Spelling suggestions: "subject:"demarketing"" "subject:"aomarketing""
51 |
Designing gamificationKuutti, J. (Julius) 13 June 2013 (has links)
This research studies gamification: the use of game design elements in non-game contexts. Gamification is a new phenomenon that has not yet been studied extensively in academic papers. There is a significant research gap to be filled. The purpose of this research is to study how gamification can be used for the benefit of marketing. This is achieved by studying the design process of gamification, the special motivational factors behind gamification, and the game elements that constitute a gamfication system. The end result will be a framework for designing a gamification system that is suited for marketing.
This is a qualitative study that aims to acquire deep understanding about the phenomenon studied. This research uses a deductive approach to analyzing data. A theoretical framework is tested with an empirical study. The study is based on a theoretical framework created by a literature review. The empirical study is based on interviews that are analyzed using qualitative methods based on the theory reviewed. The primary data collection method is interviewing and the data gathered is analyzed with qualitative methods.
The main theoretical contribution is a new empirically justified framework for designing gamification. The framework is based on the framework that was tested but has been modified extensively according to the results of the empirical study. In addition three core motivational factors of autonomy, competence, and relatedness were confirmed by the study. These factors motivate consumers to use gamification systems. Eight managerial contributions are presented that help businesses use gamification more effectively. The main managerial contribution is a model of game elements for managerial use.
The theoretical results benefit the academic study of gamification while the managerial results are useful for more practical use. The results help in designing gamification from a marketing perspective. The generalization of results to other parts of Finland may be problematic because all of the Finnish interviewees are from Oulu. On the other hand one interviewee is from Bulgaria which allows some generalization to other parts of the world.
|
52 |
Pienen tapahtumapalveluyrityksen yritysbrändin rakentuminen sidosryhmänäkökulmastaYlitalo, E. (Eveliina) 13 June 2013 (has links)
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä millaisena kokonaisuutena pienen tapahtumapalveluyrityksen yritysbrändin rakentuminen voidaan nähdä sidosryhmänökökulmasta. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa ajatus siitä, että pienelle tapahtumapalveluyritykselle voisi olla hyödyllistä tehdä yritysbrändiään tunnetummaksi ja vaikuttavammaksi sekä näin näyttäytyä vahvempana isompien yritysten rinnalla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa perehdytään aluksi tapahtumapalveluyrityksiin ja tapahtuma-alaan, sitten käsitellään pienen tapahtumapalveluyrityksen yritysbrändiä ja samalla vedetään mukana kautta linjan sidosryhmänäkökulmaa. Teoriaosuuden lopussa esitellään teorian pohjalta muodostettu malli pienen tapahtumapalveluyrityksen brändin rakentumisesta sidosryhmäkentällä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena perehtyen tapahtuma-alalla toimivaan pieneen tapahtumapalveluyritykseen. Tapausyritykseksi valittiin PST event Oy, jossa myös tutkija itse on työskennellyt. Empiirinen aineisto kerättiin pääasiassa puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastattelumateriaalin lisäksi empiiristä aineistoa täydensi havainnointimuistiot. Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitääkö teorian pohjalta muodostettu viitekehys paikkansa, muuttaako se siitä jotain, poistaako se siitä jotain tai tuoko se siihen jotakin lisää. Oleellista oli tuoda esiin myös tarkemmin käytännön puolta ja miten tämä näkyy teorian tasolla. Aineiston analyysi tehtiin vertaamalla haastatteluiden antia sekä keskenään, että tutkimuksen teoreettiseen taustaan nähden. Metodina käytettiin abduktiivista päättelyä.
Tutkimustulokset ovat pääosin yrityskohtaisia, mutta niiden voidaan nähdä olevan harkinnanvaraisesti siirrettävissä myös muihin samantyyppisiin yrityksiin. Sekä teoreettinen että empiirinen aineisto osoittivat, että pienen tapahtumapalveluyrityksen yritysbrändin rakentumisessa sidosryhmänäkökulmasta katsottuna painottuvat erityisesti kaksi keskeistä tekijää: brändi-identiteetti ja brändi-imago, sekä näiden tekijöiden osatekijät. Määritellyt osatekijät näkyvät yrityksen sisä- tai/ja ulkopuolella ja ne voidaan myös määrittää näin ollen koskemaan eri sidosryhmäkentän tasoja.
