Spelling suggestions: "subject:"dentistry"" "subject:"sentistry""
41 |
Korjaava hoito ja käytetyt materiaalit lasten hammashoidossaHärkönen, E. (Emmi) 29 April 2015 (has links)
Tutkielma on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka aiheena on korjaava karieshoito lapsilla keskittyen lähinnä hoidossa käytettäviin materiaaleihin. Tutkimuksen lähteenä on tieteellinen lähdeaineisto. Haut on tehty avainsanoilla MEDLINESTA ja Pubmedistä. Korjaavaa hoitoa tarvitaan lähinnä karieksen takia, jota pyritään hallitsemaan ennaltaehkäisevästi, jotta korjaavalta hoidolta vältyttäisiin. Korjaavaa hoitoa kuitenkin tarvitaan, mikäli kariesvaurio on jo edennyt niin pitkälle, että on vaarana pulpan tulehtuminen.
Amalgaami oli 1980-luvun lopulle asti paljon käytetty materiaali korjaavassa karieshoidossa ja on edelleenkin muualla kuin pohjoismaissa. 1980-luvulla tiedostettiin amalgaamin mahdollisia ympäristöhaittoja sen elohopeapitoisuudesta johtuen ja suositeltiin vaihtoehtoisia materiaaleja erityisesti lasten karieshoidossa. Tutkimusten perusteella täytteiden elinkaari on lyhentynyt samaan aikaan, kun amalgaamin käyttö on vaihtunut tekniikkasensitiivisempiin materiaaleihin. Toisaalta karies on edelleenkin yleistä lasten ja nuorten keskuudessa nykypäivän Suomessa, esim. 12-vuotiailla on keskimäärin 1,2 karieksen vaurioittamaa hammasta.
Tavoite materiaalivalinnassa on, että täyte kestää maitohampaan elinkaaren loppuun saakka. Materiaalit kestävät hampaissa vähemmän aikaa potilailla, joiden kariesriski on suuri. Paikkojen kestävyyden tutkiminen on haasteellista; elinkaarianalyysiä on käytetty tähän tarkoitukseen muun muassa kohorttitutkimuksissa.
Materiaalien valinnan suhteen ei ole olemassa yhtenäistä kansainvälistä käytäntöä. Suomessa käytetyimmät materiaalit maitohampaiden korjaavassa hoidossa ovat nykyisin lasi-ionomeeri, resiinivahvisteinen lasi-ionomeeri, kompomeeri ja vähäisessä määrin myös yhdistelmämuovi. Lasten pysyvien hampaiden korjaavassa hoidossa käytetään nykyisin lähinnä yhdistelmämuovia. Teräskruunut ovat tutkimusten mukaan erittäin kestäviä. Suomessa teräskruunuja käytetään kuitenkin vielä melko vähän.
Korjaavan hoidon materiaali tulee valita joka kerta tilannekohtaisesti. Korjaavassa hoidossa materiaalivalintaa ohjaa lapsen ko-operaatio ja käyttöalue. Kompomeeri on suositeltava materiaali maitohampaaseen aina, mikäli lapsen yhteistyökyky on riittävä, jolloin työn tekninen suoritus on mahdollista toteuttaa hyvin. Tärkeintä on kuitenkin karieksen hallinta.
|
42 |
Lastenreuma ja leukanivelKantomaa, N. (Nina) 18 May 2015 (has links)
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lastenreumapotilaiden purentaa ja sen mahdollista muuttumista lastenreumapotilaiden kasvaessa. Tutkimusongelmana on selvittää, millaisia purennallisia piirteitä esiintyy lastenreumapotilailla ja miten ne poikkeavat terveiden lasten vastaavista piirteistä. Tutkimusaineistona on Pohjois-Suomessa asuvia lastenreumaa sairastavia lapsia. Aineisto on Päivi Arvosen väitöskirjatyön aineisto.
