttujaa. Selittäviä muuttujia ovat naisten osuus hallituksessa ja nainen talousjohtajana-dummy, ja kontrollimuuttujina ovat ROA eli kokonaispääoman tuottoaste, koko (taseen loppusummalla mitattuna), hallituksen koko, velkaisuusaste sekä toimiala-dummy. Tulokset ovat jokseenkin ristiriitaisia aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Regressioanalyysin mukaan naisten osuus yrityksen hallituksessa vaikuttaa verosuunnittelun aggressiivisuuteen. Book-tax-erolla mitattuna naisten osuus hallituksessa nostaa book-tax-eroa, mikä tarkoittaa, että yrityksen verosuunnittelu on aggressiivisempaa. Naisten osuus hallituksessa oli tilastollisesti merkitsevä tässä regressiossa, kun taas nainen talousjohtajana -dummy ei ollut. Efektiivisellä veroasteella mitattuna naisten osuus hallituksessa kasvattaa verosuunnittelun aggressiivisuutta. Efektiivinen veroaste laskee naisten osuuden hallituksessa kasvaessa. Toisaalta toisessa regressiossa naisten osuus hallituksessa muuttujana ei ollut merkitsevä, vaikkakin se oli lähellä ollakseen merkitsevä 90 % merkitsevyystasolla. Kassaperusteisella efektiivisellä veroasteella mitattuna naisten osuudella tai talousjohtajan sukupuolella ei ollut merkitystä.
182

Ylimääräisten kassavarojen vaikutus yrityskauppoihin

Määttä, K. (Kalervo) 07 February 2018 (has links)
Tässä tutkimuksessa tutkitaan johtavatko yrityksen ylimääräiset kassavarat huonompiin yritysostoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös vaikuttaako yrityksen hallitus siihen, johtavatko ylimääräiset kassavarat huonompiin yritysostoihin. Tutkimus jakautuu kirjalliseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisessa osassa käsitellään tutkimusongelman kannalta olennaisimpia aiheita ja etsitään ongelmaan ratkaisua aikaisemmasta kirjallisuudesta. Empiirisessä osassa tutkitaan ylimääräisten kassavarojen vaikutusta yritysosto-tapahtumien määrään ja alaskirjaus-tapahtumien määrään probit-mallin avulla, sekä tutkitaan ylimääräisten kassavarojen vaikutusta yritysostojen suuruuteen ja alaskirjauksien suuruuteen lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi tutkitaan hallituksen vaikutusta lisäämällä malliin Dittmara ja Mahrt-Smithin (2007) käyttämä ylimääräisten kassavarojen ja hallituksen paremmuutta kuvaavien muuttujien interaktiotermi. Ylimääräiset kassavarat määritetään Opler, Pinkowitz, Stulz ja Williamsonin (1999) käyttämällä lineaarisella regressiomallilla. Tutkimuksen aineistossa ovat mukana Suomen, Ruotsin ja Norjan julkisesti noteeratut yhtiöt. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ylimääräiset kassavarat eivät lisää yritysosto-tapahtumien määrää, vaan jopa laskee sitä. Ylimääräisillä kassavaroilla ei ole vaikutusta alaskirjaus-tapahtumien määrään. Ylimääräiset kassavarat kuitenkin lisäävät yritysostojen suuruutta ja lisäävät alaskirjauksien suuruutta. Tulokset antavat myös viitteitä hyvän hallituksen pienentävän ylimääräisten kassavarojen vaikutusta alaskirjauksien suuruuteen. Tutkimus löysi suurempien yrityksien tekevän yrityskauppoja useammin, mutta suuruudeltaan yrityskaupat ovat pienempiä suhteessa nettotasearvoon. Tästä syystä suuremmat yritykset myös tekevät useammin alaskirjauksia, jotka ovat suuruusluokaltaan pienempiä suhteessa nettotasearvoon. Tutkimus löysi myös suuremman velkaantumisasteen lisäävän alaskirjauksien määrää ja vähentävän alaskirjauksien suuruutta suhteessa nettotasearvoon. Velkaantumisasteen vaikutuksen syitä ei kuitenkaan voitu todistaa tehdyn tutkimuksen perusteella. Tulokset vahvistavat ylimääräisten kassavarojen johtavan huonompiin yritysostoihin myös Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinoilla, sekä antaa viitteitä hyvän hallituksen kyvystä pienentää tätä ongelmaa. Lisäksi tulokset antavat uutta tietoa yrityksen koon ja velkaantumisasteen vaikutuksista liikearvon alaskirjauksiin. Tutkimuksen antamia tuloksia voidaan hyödyntää yrityksen päätöksenteossa ja myöhemmissä tutkimuksissa.
183