Yksi tutkimuksen tavoitteista oli tuoda esiin tapahtuma-alalla toimivan pienen tapahtumapalveluyrityksen yritysbrändin rakentuminen: kartoittaa yritysbrändin rakentumisen kenttää sidosryhmätasolla, sen keskeisiä tekijöitä ja siihen vaikuttavia toimijoita. Perimmäisenä tavoitteena oli herättää ajatuksia ja mielenkiintoa mahdolliselle jatkotutkimukselle.
|
53 |
Verkoston hyödyntäminen osuuskuntamuotoisen mikroyrityksen brändäyksessä:tapaus Osuuskunta LasismiRemes, J. (Jenni) 13 June 2013 (has links)
Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada syvällisempi ymmärrys osuuskuntamuotoisen mikroyrityksen brändin rakentumisesta. Tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu sekä verkostotoimijoiden mahdolliseen osallistumiseen yritysbrändäykseen, että kontekstin, osuuskuntamuotoisen mikroyrityksen erityispiirteiden vaikutukseen yritysbrändäyksessä.
Koska verkoston hyödyntämistä brändäyksessä on tutkittu vähän ja myös konteksti, uusi osuuskuntamuotoinen mikroyritys, on brändäyskirjallisuudessa vähän tutkittu, käytettiin tutkimuksessa laadullisia menetelmiä. Tutkimuksessa hyödynnettiin subjektiivista ja abduktiivista lähestymistapaa sekä toiminta-analyyttista ja kuvailevaa tutkimusotetta. Tutkimus perustuu yhteen tapaukseen, josta empiirinen aineistoa kerättiin pääasiallisesti teemahaastatteluilla.
Tässä tutkimuksessa päädyttiin siihen, että osuuskuntamuotoisen mikroyrityksen brändi rakentuu sekä yritysbrändin sisäisen ulottuvuuden, brändi-identiteetin, että ulkoisen ulottuvuuden, brändi-imagon kautta. Taustalla vaikuttaa voimakkaasti brändiarvon yhteisluominen, jossa kaikki toimijat ovat osallisena.
Empiirinen tutkimus vahvisti teoreettisen viitekehyksen monilta osin. Uusia asioita nousi kuitenkin esille ja jotkut asiat korostuivat. Yritysbrändi-identiteetti rakentuu arvojen ja tavoitteiden määrittämisellä sekä empiirisestä aineistosta esiin nousseen osuuskuntamuotoisen mikroyrityksen omistajajohtajien identiteettien yhteensovittamisella. Näihin kaikkiin brändäystoimintoihin vaikuttaa voimakkaasti yrityksen taustalla vaikuttava ideologia. Verkostotoimijoiden brändäystoimet voidaan jakaa suoriin tai epäsuoriin riippuen siitä vaikuttavatko ne suoraan yritysbrändi-imagoon vai vaikuttavatko ne siihen yrityksen sisäisten toimintojen eli yritysbrändi-identiteetin kautta. Suoriksi toiminnoiksi lasketaan vaikuttaminen toiminnalliseen brändiarvoon, yhteistyö arvostettujen toimijoiden kanssa, suositusten ja suusanallisen viestinnän antaminen, mediajulkisuuden luominen, yhteismainostaminen sekä brändidesing ja -viestintä. Epäsuoriksi toiminnoiksi lasketaan palautteen ja avun antaminen, taloudellisen tuen tarjoaminen, uusien kontaktien luominen sekä empiirisestä aineistosta esiin noussut hiljaisen tiedon ja kokemuksen jakaminen. Yhteistyö arvostettujen toimijoiden kanssa korostui tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yritys ei voi riippumatta muista rakentaa brändiään vaan siihen vaikuttaa merkittävästi myös verkostotoimijoiden brändäystoimet. Yrityksen on tiedostettava, että verkostosuhteista huolehtiminen sekä niiden järjestelmällinen hyödyntäminen vaikuttavat oleellisesti yritysbrändin rakentumiseen.