Lastenreumapotilaita on seurattu useina eri käyntikertoina säännöllisin väliajoin. Tähän tutkimukseen otettu huomioon sellaiset potilaat, joilla on ainakin kolme käyntiä vastaanotolla ja huomioon on otettu potilaiden ensimmäinen, toinen ja kolmas käynti. Vastaanotolla potilaiden tiedot on kerätty paperilomakkeelle, joista tiedot on siirretty tietokoneelle taulukointia ja arvojen laskemista varten. Arvojen laskemisessa on käytetty apuna Excel-taulukointiohjelmaa, jonka avulla on esitetty taulukkomuodossa lastenreumapotilaiden purentaa ja sen muutoksia.
Tuloksista huomattiin, että ensimmäisellä käynnillä horisontaalinen ylipurenta (HYP) oli 10%:lla potilaista yli 4 mm. Vertikaalinen ylipurenta (VYP) puolestaan oli 17%:lla potilaista yli 4 mm. Kun verrataan lastenreumapotilaiden 1. ja 3. käynnin arvoja, HYP suureni 20%:lla ja VYP suureni 23%:lla. Ensimmäisellä käynnillä 13%:lla potilaista oli avopurenta. Avopurenta paheni 7%:lla potilaista. Ensimmäisellä käynnillä AII-purenta oli 10%:lla potilaista. AII-purenta pahentui 10%:lla potilaista. Maksimaalinen avaus pieneni ensimmäisen ja kolmannen käynnin välillä 17%:lla potilaista.
|
43 |
Haastavatko simulaattorit perinteisen fantom-harjoittelun?Haapalahti, M. (Mikael) 14 September 2016 (has links)
Fantom-harjoittelu on ollut pitkään perinteinen harjoittelumenetelmä, jonka avulla hammaslääketieteen opiskelijat ovat harjoitelleet tarvittavia kliinisiä taitoja ennen potilastyöharjoitteluun siirtymistä. Fantom-harjoittelun rinnalle on kehitetty erilaisia tietotekniikkaa hyödyntäviä potilassimulaattoreita, joiden tarkoituksena on tarjota uudenlaisia oppimistapoja.
Tässä työssä käsitellään simulaatio-ohjelmistojen käyttöä hammaslääkärikoulutuksessa sekä hammaslääketieteen 3.vuosikurssille kariologian ja parodontologian fantom-harjoitteluiden jälkeen tehtyä kyselyä ja sen tuloksia. Kyselyssä kartoitettiin, minkälaiset asiat opiskelijat kokivat ongelmallisiksi fantom-harjoittelussa ja niiden perusteella pohditaan, voisiko simulaatio-harjoittelu auttaa opiskelijoita oppimaan paremmin.
Pääosa kyselyyn vastanneista opiskelijoista koki olevansa valmis hoitamaan potilasta kariologian ja parodontologian fantom-harjoitteluiden jälkeen. Kyselyssä tuli ilmi, että moni opiskelija koki fantom-harjoittelussa oppimista haittaavana tekijänä opettajaresurssien vähäisyyden. Simulaatioharjoittelulla voitaisiin mahdollisesti suunnata opettajaresursseja tehokkaammin ja siten parantaa opiskelijoiden oppimista.