Tilintarkastuksen laadun merkitys yrityksen velkarahoituksen näkökulmasta

Ylipekkala, J. (Janne) 07 February 2018 (has links)
Laskentatoimen kirjallisuudessa on voitu osoittaa, että pankit ja rahoituslaitokset käyttävät tilintarkastuskertomusta yhtenä merkittävänä lainapäätökseen ja lainan hintaan vaikuttavana tekijänä. Laskentatoimen tutkimuksissa on löydetty näyttöä sille, että vapaaehtoinen tilintarkastajan käyttö voi parantaa velan ehtoja ja voi laskea asiakasyrityksen lainarahoituksen kustannuksia. Asiakasyrityksen näkökulmasta tilintarkastuksen laadun tuomalle hyödylle on ollut haastavaa löytää objektiivisia ja selkeitä rahanarvoisia mittareita. Yhtenä konkreettisena tilintarkastuksen laadun hyödyn mittarina on voitu käyttää tilintarkastusasiakkaan matalampia pankki- ja rahoituslainojen korkokustannuksia. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, minkälainen merkitys lakisääteisellä tilintarkastuksella ja sen laadulla on pankkien myöntämien yrityslainojen korkoihin. Vapaaehtoisen tilintarkastuksen ja yrityslainojen korkokustannusten välillä on havaittu aikaisemmassa akateemisessa kirjallisuudessa olevan negatiivinen riippuvuus. Tilintarkastuksen on siis voitu osoittaa madaltavan yrityslainojen korkokustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa tilintarkastaja on jätetty valitsematta. Mukautetun tai huomautuksen sisältävän kertomuksen on puolestaan havaittu nostavan ja taas vakiomuotoisen kertomuksen madaltavan yrityksen korkokustannuksia. Tutkimusaineistoina käytetään Audit Analytics- ja Compustat- yritystietokantoja, joista tutkielmaan on rajattu amerikkalaisia pörssiyhtiöitä koskeva aineisto vuosilta 2000–2013. Tutkimusmenetelmänä käytetään regressioanalyysia, jossa selitettävänä muuttujana on yrityksen lainojen vuotuinen korkoprosentti. Selittäviä muuttujia regressiossa on kolme. Tilintarkastuksen laadun mittarina käytetään binäärimuuttujaa, joka saa arvon yksi, kun tarkastusyhtiönä on korkealaatuista tilintarkastusta edustava Big 4- yhtiö ja arvon nolla, kun tilintarkastusyhtiönä toimii Big 4- ryhmän ulkopuolinen pienempi tilintarkastusyhtiö. Tilintarkastuskertomuksen muuttujana käytetään myös binäärimuuttujaa, joka saa arvon yksi, kun tilintarkastuskertomus on mukautettu tai sisältää negatiivisisä lisätietoja ja taas vastaavasti arvon nolla, kun tilintarkastuskertomus on vakiomuotoinen. Kolmannella muuttujalla tutkitaan kahden edellä mainitun binäärimuuttujan yhteisvaikutusta yrityksen korkokulujen suuruuteen. Tutkimustulokset osoittavat, että tilintarkastuksen laadun ja korkokustannusten välillä on negatiivinen riippuvuus. Voidaan siis olettaa, että luottolaitokset arvostavat laadukasta tilintarkastusta ja sen tuomat hyödyt asiakasyrityksen kannalta ovat selkeät. Laadukkaampi tilintarkastus pienentää asiakasyrityksen lainarahoituksen korkokuluja. Myös vakiomuotoisen tilintarkastuskertomuksen ja korkokustannusten välillä voidaan havaita olevan positiivinen riippuvuus. Mukautettu kertomus ja huomautukset tilintarkastuskertomuksessa puolestaan nostavat yksiselitteisesti yrityslainojen korkokustannuksia. Korkeampaa tilintarkastuksen laatua edustavan tilintarkastusyhteisön antaman puhtaan kertomuksen ja korkokulujen välillä on myös negatiivinen riippuvuus, mikä antaa perusteita väittämälle, että laadukkaamman tilintarkastuksen painoarvo lainan hinnoittelussa on voimakkaampi kuin matalalaatuisemman tilintarkastuksen.
184

Tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutukset lakisääteiseen tilintarkastukseen

Majuri, L. (Liisa) 07 February 2018 (has links)
Tilintarkastajan tarjoamat oheispalvelut ja niiden vaikutukset lakisääteiseen tilintarkastukseen on ollut yksi laskentatoimen ja tilintarkastuksen tutkituimmista aiheista viime vuosikymmenten aikana. Varsinkin 2000-luvun puolella oheispalveluiden tarjontaa koskeva lainsäädäntö on kiristynyt ja tilintarkastajan mahdollisuuksia tarjota erilaisia oheispalveluita tilintarkastusasiakkailleen on rajoitettu voimakkaasti. Keskeisenä huolenaiheena on ollut tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantuminen ja tilintarkastuksen laadun heikkeneminen lakisääteisen tilintarkastus- ja oheispalveluiden yhteistarjonnan myötä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia tilintarkastajan näkökulmasta tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutuksia lakisääteiseen tilintarkastukseen suomalaisissa pk-yrityksissä, joita eivät koske tilintarkastuslain (1141/2015) sisältämät EU-asetuksen (537/2014) säännökset koskien PIE-yhteisöjen oheispalveluiden tarjonnan rajoittamista. Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on ottaa selvää, millä tavoin erityyppiset oheispalvelut vaikuttavat lakisääteiseen tilintarkastukseen, tilintarkastajan riippumattomuuteen ja tilintarkastuksen laatuun. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erilaisten oheispalveluiden tarjontaa ja käyttöä, eri oheispalveluita hankkivien asiakkaiden tyypillisimpiä ominaisuuksia sekä tilintarkastajien näkemyksiä oheispalveluiden vaikutuksista lakisääteiseen tilintarkastukseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostuu neljästä Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen asiantuntijoiden haastattelusta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, ettei tilintarkastusasiakkaille pääsääntöisesti tarjottu kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä palveluita. Merkittävimmät pk-yrityksille tarjotut oheispalvelut liittyivät erilaisiin verotus- ja yritysjärjestelypalveluihin. Oheispalveluita hankkivien asiakkaiden osalta tulokset osoittivat, ettei erityyppisiä oheispalveluita hankkivien asiakkaiden välillä ollut havaittavissa merkittäviä eroja, eli asiakkaat eivät muodostaneet selkeitä asiakasryhmiä. Tyypillisiä oheispalveluita hankkivien asiakkaiden ominaispiirteitä olivat kasvuhakuisuus, asiakkaan koko, kansainvälisyys sekä toiminnan muutostilanteet. Oheispalveluiden vaikutusten osalta oheispalveluiden tarjonnalla ei havaittu olevan tilintarkastajan riippumattomuutta heikentäviä seurauksia. Sen sijaan yhteisöjen näkemykset liittyen oheispalveluiden vaikutuksiin, tilintarkastuksen tehokkuuteen ja tilintarkastuksen laatuun poikkesivat osin toisistaan. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa tilintarkastajan oheispalveluiden tarjontaan suhteessa Yhdysvaltoihin painottuneeseen, listayhtiöihin keskittyneeseen ja sijoittajien näkökulmasta tilastollisin menetelmin toteutettuun aiempaan tutkimuspohjaan. Tutkimusaineiston suhteellisen suppeuden ja muiden laadulliselle tutkimukselle luonteenomaisten rajoitusten huomioon ottaen tuloksia voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa pk-yrityksien oheispalveluiden tarjontaa koskevan kotimaisen lainsäädännön suunnittelussa sekä lähteenä potentiaalisille jatkotutkimusaiheille.
185