|
54 |
Logistiikan ulkoistaminen lämpöyrittäjien energiapuun toimitusketjuissaHirsimäki, M. (Markus) 02 September 2013 (has links)
Tässä pro gradu -tutkielmassa on selvitetty Ouluun suunnitteilla olevan korkealaatuista energiapuuhaketta tuottavan bioenergiaterminaalin hyötyjä lämpöyrittäjyyteen. Terminaalin myötä lämpöyritykset voisivat ulkoistaa osan toiminnastaan, joten tutkimuksessa on selvitetty lämpöyritysten nykyistä ulkoistamisen määrää sekä ulkoistamisen vaikutuksia yritysten toimintaan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin lämpöyrittäjien keskinäisen yhteistyön merkitystä toimialan kasvattamisessa Pohjois-Suomessa sekä sitä millainen toimitusketju pystyisi parhaiten vastaamaan kasvavaan energiapuuhakkeen kysyntään. Tutkimuksen lähtökohta oli logistinen ja sen teoreettinen viitekehys muodostui logistiikan ulkoistamisprosessista.
Tutkimus suoritettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla Pohjois-Suomessa toimivia lämpöyrittäjiä, joko paikan päällä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin Hakevuori Oy:n hakeurakoinnista vastaavaa toimialajohtajaa sekä Suomen Metsäkeskuksen Oulun toimipisteen bioenergia-asiantuntijaa. Tutkimuksessa on piirteitä sekä tapaustutkimuksesta, että toimintatutkimuksesta. Tapauksena tutkimuksessa on pohjoissuomalainen lämpöyrittäjyys.
Tutkimuksen mukaan lämpöyrityksille on erityisen tärkeää asiakkaille kuljetettavan hakkeen laatu, ja ne tarkastelevat tämän vuoksi omaa toimintaansakin ennen kaikkea laadun kautta. Suunniteltu terminaali tuottaisi todella kuivaa ja näin ollen korkealaatuista haketta. Lämpöyritykset saisivat sen avulla tasalaatuista haketta ja ne tietäisivät tarkasti kuinka paljon lämpöenergiaa tietty määrä haketta sisältää. Tämä taas helpottaisi toiminnan ennakointia ja vähentäisi kuljetuksia. Lisäksi terminaali vähentäisi välitöntä investointitarvetta lämpöyritysten omiin terminaaleihin. Taloudellisesti keinokuivaava terminaali myös nopeuttaisi energiapuun toimitusketjuja, ja se olisi lämpöyrittäjien mielestä paras toimitusketjun malli vastaamaan kasvavaan kulutukseen. Lämpöyrittäjät olisivat myös valmiita laajempaan yhteistyöhön toimialansa kehittämiseksi Pohjois-Suomessa.
Ongelmakohta on terminaalin suunniteltu sijainti Oulun keskustassa, jonka myötä puuta jouduttaisiin kuljettamaan paljon edestakaisin, koska sekä metsäpalstat, joilta energiapuu kerätään, että käyttökohteet sijaitsevat Oulun kaupunkialueen ulkopuolella. Terminaalin toimintaan ja suunnitteluun olisi myös otettava mukaan toimijoita mahdollisimman laajasti, jotta alalla tutkimuksen mukaan yleisesti esiintyvää kateutta ei pääsisi syntymään.
Tutkimuksen tilaaja on konsulttiyritys, joka on selvittänyt asiakaspotentiaalia terminaalin tuottamalle puuhakkeelle Oulun seudulla. Tutkimukseen osallistuneet lämpöyrittäjät toimivat kaikki Pohjois-Suomessa, joten tutkimustuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan koko Suomea, koska toimintaympäristöillä on aluekohtaisesti suuria eroja.
