Suomessa toimivien julkisten osakeyhtiöiden toimintaa ohjaavat ja rajoittavat useat lait. Yritysten näkökulmasta lakien noudattamiseen ja soveltamiseen liittyy kuitenkin harkinnanvaraisuus, joka antaa yritysjohdolle mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksen toiminnasta raportoimiseen ulkoisille sidosryhmille. Tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat vaikuttaa tilikauden tulokseensa. Tässä tutkielmassa tutkitaan Suomessa vuosien 2011 ja 2012 välissä tapahtuneen yhteisöverokannan alentumisen vaikutusta suomalaisten pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Yhteisöveroprosenttia alennettiin vuoden 2012 alusta alkaen 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Vaikuttamalla tilikauden tulokseensa tuloksenjärjestelyn keinoin yritykset voivat alentaa verotaakkaansa. Tutkielman oletus on, että yritykset pyrkivät vaikuttamaan tulokseensa negatiivisesti veron alentumista edeltävänä tilikautena, jolloin veron alennuttua normaalia positiivisemman tuloksen raportoiminen on mahdollista. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisöveron muutoksella on havaittu olevan vaikutusta yritysten tuloksenjärjestelyyn. Tutkimusaineistona hyödynnetään Thomson Reutersin Worldscope-tietokannan dataa vuosilta 2011 ja 2012. Tutkimusaineisto koostuu Suomen ja Tanskan pörssiyritysten tilinpäätösten luvuista. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan Barthin ja Israelin (2013) tutkimuksen mukaista Difference-in-difference -mallia, jonka pohjalta muodostetaan regressioyhtälö. Regressioanalyysissa tutkitaan tilikauden, yrityksen kotimaan ja näiden yhteisvaikutuksen merkitystä yrityksen liiketuloksen muodostumisen näkökulmasta. Suomen pörssiyritysten liiketuloksia verrataan Tanskan pörssiyritysten liiketuloksiin, koska Tanskan osakemarkkina ja bruttokansantuote ovat samaa kokoluokkaa Suomen kanssa ja Tanskassa yhteisöveroprosentti säilyi ennallaan vuosina 2011 ja 2012. Tutkimustulosten perusteella ei löydetty tilastollisesti merkitseviä todisteita siitä, että yhteisöveron alentumisella olisi vaikutusta Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyyn. Lisäksi tulosten mukaan Suomen pörssiyritysten liiketulokset näyttäisivät pienentyneen siirryttäessä vuodesta 2011 vuoteen 2012. Näin ollen tutkimustulokset eivät olleet oletusten mukaisia. Todennäköisesti heikkoihin tutkimustuloksiin on vaikuttanut samaan aikaan tapahtunut pääomatuloverotuksen kiristyminen ja talouden taantuma. Lisäksi tutkimustuloksia heikensi oletettavasti se, että tutkimuksessa käytettiin yritysten IFRS-tilinpäätöksen mukaisia lukuja, vaikka varsinainen verotus perustuu Suomen tilinpäätösstandardien mukaan laadittuihin tilinpäätöksiin. Vaikka tilastollisesti merkitsevät tulokset jäivät laihoiksi, on verolähtöisen tuloksenjärjestelyn tutkiminen silti tärkeää, esimerkiksi verotuksesta säätävien tahojen näkökulmasta. Lisäksi tutkimus luo pohjaa jatkotutkimuksille. Tulevaisuudessa Suomen pörssiyritysten tuloksenjärjestelyä olisi mielenkiintoista tutkia pidemmällä aikavälillä ja lisätä regressioanalyysiin muita tuloksenjärjestelyyn oletettavasti vaikuttavia tekijöitä. Tällöin tilastollisesti merkitsevien tulosten löytäminen voisi olla ilmeisempää.