New Evidence on Investors' Valuation of Deferred Tax Liabilities

Hamilton, John Russell 05 June 2018 (has links)
<p> Although deferred tax liabilities represent a significant liability for most firms, prior research provides mixed evidence concerning investors' valuation of these items. Using an expanded data set of hand-collected tax footnotes, I examine (1) whether investors recognize depreciation-related deferred tax liabilities as economic burdens, and if so, (2) how investors measure the effect of these liabilities. I find evidence suggesting that investors price depreciation-related deferred tax liabilities as economic burdens and show that my primary findings are robust to the use of a changes-based methodology. I also examine various factors that could affect investors' measurement of these liabilities. In doing so, I develop a new method to identify tax-sensitive firms to implement my tests. This method incorporates forward-looking profit expectations without a look-ahead bias. Finally, I provide evidence of circumstances where investors discount deferred tax liabilities despite current accounting standards prohibiting managers from discounting these deferred tax liabilities in the reported financial statements. As depreciation-related deferred tax liabilities are among the largest and most common deferred tax liabilities, my study provides important insights into investors' valuation of firms' tax planning.</p><p>
186

Do Analysts Fully Understand the Tax Implications of Foreign Operations?

January 2018 (has links)
abstract: U.S. based multinational firms are able to use foreign subsidiaries as a means to reduce their overall tax burden. As disclosure requirements are vague, there is very little useful information provided to firm outsiders to analyze a firm’s foreign operations activity and earnings. I demonstrate that even sophisticated financial statement users, financial analysts, have difficulty predicting the effective tax rate for firms with foreign operations, as evidenced by increased forecast errors for multinational firms as compared to domestic firms. I examine factors that may contribute to the increased difficulty of forecasting for multinationals and find that decreased ETR persistence and the presence of a loss may affect the difficulty of the forecasting task, but the presence or quality of management forecasts may not. The market finds tax forecasts important as evidenced by the positive response to the tax and non-tax components of earnings forecasts. This evidence is useful to investors, policy makers, and others interested in the tax activities of multinational firms. / Dissertation/Thesis / Doctoral Dissertation Accountancy 2018
187

Dual-Class Firms' Choice of Performance Measures in CEO Stock Compensation Contracts

January 2014 (has links)
abstract: This study provides new evidence on the choice of performance measures used in dual-class firms to incentivize CEOs. The choice of performance measures is informative about the extent to which the board of directors focuses CEO efforts on firms' long-term versus short-term objectives. To empirically operationalize performance evaluation horizon, I measure the length of the performance evaluation period in CEO stock awards, the use of stock-based measures, and the use of peer-based measures. I collect data on 419 dual-class firms and match them with a control group of single-class firms. I find that market-based metrics are less likely to be used by dual-class firms relative to single-class firms. In addition, I find that peer-based measures are much less common for dual-class than single-class firms. These findings suggest that dual-class firms shield their executives from short-term market pressures and design stock compensation contracts that deemphasize volatile stock prices. / Dissertation/Thesis / Ph.D. Accountancy 2014
188