|
55 |
Liiketoiminnan palvelullistamisen hyödyt ja haasteet vähittäistavarakaupan kontekstissa:tapaus Foodie.fmAhola, T. (Tomi) 13 March 2014 (has links)
Tämän tutkimuksen keskiössä toimii liiketoiminnan palvelullistaminen. Ilmiötä on aiemmin tutkittu runsaasti teollisuusyritysten kontekstissa, jossa yritykset käyvät kauppaa toisten yritysten kanssa. Tässä tutkimuksessa ilmiö viedään uuteen ympäristöön ja tarkoituksena on tutkia miten palvelullistaminen soveltuu kuluttajaympäristöön ja erityisesti vähittäistavarakaupan kontekstiin. Palvelullistamisen soveltuvuuden lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan palvelullistamisen hyötyjä ja haasteita vähittäistavarakaupan kontekstissa. Hyötyjen ja haasteiden kartoittamisella pyritään luomaan yritysjohdollinen näkemys siitä, millaisia asioita tulee ottaa huomioon ennen palvelullistamisprosessia sekä sen aikana.
Tutkimuksessa käytetään laadullisia tutkimusmenetelmiä, sillä palvelullistamisesta pyritään luomaan syvällinen kuva yksittäisen tapauksen avulla. Tapauksena käytetään S-ryhmän Foodie.fm verkkopalvelua, joka tarjoaa asiakkailleen apuvälineitä päivittäisten ruoka-asioiden hoitoon. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kahden teemahaastattelun avulla. Haastateltavina toimivat palvelun lanseeranneen S-ryhmän digitaalisten palveluiden kehityspäällikkö sekä palvelun kehittäneen Digital Foodien toimitusjohtaja.
Tutkimuksen perusteella palvelullistaminen on sovellettavissa vähittäistavarakaupan kontekstiin. Keskeisimpänä tuloksena luotiin näkemys, kuinka vähittäistavarakaupan alalla toimiva yritys voi palvelullistaa liiketoimintaansa. Lisäksi kartoitettiin palvelullistamisen hyötyjä ja haasteita uudessa ympäristössä. Tutkimuksen perusteella palvelullistamisen avulla on mahdollista luoda huomattavia liiketoiminnallisia etuja markkinoilla, joilla hintakilpailu on suurta. Palvelullistamiseen liittyy myös runsaasti haasteita. Palvelullistamista harkitsevan yrityksen tulee erityisesti keskittyä visualisoimaan luotua arvoa asiakkaalle, jotta uusilla palveluilla luotava arvo ei jää asiakkaalta huomaamatta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että palvelujen avulla on mahdollista luoda lisäarvoa asiakkaalle, mutta niiden avulla ei ole mahdollista korvata toimimatonta perustuotetta.
Koska tutkimuksen tulokset perustuvat yksittäiseen tapaukseen ja palvelullistamista on tutkittu aiemmin hyvin vähän vähittäistavarakaupan kontekstissa, on tämän tutkimuksen tuloksia vaikeaa yleistää koskemaan koko vähittäistavarakaupan alaa. Tutkimus loi silti näkemyksen, jonka mukaan palvelullistaminen on sovellettavissa myös vähittäistavarakaupan kontekstiin. Lisäksi tutkimuksen kartoittamat hyödyt ja haasteet on sovellettavissa yritykseen, joka on palvelullistamassa liiketoimintaansa. Jatkotutkimusehdotuksina nousi esille aiheen käsittely jonkin toisen tapauksen kautta, asiakkaan näkökulma palvelullistamisen hyötyjä määritellessä sekä aiheen käsittely määrällisesti, jolloin hyötyjen ja haasteiden painoarvot kävisivät paremmin ilmi.
|
56 |
Arvoperustainen myyntistrategiaHämäläinen, J. (Juha) 28 April 2014 (has links)
Tekninen konsultointi on yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelutoimialoista Suomessa. Tämä Pro gradu tutkii teknisten konsultointipalveluiden myynnin kehittämistä arvoperustaisen myyntistrategiaan perustuen olemassa olevien asiakkuuksien kontekstissa.
Tutkimuksen empiria toteutetaan kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään tapaustutkimuksen kautta. Empiirisen aineiston keruumenetelmänä käytetään narratiivistä yksilöhaastattelua.
Tämän Pro gradun teoreettinen kontribuutio perustuu tutkimuksen aikana muodostettuun arvoperustaisen myyntistrategian viitekehykseen olemassa olevien asiakkuuksien kontekstissa. Liikkeenjohdollisesta näkökulmasta tutkimuksessa nousi esille seuraavia asioita: projektin esisuunnittelun merkitys, aikaisempien projektien onnistuminen, suhteiden ylläpitäminen asiakkaaseen, arvolupauksen uskottavuus, yritysostot, henkilökemia, koulutus ja kolmannen osapuolen panos.