|
44 |
Premolaaripoistot aikuisten oikomishoidossa:kirjallisuuskatsausTuomaala, M. (Mikko) 18 April 2017 (has links)
Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää eroavatko aikuisten oikomishoitopotilaiden, joilta on poistettu 4 ensimmäistä premolaaria, hoitotulokset muiden aikuisten oikomishoitopotilaiden hoitotuloksista. Lähteinä käytettiin Terveysportti, Pubmed ja Medline tietokantoja sekä ortodontian oppikirjoja. Kaikkiaan mukaan otettiin 26 oikomishoitoa käsittelevää artikkelia, jotka pääasiassa käsittelivät aikuisten poistopotilaiden oikomishoitoa. Katsauksessa havaittiin, että aikuisten poistopotilaiden hoitotulokset ovat samankaltaisia kuin muillakin potilasryhmillä. Poistoilla voi olla vaikutusta hoidon kestoon, mutta muilla tekijöillä kuten kojeiden rikkoutumisilla, väliin jääneillä hoitokäynneillä, oikojan taidoilla ja alkuperäisellä purentavirheellä voi olla myös vaikutusta. Biprotruusiivisilla potilailla premolaaripoistot osana oikomishoitona voivat parantaa kasvojen profiilia. Mitään varmoja johtopäätöksiä ei tämän katsauksen perusteella voida tehdä.
|
45 |
Anestesiamuodot ja niiden kehitys hammashoidossaGrönroos, E. (Elisa) 10 May 2017 (has links)
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka anestesiamuodot ovat muuttuneet vuosien mittaan hammashoidossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin Oulun yliopistollisen sairaalan Hammas- ja suusairauksien klinikan potilaita, joille oli tehty leikkauksellinen hampaanpoisto. Tarkasteltaviksi vuosiksi valittiin 2006 ja 2012. Materiaali kerättiin leikkauskertomuksista Esko-potilastietojärjestelmästä. Tutkimuksessa käy ilmi, että anestesiamuodot ovat pysyneet hyvin pitkälle samoina ja valtaosa leikkauksista suoritetaan paikallispuudutuksessa ilman sedaatiota. Paikallispuudutteena käytetyt anesteetit ovat vaihtuneet lähes pelkän artikaiinin käyttöön. Preoperatiivisten lääkkeiden, kipulääkkeiden ja antibioottiprofylaksian käyttö on kasvanut huomattavasti. Rauhoittavia lääkkeiden käyttö on lisääntynyt vain hieman. Postoperatiivisesti määrätyt lääkkeet ovat pysyneet samoina, määräkään ei ole lisääntynyt. Yleisanestesiassa suoritettuja hampaanpoistoleikkauksia on myös molempina vuosina ollut yhtä monta.
|
46 |
TNF-α:n, IL-1β:n ja Candida-altistuksen vaikutus ihmisen β-defensiinituotantoon suun limakalvon keratinosyytti- ja kielisyöpäsolulinjoissaRaudasoja, P. (Päivi) 23 April 2014 (has links)
Ihmisen β-defensiinit (hBD) ovat epiteelisoluissa tuotettavia lyhyitä peptidejä, joilla on todettu olevan antimikrobiaalista aktiivisuutta bakteereja, sieniä ja viruksia vastaan. β-defensiini-1:stä (hBD-1) tuotetaan epiteelisoluissa jatkuvasti, kun taas hBD-2 ja hBD-3 β-defensiinien ekspressio lisääntyy tulehdustiloissa.
Useiden eri sytokiinien vaikutuksia β-defensiinituotantoon on tutkittu terveiden henkilöiden ien- tai suulakikudosnäytteistä eristetyissä keratinosyyttisoluviljelmissä. Nyt tehdyn tutkielman tarkoituksena oli testata tuumorinekroositekijä α:n (TNF-α), interleukiini-1β:n (IL-1β) ja Candida-altistuksen aikaansaamia vaikutuksia β-defensiini-1:n, -2:n ja -3:n pitoisuuksiin ikenen keratinosyyttisoluviljelmässä (HMK) sekä kielen levyepiteelikarsinoomasoluviljelmässä (HSC-3).
Käytettävät tutkimusmenetelmät olivat soluviljely, RNA:n eristys, kaksi erilaista polymeraasiketjureaktiota ja elektroforeettinen erottelu. Lisäksi β-defensiini-2:sta tutkittiin entsyymivälitteisellä immunosorbenttimäärityksellä (ELISA).