Exploring Accounting Educators' Perceptions and Intentions to Teach International Financial Reporting Standards| A Multiple-Case Study

Rivera-Valentin, Luis R. 20 September 2017 (has links)
<p> International financial reporting standards (IFRS) emerged within the accounting field for providing uniformity for financial reporting purposes for companies doing business worldwide. This situation affects accounting educators&rsquo; endeavors within the classroom because they are responsible for preparing learners to perform in a globalized business environment that may include applying IFRS. Many Puerto Rican accounting professors differ in their perceptions and intentions to teach IFRS topics because of several factors influencing educators&rsquo; perceptions and intentions. The purpose of this qualitative multiple-case study was to address the research problem of exploring and providing the further understanding needed on what are Puerto Rican accounting professors&rsquo; perceptions and intentions to teach IFRS and the factors influencing educators&rsquo; perceptions and intentions. A qualitative multiple-case study with thematic analysis was used for collecting data. The data collection methods were audio-recorded interviews including open-ended questions. Data were coded and analyzed using the NVivo computer software. This study included 10 accounting educators teaching accounting courses in public and private universities in Puerto Rico, who had been teaching for the last three years before being interviewed. Participants in the study perceived IFRS teaching as useful but were not ready and did not intend to teach IFRS topics. The findings of this investigation contribute to accounting education research and the applicability of the theory of planned behavior in an academic environment. Recommendations for practice include performing an all-inclusive evaluation of academic accounting programs for implementing strategies to align accounting curricula to current trends in the profession. Future research would include conducting a quantitative study involving more participants so the findings could be generalized more broadly. </p><p>
189

The Effect of Corporate Social Responsibility Investment and Disclosure on Cooperation in Business Collaborations

Farrington, Sukari 03 January 2018 (has links)
<p> I experimentally examine whether disclosure of corporate social responsibility (CSR) investment facilitates cooperation in business collaborations. Business collaborations are essential for firms to maintain their competitive advantage. However, half of all ventures fail. A major reason for this high failure rate is a lack of cooperation among business collaboration partners, known as relational risk. Findings suggest that CSR disclosure leads to greater CSR investment, but does not result in an overall higher level of cooperation. However, CSR disclosure moderates the link between CSR investment and cooperation. When CSR investment is disclosed, cooperation is highest when both managers invest in CSR. Further, managers who invest in CSR are more sensitive to CSR disclosure information than managers who do not invest in CSR. Managers who invest in CSR are more cooperative when they receive a signal their partner also invested in CSR. Managers who do not invest in CSR do not attend to CSR disclosure information and are equally cooperative when partnered with a CSR investor or a non-CSR investor. Finally, when CSR investment is not disclosed, managers who invest in CSR are no more likely to cooperate than managers who do not invest in CSR. Although CSR is widespread, little is known about why managers invest in CSR or disclose CSR information. This study has implications for practitioners and academics on CSR by demonstrating a potential benefit of CSR investment and disclosure, mitigating relational risk in business collaborations. </p><p>
190

Accounting : an aid in business management, a case study

McGinley, Maurice Gerrard January 1955 (has links)
A case study of the financial position and accounting records of "City Printers Limited" was undertaken in order to support the contention that an accounting system has little constructive value as an aid in business management unless specifically designed to meet the requirements of the particular enterprise concerned. Detailed analyses of the accounting system and financial statements presently in use in that Company clearly disclosed the extent to which an improperly devised accounting system may fail to provide information vital to the intelligent and scientific direction of business activities. A revised accounting system, illustrated by the use of actual data taken from the books of account of "City Printers Limited", was designed so as to eliminate the specific weaknesses inherent in that Company's present "system". The accounting system revision also shows how a properly designed system of accounts may provide an effective means of exercising control over business activities thereby serving as a valuable aid in business management. / Business, Sauder School of / Graduate

Page generated in 0.0307 seconds