Tässä tutkimuksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti tutkimuksen eteneminen havainnollistavien viitekehysten avulla sekä ilmiö on selkeästi rajattu teknisiin asiantuntijapalveluihin ja olemassa olevien asiakkuuksien laajentamiseen. Näiden perusteella voidaan olettaa tutkimuksen yleistettävyyden olevan hyvä.
|
57 |
Venäläisten asenteiden muodostuminen luomuruokaa kohtaanVasankari, E. (Essi) 26 May 2014 (has links)
Työn tavoitteena on selvittää millaisia asenteita venäläisillä on luomuruokaa kohtaan. Tavoitteena on selvittää venäläisten asenteita luomuruokaa kohtaan syvällisemmin, kuin vain selvittämällä asenteiden suuntaa, eli ovatko asenteet positiivisia vai negatiivisia. Venäjän luomutuotteiden markkinat kasvavat, mutta venäläisten luomuruuan kuluttamista koskevia tutkimuksia kaivataan lisää. Asenteet vaikuttavat luomuruuan kuluttamiseen keskeisesti ja asenteet luomuruokaa kohtaan saattavat vaihdella eri kulttuurien välillä. Syvällisemmän ymmärryksen kehittäminen venäläisten asenteista luomuruokaa kohtaan voi auttaa parantamaan luomutuotteiden markkinointia Venäjän markkinoilla.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Laadullinen tutkimusote valittiin, koska se tähtää tulkintaan ja tutkittavien näkökulmien ymmärtämiseen. Tämä sopii hyvin yhteen tutkimuksen tavoitteen eli asenteiden ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen. Tutkimuksessa haluttiin myös jättää tilaa mahdollisille uusille aineistosta nouseville tekijöille ja tähän laadullisen tutkimuksen katsottiin sopivan paremmin. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Haastattelumuodoksi valittiin teemahaastattelu, jossa haastateltavien tulkinnat ja asioille antamat merkitykset ovat keskeisiä. Tutkimuksissa haluttiin jättää tilaa vastaajien omille näkemyksille aiheesta.
Tutkimuksen tulokset eivät olennaisesti eronneet aiemmissa tutkimuksista joissa on käsitelty asenteita luomuruokaa kohtaan. Tutkimukseen osallistuneiden venäläisten asenteet luomuruokaa kohtaan olivat hyvin myönteisiä. Asenteissa painottuivat etenkin terveyteen liittyvät arvot ja asenteet, kun taas ympäristöön liittyvien arvojen ja asenteiden merkitys oli pienempi. Lisäksi vastaajien asenteisiin luomuruokaa kohtaan vaikuttivat käsitys luomuruuasta ja asenteet luomuruuan ostamista kohtaan.
Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää suunniteltaessa luomuelintarvikkeiden markkinointia Venäjän markkinoilla. Tuloksia voidaan hyödyntää, myös uusien venäläisten luomuruuan kuluttamista käsittelevien tutkimusten suunnittelussa. Tutkimuksen tavoitteena oli antaa rikas kuvaus venäläisten asenteista luomutuotteita kohtaan. Tutkimuksen yleistettävyys on kuitenkin pienestä näytteestä johtuen huono.
|
58 |
Strategisen urheilusponsorointisuhteen kehittäminen yksilöurheilussa SuomessaKukkonen, J. (Jenni) 08 December 2014 (has links)
Pro gradussa keskityttiin strategisen urheilusponsorointisuhteen kehittämiseen yksilöurheilussa Suomessa. Teoriataustan perusteella mielenkiinnon kohteiksi nousi suhdemarkkinoinnin vaikutus strategisessa urheilusponsorointisuhteessa onnistumiseen. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten strateginen yhteistyö yksilöurheilun sponsoroinnissa toteutuu Suomessa, mitkä tekijät vaikuttavat siinä onnistumiseen ja kuinka sitä kyettäisiin kehittämään.