Analysointien jälkeen saatiin tulokseksi, että β-defensiini-1:n mRNA-tuotanto ei juurikaan muuttunut induktoreiden vaikutuksesta huolimatta. Sen sijaan β-defensiini-2:lla mRNA-määrä nousi selvästi sekä TNF-α:n että IL-1β:n läsnäollessa molemmissa solulinjoissa, muutos oli jopa lähes seitsenkertainen. Candida-altistuskokeessa ei saatu riittävästi hBD-2:ta analysoinnin onnistumiseksi. β-defensiini-3:n mRNA-tasossa tapahtui keratinosyyttisoluissa vain hieman muutosta IL-1β:n läsnäollessa, kun taas HSC-3-soluilla TNF-α:n vaikutuksesta ekspressio kasvoi noin kolminkertaiseksi ja IL-1β:kin lisäsi ekspressiota.
Yhteenvetona voidaan todeta sekä TNF-α:n että IL-1β:n lisäävän selvästi hBD-2-mRNA:n tuotantoa ikenen keratinosyytti- ja kielen levyepiteelikarsinoomasoluviljelmissä ja TNF-α:n lisäävän hBD-3-mRNA:n tuotantoa kielen levyepiteelikarsinoomasolulinjassa.
|
47 |
Purentarasituksen vaikutus rustosolun muotoonKiiski, H. (Henri) 22 January 2016 (has links)
Leukanivel on elimistössä ainutlaatuinen nivel. Välilevy jakaa leukanivelen ylempään ja alempaan nivelvälitilaan, jotka toimivat ikään kuin omina itsenäisinä nivelinään. Ylemmällä pinnalla tapahtuu liukuvaa liikettä ja alemmalla pinnalla puolestaan saranaliikettä. Muista nivelistä poiketen kondyylin nivelpinta ei koostu hyaliinirustosta, vaan tiheästä säikeisestä sidekudoksesta, syyrustosta. Kondyylin rusto toimii paitsi nivelpintana, myös alaleukaluun kasvukeskuksena. Rustosolut syntyvät esiastesoluista, jotka jakauduttuaan ja kypsyttyään alkavat tuottaa ekstrasellulaarimatriksia. Viimein kondrosyytit mineralisoituvat kalsifikaatiovyöhykkeellä ja kuolevat. Osteoklastien esiasteet täyttävät niiden tilan, ja hajottavat solun ulkoisen matriksin ja muodostavat tilalle luuta.
Monet seikat vaikuttavat kondyyliruston solujen erilaistumiseen ja kypsymiseen ja tätä kautta myös kondyylin ja koko alaleuan kasvuun ja purennan kehitykseen. Tutkielmani tarkoituksena on tutkia purentarasituksen vaikutusta kondyylin rustosolujen muotoon ja sitä kautta niiden muodostaman ekstrasellulaarimatriksin koostumukseen.
Aineistoni on Oulun koe-eläinkeskuksessa kasvatettu rottapopulaatio, jotka jaettiin koe- ja kontrolliryhmiin ravinnon kovuuden sekä sukupuolen ja kokeen keston mukaan. Koeryhmän rotat joutuivat näkemään enemmän vaivaa ravintonsa eteen, mikä johti lisääntyneeseen kondyyliruston rasitukseen. Kondyyleistä valmistettiin leikkeet, jotka valokuvattiin ja solujen muotoa analysoitiin.
Tutkimuksessa saatiin viitteitä purentarasituksen vaikutuksesta rustosoluihin. Muissa paitsi yhdessä koeryhmässä purentarasitus sai aikaan litteämpiä rustosoluja hypoteesin mukaisesti. Mekanismit ovat kuitenkin hyvin monimutkaisia ja tyhjentävän mallin muodostaminen on hyvin vaikeaa. Lisätutkimukset ovat tarpeellisia, jotta malleja voidaan tarkentaa.
