In der Pro-Gradu-Arbeit „Das Deutschlandbild in Karl Mays Büchern Winnetou 1 und Durch die Wüste“ wird untersucht, wie die Deutschen dargestellt werden und was für ein Deutschlandbild gibt der Autor Karl May in seinen Abenteuerbüchern „Winnetou 1“ und „Durch die Wüste“. Das erste Buch „Winnetou 1“ ist ursprünglich schon 1893 publiziert. Die Hauptperson ist ein deutscher Landvermesser namens Old Shatterhand, der im Wilden Westen arbeitet. Es gibt auch einen anderen Deutschen im Buch, der Häuptling von den Apachenindianern Klekih-petra. Das zweite Buch „Durch die Wüste“ ist 1892 publiziert. Die Hauptperson des Buches ist Kara Ben Nemsi, ein Deutscher. Er reist im islamischen Orient und will dessen Sitten und Kultur kennenlernen. Karl Mays Ideal, sein Wunsch-Ich verkörpert sich in den Persönlichkeiten dieser deutschen Hauptfiguren und May hebt sich in ihnen empor zum besseren Selbst und fand Befreiung von den Qualen des wirklichen Lebens und von der Erinnerung an seine trübe Vergangenheit (Böhm 1979, 40). Die für die Untersuchung wichtigen Zitate, die das Deutschlandbild spiegeln, werden gesammelt, und aufgrund deren wird festgestellt, was für ein Deutschlandbild in den Büchern vermittelt, und wie ein typischer Deutscher dargestellt wird. Das Deutschlandbild wird also aufgrund der deutschen Menschen und ihrer kulturellen Charakteristika in den zwei Büchern gebildet. Zum Schluss werden die Analyseergebnisse dieser zwei Bücher noch miteinander verglichen. Es gibt insgesamt acht herrschende Charakteristiken, die das Deutschlandbild in den Büchern bilden, nämlich Christentum, Gerechtigkeit, Kameradschaft, Tüchtigkeit, Entschlossenheit, Klugheit, Bescheidenheit und Freundlichkeit gegenüber anderen Kulturen. Die Deutschen sind christliche Patrioten und das Christentum prägt ihr ganzes Weltbild. Sie würdigen das Leben und die Natur, die von Gott geschaffen worden ist. Die Deutschen sind ehrlich und ihre Moral prägt ihr ganzes Menschenbild. Die Deutschen scheinen in allem überlegen zu sein. Sie können das Verhalten der Menschen wegen ihrer guten Kenntnisse aus Büchern und früheren Erfahrungen leicht interpretieren. Sie sind auch ehrgeizig, selbstsicher und entschlossen, aber gleichzeitig auch bescheiden, tolerant und hilfreich. Sie würdigen auch die Lebensweisen der anderen Kulturen, besonders die der Indianer. Andererseits lassen sie an der Alleingültigkeit des Christentums keinen Zweifel. Im Orient zeigt sich die Anpassungsfähigkeit der Deutschen stärker als in dem Wilden Westen. Dadurch, dass das Christentum mit einer anderen Weltreligion, dem Islam, konfrontiert wird, erscheint es aber selber als weniger tolerant. Schlagwörter dieser Pro-Gradu-Arbeit sind Deutschtum, deutsche Literatur, Kultur und Kulturstudium. / Gradussa „Das Deutschlandbild in Karl Mays Büchern „Winnetou 1“ und „Durch die Wüste““ tutkitaan millaisen kuvan tunnettu saksalainen seikkailukirjailija Karl May antaa Saksasta ja saksalaisista kirjoissaan „Winnetou 1“ und „Durch die Wüste“. Ensiksi mainittu kirja on alunperin julkaistu jo vuonna 1893. Kirjan päähenkilö on saksalainen maanmittaaja nimeltä Old Shatterhand, joka valmistelee junaradan rakennustöitä villissä lännessä. Kirjassa esiintyy myös Saksassa syntynyt intiaanipäällikkö Klekih-petra. Toinen tutkittavista kirjoista ”Durch die Wüste”, on julkaistu vuonna 1892. Kirjan päähenkilö on Kara Ben Nemsi, ja hän on teoksen ainoa saksalainen hahmo, joka matkustaa islaminuskoisessa idässä oppiakseen tuntemaan alueen