Strateginen urheilusponsorointisuhde on moniulotteinen ilmiö. Jotta sitä kyettäisiin paremmin selittämään, tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena. Tapaustutkimuksen avulla kyettiin löytämään tutkittavalle ilmiölle syitä ja selittämään paremmin ilmiötä itsessään. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi valikoitui kolme urheilumarkkinoinnin asiantuntijaa, joilla on laajaa omakohtaista kokemusta eri rooleissa toimimisesta urheilusponsorointisuhteissa.
Strategisen urheilusponsoroinnin kehittämistä tarkasteltiin sekä sponsorin että sponsoroitavan näkökulmasta. Sponsorin näkökulma on kuitenkin vahvemmin esillä, sillä strateginen päätös urheilusponsoroinnin aloittamisesta pohjautuu lähtökohtaisesti yrityksen tarpeisiin.
Työn merkittävin tulos on strategisen urheilusponsorointisuhteen kahden suunnan löytäminen, jossa urheilijan rooli on erilainen. Lisäksi huomattiin luottamuksella ja kommunikaatiolla olevan suuri merkitys strategisen suhteen rakentumisessa. Niiden välillä huomattiin olevan myös vahvaa riippuvuutta. Teoreettisen kontribuution avulla kyettiin luomaan uutta tietoa olemassa olevien teorioiden ympärille.
|
59 |
Kuluttajan negatiiviset kokemukset maksetusta sisällöstäTuomikoski, R. (Raisa) 13 April 2015 (has links)
Verkkomainonta muodostaa kuluttajalle negatiivisen kokemuksen useista eri tekijöistä johtuen. Tällaisia tekijöitä ovat niin mainostyyppiin liittyvät kuin myös kuluttajakohtaiset tekijät. Maksetulla sisällöllä on pyritty vastaamaan verkkomainonnan muiden muotojen haasteisiin. Sen keskiössä on mainonnan tuoteasemoinnilliset ja sisältömarkkinoinnin menetelmät. Maksetulle sisällölle on ominaista toimituksellinen ulkoasu, joka mukautuu osaksi julkaisevan verkkosivuston normaalia uutisvirtaa ja sijoittuu lähelle kuluttajaa kiinnostavaa sisältöä. Se voi ominaispiirteidensä vuoksi onnistua olemaan häiritsemättä kuluttajan verkon käyttöä, mutta neutraali ja toimituksellista julkaisua vastaava ulkoasu voi toisaalta aiheuttaa negatiivisia kokemuksia kuluttajissa. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on syventää ymmärrystä siitä, millaisia negatiivisia kokemuksia kuluttajille muodostuu maksetusta sisällöstä. Tutkimusaiheen valinta perustuu aiheesta tehtyjen tutkimusten vähäiseen määrään.
Tutkimuksen viitekehys on muodostettu teoriaosuuden kirjallisuuskatsaukseen perustuen. Se sisältää aiempien tutkimusten löydöksiä, jotka ovat keskeisiä tämän tutkimuksen tarkoitukselle. Viitekehyksessä on huomioitu, mitkä tekijät verkkomainonnassa johtavat negatiivisen kokemuksen muodostumiseen sekä millaiset kuluttajakohtaiset tekijät selittävät negatiivisen kokemuksen muodostumista. Viitekehyksessä on lisäksi huomioitu negatiivisesta kokemuksesta aiheutuneita seurauksia kuluttajassa. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan henkilöhaastattelun yhteydessä kerätystä materiaalista. Haastattelujen kysymysrunko on rakennettu kirjallisuusaineistoon perustuen. Analyysimetodina on hyödynnetty teemoihin jaottelua sekä sitä tukevaa sisältöanalyysia.