Tilintarkastus on arvokas osa yrityksen taloudellista raportointia. Tilintarkastuksella pyritään lisäämään todennäköisyyttä, että tilinpäätöstiedot eivät sisältäisi olennaisia virheitä. Luotettavan tilinpäätösinformaation avulla yrityksen intressiryhmät, tärkeimpänä oman pääoman sijoittajat, pystyvät tekemään perusteltuja päätöksiä yrityksen talouden tilasta. Tilintarkastuksen laadun arvioimisessa ulkoapäin haasteellista on, että tilintarkastuskertomus on ainoa julkisesti havaittava tulos tarkastuksen suorittamisesta. Siksi onkin kehitetty erilaisia mittareita, joiden avulla pyritään kuvaamaan tilintarkastuksen laatua. Tilintarkastuksen laadulla on todettu olevan yhteys tuloksen laatuun. Korkeaa laatua noudattava tilintarkastaja pystyy todennäköisemmin havaitsemaan kyseenalaiset tilinpäätöskäytännöt ja rajoittamaan negatiivista tuloksen järjestelyä. Tilintarkastuspalkkioiden tason uskotaan myös kertovan laadusta. Korkealaatuisesta tilintarkastuksesta joudutaan lähtökohtaisesti maksamaan enemmän. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia, vaikuttaako päävastuullisen tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön vaihtaminen tilintarkastuksen laatuun. Laadun mittareina käytetään kokonaismuuntoeroja ja tilintarkastuspalkkioita. Tarkoituksena on selvittää, muuttuvatko laadun mittarit rotaatiota ympäröivänä aikana. Rotaation sääntely on kiristynyt 2000-luvulla, mutta tutkimuksissa ei ole pystytty yksiselitteisesti osoittamaan, että rotaatio parantaisi laatua. Aihe on erittäin ajankohtainen kiristyvän sääntelyn vuoksi. Uudet säännökset tulevat määräämään myös pakollisesta rotaatiosta koskien tilintarkastusyhteisön vaihtamista. Tutkielmassa käytetään regressioanalyysiä tutkimusmenetelmänä, ja käytetään kolmea eri regressioyhtälöä, joista ensimmäisen laadun mittari on kokonaismuuntoerojen taso, toisessa laatua mitataan kokonaismuuntoerojen muutoksella edelliseen vuoteen verrattuna. Kolmannessa regressioyhtälössä laatua arvioidaan tilintarkastuspalkkioiden avulla. Kaikissa yhtälöissä laatua selitetään rotaatiota kuvaavalla muuttujalla, joka on tutkimuksen ensisijainen kiinnostuksen kohde. Sen lisäksi mallit sisältävät useita kontrollimuuttujia, joilla huomioidaan muun muassa yrityksen koko, ikä, riskisyys ja toimiala. Aineistona käytetään suomalaisia pörssiyhtiöitä aikavälillä 2001–2013. Alkuperäinen aineisto on kerätty Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun käytössä olevista Thomson Reuters Knowledge Direct ja Worldscope -tietokannoista, ja sitä on täydennetty keräämällä tietoja yritysten vuosikertomuksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että rotaation ja kokonaismuuntoerojen tason välillä on positiivinen yhteys rotaatiota ympäröivänä aikana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön vaihtaminen kasvattaa kokonaismuuntoerojen tasoa, ja vaihtamatta jättäminen pienentää kokonaismuuntoerojen tasoa. Tulos osoittaa siten, että rotaatiolla on tilintarkastuksen laatua heikentävä vaikutus, kun laatua mitataan tuloksen järjestelyä kuvaavan kokonaismuuntoerojen tason avulla. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitseviä tuloksia, että vaihtamisella olisi vaikutusta kokonaismuuntoerojen muutokseen eikä tilintarkastuspalkkioihin. Tutkielmassa käytetty aineisto on ainutlaatuinen tutkimuskohde rotaation osalta eikä tutkimuksia vaihtamisen vaikutuksesta laatuun ole suomalaisella aineistolla tehty kovinkaan paljon. Tutkimus antaa lisänäkökulmia julkiseen keskusteluun suomalaisessa elinkeinoelämässä rotaatiosääntelyn vaikutuksista tilintarkastuksen laatuun.

