Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1985.

Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1979.

Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1994.

Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1995.

Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1994.

Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1985.

Thesis (M.S.)--University of Michigan, 1979.

Thesis (Ph.D. in Nursing) -- University of Colorado Denver, 2008. / Typescript. Includes bibliographical references (leaves 194-203). Free to UCD Anschutz Medical Campus. Online version available via ProQuest Digital Dissertations;

Abstract The aim of this study was to explore child- and parent-related determinants of oral health-related lifestyle and presence of active initial caries lesions among a group of Finnish schoolchildren. The original study population consisted of 5th and 6th graders and their parents in Pori (n = 1691) and in Rauma (n = 821), Finland. Data concerning oral health-related knowledge, attitudes, beliefs and behaviors were gathered with questionnaires. In Pori, all children included in the sample were invited to participate in a dental screening performed to find suitable candidates for a randomized clinical trial. For screening, the presence or absence of active initial caries lesions was used. A group of behaviors comprising frequencies of toothbrushing with fluoride toothpaste, consumption of sweets and soft drinks and use of xylitol products described oral health-related lifestyle. More girls (36%) than boys (21%) had a favorable lifestyle lifestyle (i.e. at least three of the four recommended behaviors). Parents' healthy lifestyle was indicative of a healthy lifestyle among their children. Among boys, the effect of parents' lifestyle was slightly stronger than among girls. Children whose behaviors were favorable were more likely to have good knowledge about oral health-related items than did those whose behaviors were unfavorable. In addition, parents whose children belonged to the favorable lifestyle group had better oral health-related knowledge than those parents whose children belonged to the moderate or poor lifestyle groups. Parent's poor self-assessed dental health and poor oral health-related lifestyle were found to be indicators for dental decay among their children. Those children who did not know if their mother and/or father had dental decay were more likely to have at least one active initial caries lesion than those who knew whether their parents had tooth decay. Poor belief and negative attitudes were associated with the presence of caries lesions. Both children's and their parents' oral health-related knowledge is associated with children's oral health-related lifestyle. Parents' favorable lifestyle and good dental health seem to have a favorable impact on their children's dental health. In adopting healthy oral health-related lifestyle, both the mother and the father seem to play an important role. / Tiivistelmä Suun terveyteen liittyviä tapoja on usein tutkittu yksittäin, mutta yksilöiden elämäntyyliä kuvataan yleensä tarkastelemalla useampaa tapaa kerrallaan. Tässä tutkimuksessa suun terveyteen liittyvää elämäntyyliä kuvasivat hampaiden harjaustiheys sekä makeisten, virvoitusjuomien ja ksylitolituotteiden käyttö. Tavoitteena oli selvittää lapsen ja hänen vanhempiensa ominaisuuksia, jotka liittyvät koululaisten suun terveyteen ja siihen liittyvään elämäntyyliin. Tutkimusjoukon muodostivat porilaiset (n = 1691) ja raumalaiset (n = 821) peruskoulun 5. ja 6. luokkien oppilaat ja heidän vanhempansa syksyllä 2001. Asenteita, tietoja, uskomuksia ja tapoja kartoitettiin kyselyllä. Porilaiset oppilaat kutsuttiin seulontatarkastukseen, jossa tutkittiin, onko lapsella aktiivisia varhaisia kariesvaurioita vai ei. Tyttöjen elämäntyyli oli suotuisampi kuin poikien: vähintään kolme suositeltua suun terveyteen liittyvää tapaa oli 36 prosentilla tytöistä ja 21 prosentilla pojista. Vanhempien elämäntyyli heijastui usein lasten samankaltaisena elämäntyylinä, mutta vanhempien elämäntyylin vaikutus oli hiukan voimakkaampi pojilla kuin tytöillä. Lapsilla, joiden tavat olivat suotuisia, oli hyvät tiedot suun terveyteen vaikuttavista tavoista useammin kuin niillä, joiden tavat olivat vähemmän suotuisia. Myös vanhempien hyvät tiedot heijastuivat usein lasten hyvinä terveystapoina. Vanhempien huono suun terveys ja epäterveellinen elämäntyyli näkyivät usein lasten hampaiden alkavana reikiintymisenä. Myös niillä lapsilla, jotka olivat vastanneet "en tiedä" kysymykseen vanhempiensa hampaiden kunnosta, oli useammin varhaisia kariesvaurioita kuin niillä, jotka vastasivat tietävänsä, että vanhemmalla on tai ei ole reikiä hampaissaan. Niillä, jotka eivät uskoneet hampaiden säilyttämiseen koko elämän ajan ja joilla oli kielteisiä suun terveyteen liittyviä asenteita, oli useammin aktiivisia kariesvaurioita kuin niillä joiden uskomukset ja asenteet olivat myönteisiä. Lasten ja heidän vanhempiensa tiedot suun terveyteen liittyvistä tavoista ovat yhteydessä lasten suun terveyteen liittyvään elämäntyyliin ja terveellisen elämäntyylin omaksumisessa sekä äidin että isän rooli on tärkeä. Vanhempien suun terveys ja siihen liittyvät tavat myötävaikuttavat heidän lastensa hammasterveyteen.

No / Most research on partners' experiences of living with a person with MND is questionnaire-based with no qualitative study focusing on the period between diagnosis and end-of-life care. This study aimed to provide an in-depth qualitative exploration of the experience of living with, and caring for, a partner with MND. Semi-structured interviews were conducted with eight individuals, and transcripts analysed from an interpretative phenomenological perspective. Two main themes were derived. 'Impact on life' included having concern for partner's safety, having social restrictions, being continually tired, struggling with anger and frustration, loss of intimacy and uncertainty around the future; while 'Adjusting to the situation' included trying to be strong, retaining a sense of normality, appreciation of specialist services, adopting a problem-solving approach, living day to day and ability to remain positive. In conclusion, experiences of stress and loss are illustrated in this sample of partners of those with MND, and it is suggested both these aspects should be integrated into understanding of carers' experiences. Carers appear to inhibit their grief in order to appear strong. Greater understanding of the consequences of this would help in providing appropriate emotional support.