Tutkimustuloksen perusteella maksettu sisältö aiheuttaa kuluttajalle negatiivisia kokemuksia erityisesti sen mainostyyppikohtaisista tekijöistä johtuen. Tällaisina tekijöinä korostuu maksetun sisällön toimituksellinen ulkoasu sekä sen asemointi sivustolla. Negatiiviseen kokemukseen johtaa vahvimmin riittämätön kaupallisen sisällön ilmoittaminen ja mainosmaisten piirteiden puuttuminen, jotka kuluttajat kokevat harhaanjohtavana. Maksetun sisällön asemointi keskellä uutisvirtaa puolestaan vaikeuttaa mainonnan välttelemistä. Nämä tekijät yhdessä joko hankaloittavat tai estävät kuluttajan sujuvan verkon käytön. Tutkimustulosten mukaan muodostuneen negatiivisen kokemuksen seurauksena kuluttajat kiinnittävät tarkempaa huomiota verkkomainosten asemointiin sivustoilla. Muita seurauksia negatiivisella kokemuksella ei ollut.
Tutkimustuloksista saatujen tietojen avulla voidaan muokata verkkomarkkinoinnin strategioita sekä saavuttaa kilpailuetua. Tutkimuksen avulla voidaan myös paremmin ymmärtää, miten kuluttajat suhtautuvat uusiin verkkomainonnan muotoihin.
|
60 |
Tutkimuksen kaupallistaminen tutkimusorganisaatiossa:case VTT:n digitaaliset palvelutUppa, J. (Jarkko) 15 June 2015 (has links)
Tutkimusorganisaatioissa tehtävä tutkimustyö luo usein hyvän pohjan teknologioiden ja osaamisen kaupallistamiselle, mutta sitä ei pystytä suorittamaan optimaalisella tavalla. Tästä syystä osa tutkimustyön tulosten taloudellisesta potentiaalista jää usein hyödyntämättä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tutkimusorganisaatioissa tehdyn tutkimuksen tuloksina syntyneet teknologiat ja osaaminen saadaan kaupallistettua mahdollisimman tehokkaasti, jotta niitä saadaan myytyä markkinoille tai yhteiskehitykseen tutkimusorganisaation kanssa.
Tutkimuksen teoriaosiossa käsitellään ensin tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kaupallistamistoimintaa yleisesti, minkä jälkeen siirrytään tutkimusorganisaation käytössä oleviin kaupallistamismenetelmiin, joita ovat lisensointi, patentointi, spin-off-toiminta sekä sopimuspohjainen tutkimus. Kyseisten menetelmien kohdalla esitellään myös mahdollisia vaihtoehtoja niiden käytön tehostamiseen. Menetelmien jälkeen teoriaosiossa keskitytään tutkimustulosten kaupallistamisen haasteisiin, jotka on lajiteltu neljään ryhmään: tietoon liittyvät haasteet, maantieteellinen sijainti, perustutkimuksen ja kaupallistamistoiminnan välinen jännite sekä tietoekosysteemistä liiketoimintaekosysteemiin siirtyminen. Teoriaosion lopuksi esitellään näiden lukujen pohjalta rakentuva teoreettinen viitekehys.
Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska sen avulla saadaan kerättyä rikas ja monipuolinen aineisto kaupallistamistoimintaan liittyen. Tutkimustapauksena on VTT:n digitaaliset palvelut ja tutkimuksen aineisto kerätään viidellä haastattelulla, jotka litteroidaan ja analysoidaan NVivo-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkimusorganisaatiolla on useita keinoja tehostaa omaa kaupallistamistoimintaansa. Tällaisia keinoja ovat muun muassa tutkijan osallistaminen teknologian jatkokehitykseen, patenttiperheiden rakentaminen ja sijoittajien houkutteleminen patenttien avulla, yrittäjä talossa -ohjelman hyödyntäminen spin-off-toiminnassa ja liiketoimintaosaamisen saaminen sen myötä organisaatioon sekä koulutusmahdollisuuksien parantaminen organisaation sisällä kaupallistamisvalmiuden kehittämiseksi.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen perusteella tutkimusorganisaatiot voivat siis kehittää kaupallistamistoimintaansa monin eri tavoin, ja tutkimuksen johtopäätökset antavat suuntaa siitä, mihin organisaatioiden tulisi jatkossa keskittyä. Tutkimus luo myös hyvän pohjan tuleville aiheeseen liittyville tutkimuksille, sillä se tarjoaa kokonaisvaltaisen näkemyksen tutkimusorganisaatioiden kaupallistamistoiminnasta.
|
Page generated in 0.0978 seconds