In this thesis, the additional firm value created by strategic investments has been studied. Additionally, a new and innovative firm valuation method is developed. The new method takes the dual nature of investments into account and emphasizes the effect of strategic investments on value creation in a way that is groundbreaking in firm valuation. The new method is called the Strategy Value-Added Concept (SVAC). The SVAC method is based on modern theories in management accounting and investment appraisal. According to the SVAC theory, the firm value consists of two elements: pre-strategy value and strategy value. Pre-strategy value is the present value of the remaining operating cash flow from the company’s business, without any further strategic investments. The strategy value is the present value of the cash flow from strategic decisions and investments in the future. Based on the SVAC theory, the ability of the discounted dividend model (DDM), the discounted cash flow method (DCF) and the Economic Value Added model (EVA) to recognize the value created by strategic investments is analyzed. Based on the results, the DCF method and the EVA method have proven to be applicable only for pre-strategy value analysis. The weaknesses of the DDM method were observed. In this thesis, a firm valuation application based on the SVAC theory has been engineered on Excel spreadsheet. The SVAC model is verified by calculating the value per share for a case company and comparing the results with the results given by conventional valuation methods. Additionally, a thorough sensitivity analysis has been carried out. The valuation comparison on the case company demonstrates the unique ability of the SVAC model to identify the future value potential caused by strategic investments whereas the conventional valuation methods have a tendency to undervalue the case company as the strategy value created by investments is not recognized. / Tässä työssä tarkastellaan yritysten tekemien strategisten investointien luomaa lisäarvoa. Lisäksi tässä työssä on kehitetty uusi ja innovatiivinen yrityksen arvonmääritysmenetelmä. Kehitetyllä menetelmällä pystytään huomioimaan investointien dualistinen luonne sekä määrittämään strategisten investointien arvoa lisäävää vaikutus uraauurtavalla tavalla. Kehitetty arvonmääritysmenetelmä, Strategy Value-Added Concept (SVAC), perustuu moderniin johdon laskentatoimen ja investointilaskelmien teoriaan. SVAC-teorian mukaan yrityksen arvo muodostuu kahdesta osatekijästä: perusosasta (engl. pre-strategy value) ja strategisten investointien luomasta lisäarvosta (engl. strategy value). Yrityksen arvon perusosalla tarkoitetaan yrityksen tuottamien kassavirtojen nykyarvoa ilman uusia investointeja. Strateginen lisäarvo puolestaan tarkoittaa tulevien strategisten investointien tuottamien kassavirtojen nykyarvoa. Tässä työssä on arvioitu perinteisten arvonmääritysmallien (osinkomallin, kassavirtamallin ja lisäarvomallin) soveltuvuutta strategisen lisäarvon määrittämiseen. Tulosten perusteella kassavirtamalli ja lisäarvomalli soveltuvat ainoastaan yrityksen arvon perusosan määrittämiseen. Osinkomallin havaittiin sisältävän rajoituksia SVAC-teorian soveltamisessa. Tässä työssä on myös kehitetty SVAC-teoriaan perustuva arvonmäärityssovellus. Sovellus on rakennettu Microsoft Excel -laskentataulukkoon. SVAC-arvonmääritysmallin ja kehitetyn arvonmäärityssovelluksen toimivuus on varmennettu soveltamalla niitä julkisen kaupankäynnin kohteena olevan yrityksen osakkeen arvonmääritykseen. Tuloksia on verrattu perinteisten arvonmääritysmallien antamiin tuloksiin. Lisäksi tulosten herkkyyttä ennustetuille parametreille on analysoitu. Tulokset osoittavat SVAC-mallin ainutlaatuisen kyvyn ilmaista tulevien strategisten investointien tuottaman arvonnousun potentiaalin. Perinteiset arvonmääritysmallit aliarvioivat investoivien yrityksen arvon, sillä ne jättävät investointien tuottaman lisäarvon noteeraamatta.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 1.1.2013 toteutuneen Oulun kuntainliitoksen taloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen pääkysymykset olivat: ”millaisia taloudellisia seurauksia on kuntainliitos aiheuttanut Oulun kaupungille” sekä ” kuinka kriittiset parametrit ovat muuttuneet kuntainliitoksen jälkeen”. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kuntatalouden ja kuntainliitosten teoreettisista perspektiiveistä sekä tarkastelee kunnallisen tilinpäätöksen erityispiirteitä. Empiirisessä osassa on analysoitu liitoskuntien ja uuden Oulun tilinpäätöksiä, toimintakertomuksia sekä muuta taloudellista dataa. Tämä tutkimus on toteutettu pääsääntöisesti kunnan tilinpäätösanalyysinä, niin sanottuna tapaustutkimuksena. Teoreettisen tutkimuksen perusteella on ilmeistä, että kuntainliitosten avulla ei pystytä saavuttamaan sellaista taloudellista hyötyä kuin yleisesti uskotaan. Usein liitoksen jälkeen siirtymäajan kustannukset ennemmin pyrkivät kasvamaan ja saattavat olla merkittävät. Mitään kansainvälisiä todisteita merkittävistä kustannussäästöistä kuntaliitosten avulla ei tutkimuksessa löydetty. Tutkimuksen teoreettinen perspektiivi on geneerinen, mutta empiirinen osio Oulun tulosten osalta ei ole, sillä kunnat poikkeavat olennaisesti toisistaan.