tapoja ja kulttuuria. Näissä kahdessa saksalaisessa päähenkilössä kiteytyy Karl Mayn ihanne, hänen toive-minänsä. Samalla hän nostaa itsensä niiden avulla paremmaksi minäksi ja löytää vapautuksen todellisen elämän ongelmistaan ja pystyy unohtamaan karun menneisyytensä. (Böhm 1979, 40). Gradussa on kerättynä tutkimuksen kannalta oleelliset kirjojen osat sitaateiksi, jotka analysoidaan. Sitaattien perusteella määritelllään millaisen kuvan isänmaallinen seikkailukirjailija May antaa Saksasta ja saksalaisista. Kuva muodostetaan kirjojen saksalaisten henkilöiden ja heidän kulttuuristen erityispiirteiden perusteella. Tutkimuksen lopuksi vertaillaan vielä lyhyesti saksalaiskuvia tutkittavissa kahdessa kirjassa. Tutkimuksessa löytyi kahdeksan hallitsevaa erityispiirrettä, jotka kuvaavat saksalaisuutta näissä kahdessa kirjassa, nimittäin kristinusko, oikeudenmukaisuus, toveruus, tarmokkuus, päättäväisyys, älykkyys, vaatimattomuus ja ystävällisyys vieraita kulttuureita kohtaan. Saksalaiset kuvataan kristillisinä patriootteina ja kristinusko leimaa heidän koko maailmankuvaansa. He arvostavat elämää ja jumalan luomaa luontoa. Saksalaiset ovat rehellisiä ja heidän moraalinsa heijastuu koko heidän ihmiskuvassa. Saksalaiset näyttävät myös olevan ylivoimaisia kaikessa mihin ryhtyvät. He pystyvät mm. tulkitsemaan ja ennakoimaan helposti ihmisten käyttäytymistä kirjoista lukemansa tiedon ja aikaisempien kokemustensa perusteella. He ovat kunnianhimoisia, itsevarmoja ja päättäväisiä, mutta samalla myös vaatimattomia, suvaitsevaisia ja avuliaita. He arvostavat myös vieraiden kulttuurien, erityisesti intiaanien, elintapoja. Toisaalta esiintyy kristinusko kuitenkin ainoana oikeana uskontona. Saksalaisten sopeutumiskyky näyttäytyy vahvemmin vahvasti islaminuskoisessa idässä kuin villissä lännessä. Koska kristinusko esiintyy ”Durch die Wüste”-kirjassa vastakkainasettelussa toisen maailmanuskonnon, tässä tapauksessa islaminuskon kanssa, vaikuttaa se tässä tapauksessa kuitenkin itse vähemmän suvaitsevalta. Gradun asiasanoja ovat saksalaisuus, saksankielinen kirjallisuus, kulttuuri ja kulttuurien tutkimus.

Das Ziel dieser Arbeit ist die kulturelle Identität zweisprachiger Personen von sechs Fallbeispielen aus zu untersuchen. Sechs Zweisprachige, die Finnisch und Deutsch sprechen, wurden interviewt. Die Interviews wurden im Dezember 2014 und Februar 2015 geführt, vier davon persönlich und zwei via Skype. Die Fragen, die den Interviewten gestellt wurden, basierten auf die Theorie über Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität. Die Fragebögen bestanden aus zwei Teilen: es gab Fragen über den sprachlichen Hintergrund und über die kulturelle Identität der Informanten. Diese Arbeit zeigt die Komplexität der Konzepte, die im Alltagsverständnis oft eindeutig scheinen. Zum Beispiel sind Konzepte wie Muttersprache, Zweisprachigkeit und Identität schwierig zu definieren und diese Arbeit hat mehrere Perspektiven gegeben, sie zu betrachten. Zum Beispiel geben die unterschiedlichen Hintergründe der Interviewten eine Möglichkeit dazu. In dieser Arbeit wird die Bedeutung der Umgebung auf eine zweisprachige Person klar, egal ob die Rede von der sprachlichen oder von der kulturellen Umgebung ist. Sowohl die Sprache als auch die Kultur können an Bedeutung verlieren oder gewinnen, wenn man in verschiedenen Umgebungen lebt oder anders empfänglich für eine gewisse Sprache oder eine gewisse Kultur wird. Die Umgebung kann also sehr wichtig sein, aber es muss auch