|
48 |
Syljen metaboliittiprofiili suun punajäkälää sairastavilla potilaillaLaitinen, I. (Igor) 12 February 2016 (has links)
Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot suoritin osallistumalla tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin syljen metaboliittiprofiilia Lichen planusta sairastavilla potilailla verrattuna terveisiin henkilöihin. Osallistuin tutkimukseen tekemällä kirjallisuusselvityksen, tutkimalla potilaita, keräämällä sylkinäytteitä sekä osallistumalla tulosten analyysiin ja artikkelin kirjoittamiseen. Syventävän opinnäytetyön pohjalta tullaan laatimaan tieteellinen artikkeli julkaistavaksi alan tieteellisessä julkaisusarjassa.
|
49 |
Etenevät muistisairaudet ja suun terveys ikäihmisilläPentinpuro, E.-L. (Eeva-Leena) 08 June 2017 (has links)
Tein syventävien opintojen tutkielman etenevistä muistisairauksista ja niiden yhteydestä suun terveyteen ikäihmisillä. Aineistona käytin julkaistuja tieteellisiä artikkeleita, terveyskirjaston artikkeleita, sekä käypähoitosuosituksia. Artikkelit hain lääketieteen ja hammaslääketieteen tietokannoista: Scopus, Medline ja PubMed. Eteneviä muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus, Lewyn kappale- tauti, aivoverenkiertosairauteen liittyvä muistisairaus sekä otsaohimolohkorappeuma. Suomessa lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintaa on jopa 200 000 henkilöllä, 100 000 kärsii lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeasta dementiaoireilusta. Useat tutkimukset osoittivat, että etenevät muistisairaudet ja korkea ikä altistavat suun sairauksille. Tutkielmassa todetaan, että muistisairaiden suuhygienian ylläpito on heikentynyt ja plakkia, hampaiden reikiintymistä ja parodontiittia todetaan useassa tutkimuksessa enemmän muihin vanhuksiin verrattuna. Muistisairauden yhteys menetettyjen hampaiden määrään vaihtelee tutkimuksesta riippuen. Muistisairauden asteen ei ole kaikissa tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä huonompaan suun terveyteen. Tutkielmassa todetaan myös, että dementiatyyppi ei ollut olennainen tekijä suun terveydessä. Parodontiitin aiheuttama matala-asteinen systeeminen tulehdus ja hampaiden menetyksen aiheuttama huonontunut purentatoiminta voivat olla mahdollisia riskitekijöitä aivojen rappeumaprosessissa.
|
50 |
Leukojen jättisoluleesiotKotro, M. (Mikko) 27 April 2015 (has links)
Kirjallisuuskatsauksessa on perehdytty kaikkiin leukojen alueella esiintyviin jättisoluja sisältäviin leesioihin, joita ovat sentraalinen jättisolugranulooma, kerubismi, hyperparatyreosi, aneurysmaalinen luukysta, luutuva fibrooma ja traumaattinen luukysta. Suun jättisoluja sisältävät sairaudet ovat lähes yksinomaan hyvänlaatuisia. Radiologialtaan ja histologialtaan taudit muistuttavat usein toisiaan, mutta etiologia on hyvin vaihteleva.
Tutkielmassa esitellään kliininen potilastapaus sentraalista jättisolugranuloomaa sairastaneesta potilaasta, joka tutkittiin ja hoidettiin Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikalla vuosina 2009–2011. Potilaan tautia hoidettiin kirurgisesti ja kirurgian tukena käytettiin kortisonia ja viimeisen leikkauksen jälkeen denosumabia. Tauti uusiutui kolme kertaa eri puolille leukaluita. Hoidon aikana potilas tuli raskaaksi, mikä saattoi vaikuttaa taudin kulkuun. Sentraalisella jättisolugranuloomalla ei ole aiemmin havaittu selkeitä perinnöllisiä ominaisuuksia, mutta potilaan sisarella todettiin sama sairaus vuonna 2013.
|
Page generated in 0.0445 seconds