Tutkielman tavoitteena on selvittää kunnan toimintojen yhtiöittämisen vaikutus kunnan tilikauden tulokseen. Tarkastelun lähtökohtana on kuntalain 2§:ssä määritelty kunnan talouden tasapainottamisvaatimus taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi. Esimerkkitapauksena seurattiin Kuhmon kaupungin kiinteistönhallintapalvelujen yhtiöittämisen valmisteluvaihetta. Valmisteluvaiheen tutkimusaineistona olivat Kuhmon kaupunginhallituksen pöytäkirjat liitteineen. Kirjallisuuslähteiden avulla tutkittiin yhtiöittämisen vaikutuksia kunnan tulokseen myös kunnallisen päätöksenteon, omistajaohjauksen ja kuntalaisten saamien palvelujen laadun näkökulmasta. Yhtiöittämisen vaikutukset kunnan tulokseen voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Tulokseen vaikuttavat yhtiöitetyn toiminnan luonne, kunnan edustajien liiketoimintaosaamisen ja rahoitusosaamisen taso, omistajaohjauksen onnistuminen, toimintaympäristö sekä markkinoilla vallitsevat kilpailuasetelmat ja kuntien toiminnalle asetetut kilpailuneutraliteettivaatimukset. Kertaluonteista ja merkittävää tuottoa voidaan kunnan tulokseen kirjata yhtiöittämisen yhteydessä kunnalta yhtiölle siirtyvän omaisuuden tasearvojen arvostuskirjausten kautta. Pitkäaikaista hyötyä voidaan saavuttaa toiminnan tehostamisella, mikä voidaan toteuttaa myös ilman yhtiöittämistä.

In the past academic research have displayed strong evidence that stocks with the relatively low valuation earn higher future returns than stocks with relatively high valuation. This kind of value anomaly seems to exist for example between firms with high and low book-to-market ratio. In addition there is a lot of evidence that future stock returns can be predicted by analyzing past financial information. Especially the value relevant fundamentals which are usually the main components of equity valuation models seems to consist useful information about the future stock prices. In this thesis it is investigated if the investment strategy based on book-to-market valuation ratio and the main fundamental components of residual income valuation model can generate abnormal future stock returns. Strategy focuses on high book-to-market firms which past financial information indicates strong future residual incomes for these firms. These pieces of information are recognized by analyzing the return on equity and expected return on equity which are the main components of residual income model. The results shows that investment strategy based on book-to-market ratio and strength of future residual incomes generates higher mean returns than equally weighted market portfolio in the U.S markets during the years 1970–2010. Furthermore the strategy outperforms high book-to-market portfolio by mean return margin of 11.5%-points. Strategy seems to be quit robust across time as well when it is outperforming equally weighted market and high book-to-market portfolios almost 80% of the time. The returns appears to be highest among firms with the smallest market value and lowest among the large-sized firms. However the benefits of using fundamental based screening are stronger among medium-sized firms which indicates that superior return performance of the investment strategy is not driven by small firm effect. It seems also that the superior returns are not at least fully compensation for extra risk. Actually the strategy prefers the stocks with the low earnings variability and leverage together with high liquidity which are argued to be appropriate proxies for risk. Also the explanation of Fama and French (1992) which argues that abnormal returns of high book-to-market firms are due high distress of these firms is not supported by results presented in this thesis. In fact the strategy prefers firms with low distress and still generates higher mean returns than high book-to-market firms on average. This indicates that there could be undervalued stocks in the market which are successfully identified by investment strategy based on valuation ratio and analyzing past financial information.