erwähnt werden, dass sie nicht immer ausschlaggebend für die kulturelle Identität ist und Beispiele dafür können auch in dieser Arbeit gesehen werden. Zum Beispiel hat eine von den Interviewten nur in Finnland gewohnt, trotzdem identifiziert sie sich auch mit Deutschen. Es kann auch erwähnt werden, dass der Einfluss von den beiden Kulturen nicht total verschwindet, obwohl die Umgebung und die Wichtigkeit von einer Kultur wechseln können. So kann behauptet werden, dass alle Zweisprachigen eine transkulturelle Identität haben. Diese Arbeit kann außer den Interviewten auch anderen Zweisprachigen nützen. Die Arbeit gibt den Zweisprachigen die Möglichkeit, über eigene Zweisprachigkeit und Identität zu reflektieren. Für andere Menschen kann die Arbeit ein weiteres Verständnis über die Vielfältigkeit der Zweisprachigkeit und der zweisprachigen Menschen geben. Über die kulturelle Identität der Zweisprachigen kann gesagt werden, dass sie vor allem veränderlich vom Charakter her ist. Die Identität wird in dieser Arbeit als ein Prozess bezeichnet und im Angesicht der Ergebnisse stimmt das. Die kulturelle Identität von Zweisprachigen ist ein Prozess, der durch das ganze Leben weitergeht. / Tutkimuksen tarkoitus on tutkia kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin kuutta kaksikielistä ihmistä, jotka puhuvat sekä suomea että saksaa. Haastattelut tehtiin joulukuussa 2014 ja helmikuussa 2015. Neljä haastattelua tehtiin kasvotusten ja kaksi Skypen välityksellä. Haastattelukysymykset perustuivat teoriaan äidinkielestä, kaksikielisyydestä ja identiteetistä. Kysymykset oli jaettu kahteen osaan: osa kysymyksistä käsitteli kaksikielisten kielellistä taustaa ja osa kulttuuri-identiteettiä. Tästä tutkimuksesta käy ilmi, kuinka monitahoisia yksinkertaiselta vaikuttavat käsitteet voivat olla. Käsitteet kuten äidinkieli, kaksikielisyys ja identiteetti ovat vaikeita määritellä ja tutkimus antaa näkökulmia niiden tarkasteluun. Esimerkiksi haastateltavien erilaiset taustat antavat mahdollisuuksia eri käsitteiden pohtimiseen. Tutkimus osoittaa, että ympäristöllä on merkitystä kaksikieliselle henkilölle, oli kyse sitten kielellisestä tai kulttuurisesta ympäristöstä. Sekä kielen että kulttuurin merkitys voi laskea tai kasvaa, kun yksilö elää eri ympäristöissä tai altistuu tietylle kielelle tai kulttuurille eri tavalla. Ympäristöllä voi siis olla suuri merkitys, mutta on myös todettava, että ympäristön vaikutus ei aina ole ratkaiseva tekijä kulttuurisen identiteetin suhteen ja esimerkkitapauksia siitä on nähtävissä tässäkin tutkimuksessa. Esimerkiksi yksi haastateltavista on asunut koko elämänsä ajan Suomessa, mutta samaistuu silti myös saksalaisiin. Voidaan myös todeta, että kummankaan kulttuurin vaikutus identiteettiin ei koskaan täysin katoa, vaikka yksilön ympäristö ja kulttuurien merkitys voivat vaihdella. Voidaan siis sanoa, että kaikilla kaksikielisillä on transkulttuurinen identiteetti. Tutkimus voi hyödyttää haastateltavien lisäksi myös muita kaksikielisiä. Se antaa kaksikielisille mahdollisuuksia pohtia omaa kaksikielisyyttään ja identiteettiään. Muille ihmisille se voi tarjota laajempaa ymmärrystä kaksikielisyyden ja kaksikielisten ihmisten moninaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetistä voidaan todeta, että se on ennen kaikkea luonteeltaan muuttuva. Saadut tulokset tukevat käsitystä identiteetin prosessimaisuudesta. Kaksikielisten kulttuuri-identiteetti on prosessi, joka jatkuu läpi elämän.

No description available.