Pro gradu -tutkielma tutkii talousosaston henkilöstötarvetta ja työtehtävien uudelleenjärjestelyitä uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tutkimuksen kolme tutkimuskysymystä ovat 1) miten talousosaston ajankäyttö jakaantuu tällä hetkellä? 2) Mitä muutoksia talousosasto saattaa kohdata ERP-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä? 3) Tarvitaanko talousosastolla enemmän vai vähemmän henkilöstöä ERP-järjestelmän käyttöönoton jälkeen? Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on antaa tapausyrityksen johtoryhmälle lisätietoa talousosaston uudelleenjärjestelyn tueksi. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton lisäksi tutkimuksessa käsitellään taloushallinnon ulkoistamista. Käyttöönottoprosessin yhteydessä haluttiin selvittää myös pääkirjanpidon sisäistämistä. Kirjanpidon mahdollinen sisäistäminen liittyy olennaisesti kolmanteen tutkimuskysymykseen, eli henkilöstömäärän muutokseen. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu ERP-järjestelmien kuvaamisesta yleisellä tasolla, ERP-järjestelmien ominaisuuksista laskentatoimen työkaluna ja laskentatoimen roolista toiminnanohjausjärjestelmän osana. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään taloushallinnon työtehtäviä ja niiden ulkoistamista. Pro gradun empiirinen osuus koostuu tapausyrityksen talousosaston työntekijöiden haastatteluiden tuloksista, eli nykyisistä tehtävistä ja työajan jakautumisesta niiden välillä. Empiirinen osuus kattaa myös analyysin toiminnanohjausjärjestelmän myötä poisjäävistä tehtävistä ja sen mukana uusista tulevista tehtävistä. Lopuksi esitellään näkökulmia organisaation uudistamisen tueksi. Tutkimuksen suurin hyöty lienee kohdeyrityksen tämän hetken työtehtävien selvittäminen. Tuleviin muutoksiin ja henkilöstötarpeeseen vastaaminen on haastavaa, koska tutkimuksessa ei ole huomioitu esimerkiksi nykyisen henkilöstön kompetensseja tulevien tehtävien suorittamiseen.

The objective of the thesis is to investigate the relationship between board gender diversity and conditional accounting conservatism in Finnish context. There is relatively less literature on the effect of board gender diversity on accounting conservatism in comparison with literature on the relationship between the two board attributes — board size and board independence and accounting conservatism. With the global movement of women’s right in economic and social activities, female directorship’s representation on boards has also grown steadily worldwide. Accordingly, studies on gender differences and the effect on firm values of board gender diversity have increased. Women are less likely to engage in actions regarded as unethical and they are more sensitive to ethical issues as well than men. Besides, women tend to be more risk-averse and less overconfident compared with men. The findings of empirical studies about the relationship between board gender diversity and firm financial outcomes are mixed. However, there are researches proving that boards are more effective in monitoring with the increase of women representation on boards. Therefore, I argue that boards with female directors are more likely to employ conservative accounting practices with the purpose of monitoring management more effectively. In the part of empirical test, I utilize the incremental coefficient on bad news in Basu (1997)’s regression model to measure conditional accounting conservatism. The percentage of female directors on the board is used to measure board gender diversity. Using a modified Basu (1997)’s pooled regression model for OMX Helsinki 25 firms over the period 2009–2014, I find no significant effect of board gender diversity on conditional accounting conservatism.

Tässä tutkielmassa pohditaan tilintarkastajan rikosepäilyn ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen ja täyttymättömyyden välistä osin häilyvää rajaa käsillä olevan aineiston perusteella. Tämän lisäksi tutkielma pyrkii käsittelemään ilmoitusvelvollisuutta nykylainsäädännön määrittelemien rajojen puitteissa. Aiheeseen liittyen löytyy runsaasti mielipidekirjoitusta ja jonkin verran tieteellistä näkökulmaa. Ilmoitusvelvollisuuden laajenemiseen liittyen sen sijaan löytyy suomalaista tutkimusta vielä kovin vähän. Aineisto koostuu aiheesta kirjoitetuista kirjoista ja artikkeleista. Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee tilintarkastajan velvollisuuksia, talousrikosten yleisimpiä muotoja ja avaa rikoksen täyttymisen tunnusmerkistöä. Seuraava teoreettisen viitekehyksen kappale yhdistää nämä kaksi aiempaa ja soveltaa näitä pyrkien selittämään tilintarkastajan keinoja havaita rikos työssään, sekä tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuutta rikosepäilyn herätessä. Tutkielmassa avataan myös kahden esimerkkitapauksen kautta tilintarkastajan rikosoikeudellista vastuuta talousrikosten yhteydessä. Olemassa olevan lainsäädännön, tilintarkastajan hyvän tilintarkastustavan, sekä analysoitujen ennakkotapausten perusteella voidaan todeta rikosepäilyistä syntyvän ilmoitusvelvollisuuden olevan paria poikkeusta lukuun ottamatta tulkinnanvarainen. Tämä edellyttää tilintarkastajalta työssään hyvää dokumentaatiota, sekä tarkkuutta ja harkintaa. Laki velvoittaa tilintarkastajaa ilmoittamaan suoraan viranomaisille tapauksista, joissa on epäily rahanpesusta tai terrorismin rahoittamisesta. Vähemmän merkittävissä väärinkäytöstapauksissa tilintarkastajan on syytä viedä asia eteenpäin yrityksen johdolle ja esittää korjausehdotukset. Mikäli korjauksia ei ole suoritettu, tai on syytä epäillä yritysjohdon olevan sekaantunut väärinkäytökseen on tilintarkastajan velvollisuus ensisijaisesti ilmaista asia tilintarkastuskertomuksessa. Pahimmassa tapauksessa tilintarkastajan voi olla aiheellista erota tehtävästään. Loppujen lopuksi voidaan todeta väärinkäytöksien olevan useasti monisyisiä, eikä niiden käsittelyyn ole yhtä ainutta oikeaa tapaa. Tämä vaatii tilintarkastajalta harkintaa ja vahvaa ammatillista osaamista.

Tilintarkastuksen laadulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, eikä sitä ole myöskään lainsäädännöllisesti määritetty. Lisäksi lainsäädännössä tilintarkastuspalkkioiden määräytymiseen otetaan kantaa ainoastaan tilintarkastajan riippumattomuuden kautta. On todennäköistä, että liian alhaiset tilintarkastuspalkkiot eivät mahdollista riittäviä työpanoksia ja palkkioiden kasvaessa liian suuriksi tilintarkastajan riippumattomuus voi vaarantua. Iso kysymys onkin, että kuinka hyvin tilintarkastuksen laatu ja siitä maksettavat palkkiot kohtaavat. Tämän tutkielman ensisijaisena tarkoituksena on selvittää tuottavatko korkeapalkkioisemmat tilintarkastukset parempi laatuisempaa tilintarkastusta. Laadun mittariksi on valittu harkinnanvaraisuuteen perustuvat erät. Aikaisempien tutkimusten perusteella jaksotettavien erien alemman kokonaismäärän, jotka pitävät sisällään myös harkinnanvaraisuuteen perustuvat erät, ja korkeampien tilintarkastuspalkkioiden välillä on havaittu yhteys. Tutkielman toissijainen tarkoitus on selvittää, esiintyykö tutkittavassa joukossa low balling -efektiä, ja sen mahdollista vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Tutkielma empiirinen osio toteutetaan usean muuttujan regressioanalyysin avulla. Tutkittava joukko on OMX Helsinki 25- indeksin pörssiyhtiöt. Tutkimusperiodi kattaa välin 2007–2016 ja aineisto on poimittu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun käytössä olevasta Thomas Reutersin tietokannoista. Korkeampien tilintarkastuspalkkioiden ja tilintarkastuksen paremman laadun välillä oletetaan olevan positiivinen yhteys. Low ballingia ei oleteta tutkittavassa joukossa esiintyvän ja siten sen ei myöskään oleteta vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun. Tutkittava joukko jaettiin kahteen tutkimusluokkaan korkeisiin ja mataliin tilintarkastuspalkkioihin, palkkioiden keskiarvon toimiessa raja-arvona. Matalien tilintarkastuspalkkioiden luokassa tilintarkastuksen laatu näyttää paranevan palkkioita kasvatettaessa, kun taas korkeiden palkkioiden luokassa palkkioiden kasvattaminen ei vaikuttanut tilintarkastuksen laatuun. Tuloksen ristiriitaisuus ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että tilintarkastus riittävillä työpanoksilla on laadukkaampaa kuin sellainen tilintarkastus johon työpanoksia ei ole riittävästi käytettävissä. Tutkimustuloksen perusteella low balling -ilmiötä tutkittavassa joukossa ei havaittu. Tutkimustulokset vahvistavat sitä olettamaa, että tilintarkastuksen laatua on vaikea määritellä. Tulosten perusteella, tulisi tutkittaessa tilintarkastuksen laatua, kehitellä parempia indikaattoreita tilintarkastuksen laadulle. Tutkimuskentässä tulisikin keskittyä enemmän yhteistyöhön tilintarkastusyhteisöjen kanssa, jotta tutkijat pääsisivät syvemmälle tilintarkastuksen prosessia. Tällä olisi todennäköisesti tilintarkastuksen laatuun positiivisesti vaikuttava tekijä. Suomessa tilintarkastusalalla valloillaan oleva huoli kovasta hintakilpailusta ja sen laatuvaikutuksesta on tämän tutkimuksen perusteella aiheeton ja myös yhdenmukainen aikaisempien tutkimustulosten kanssa, koska systemaattista low ballingia ei tutkielman perusteella havaittu.