Die traditionellen Abiturprüfungen in Finnland werden in Zukunft elektronisch durchgeführt und das ist eine große Veränderung in einem engen Zeitplan. Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, eine bessere Kenntnis der elektronischen Abiturprüfung im Fach Deutsch als Fremdsprache zu bekommen. Um das Ziel der Arbeit zu erreichen, wurden sowohl die traditionelle als auch die elektronische Abiturprüfung vorgestellt und ein Vergleich der Prüfungen erstellt. Zusätzlich wurden vier DaF-Lehrerinnen aus der Umgebung Oulu interviewt, um aktuelle Aussagen und Meinungen der Lehrer bezüglich der elektronischen Abiturprüfung zu bekommen. Außerdem wurde versucht, einen Überblick über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen zu bekommen. Die Ergebnisse des Vergleichs zeigen, dass die Veränderung mehr technisch als inhaltlich sein wird, da der Hauptunterschied zwischen der traditionellen und der elektronischen Abiturprüfung in der verwendeten Technik liegt. Während die traditionelle Abiturprüfung eine schwarz-weiße Papierversion ist, die mit dem Bleistift gemacht wird, werden die Abiturienten die elektronische Prüfung mit ihren Laptops und mit aufgesetzten Kopfhörern machen. Die Ergebnisse der Interviews zeigen, dass die vier DaF-Lehrerinnen allgemein positive Einstellungen und Erwartungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung haben. Auch die Schüler haben positive Einstellungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung. Mithilfe der neuen Medien wird die elektronische Prüfung vielseitiger sein, da die Prüfungsaufgaben Videos, Bilder sowie Farben enthalten können. Außerdem wird die elektronische Abiturprüfung sogar einen mündlichen Teil hinzu bekommen. Jedoch sind die Lehrerinnen besorgt darüber, dass die elektronische Abiturprüfung einen so schnellen Zeitplan verlangt. Außerdem machen sie sich Sorgen darüber, wie die Prüfung technisch funktionieren wird und wie sie auf die elektronischen Abiturprüfungen vorbereiten können, da Ylioppilastutkintolautakunta keine Musterprüfungen veröffentlichen wird und einige Lehrerinnen finden, dass sie keine Expertinnen in der Informations- und Kommunikationstechnik sind. Obwohl diese Untersuchung nicht als eine Verallgemeinerung dienen kann, können die Ergebnisse einen aktuellen Überblick sowohl über die Einstellungen der DaF-Lehrerinnen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung als auch über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen geben. / Perinteiset saksan kielen ylioppilaskokeet tehdään tulevaisuudessa sähköisinä, mikä edellyttää suurta muutosta nopealla aikataululla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada kattavampi käsitys saksan kielen sähköisistä ylioppilaskokeista Suomessa. Tavoitteen saavuttamiseksi esittelen työssäni perinteisen ja sähköisen saksan kielen ylioppilaskokeen ja vertailen niitä keskenään. Lisäksi haastattelin neljää saksan kielen opettajaa Oulun seudulta saadakseni ajankohtaisia mielipiteitä liittyen saksan kielen sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Lisäksi tarkoituksena oli saada kokonaiskuva opettajien tietotekniikan käytöstä saksan tunneilla. Vertailun tulokset osoittavat, että ylioppilaskokeen muutos on enemmän tekninen kuin sisällöllinen, koska kokeiden suurin eroavaisuus löytyy käytettävästä tekniikasta. Perinteinen ylioppilaskoe on musta-valkoinen, ja tehdään lyijykynällä, kun taas sähköinen ylioppilaskoe tehdään kannettavalla tietokoneella kuulokkeet päässä. Haastatteluista käy ilmi, että opettajilla sekä myös oppilailla on yleisesti positiivisia mielipiteitä ja odotuksia sähköisistä ylioppilaskokeista. Videot, kuvat, värit ja suullinen osa tekevät kokeesta monipuolisemman. Toisaalta opettajat ovat huolissaan sähköisen ylioppilaskokeen nopeasta aikataulusta. Huolta aiheuttaa se, kuinka koe tulee toimimaan teknisesti. Muutamia opettajia askarruttaa myös, miten he voivat valmistautua kokeisiin, kun Ylioppilastutkintolautakunta ei tule julkaisemaan harjoituskokeita, ja kaikki eivät ole mielestään tekniikan asiantuntijoita. Vaikka tutkimuksesta saatuja tuloksia ei voi yleistää, antavat ne ajankohtaista tietoa saksan kielen opettajien käsityksistä sähköisistä kokeista, tietotekniikan hyödyntämisestä oppitunneilla ja nykytilanteesta yleensä.

No description available.

No description available.

In der vorliegenden Studie werden nationale Stereotype in den deutschen und finnischen Weblogs untersucht. Die Blogs sind seit einigen Jahren sehr beliebt geworden. Sie sind ein Teil der sozialen Medien, die mit ihrer Aktualität und Persönlichkeit die Leser anzieht. Das Ziel der Studie war zu untersuchen, ob die Blogs durch ihre Bild- und Texteinträge nationale Stereotype vermitteln und ob die Blogs nationale Stereotype stärken oder schwächen oder ob sie neue nationale Vorstellungen schaffen. Als Untersuchungsobjekt waren 10 finnische und 10 deutsche Blogs ausgewählt worden. Das Untersuchungsmaterial besteht aus Blogeinträgen vom Mai 2013. Die Blogeinträge bestehen aus Bildern und Texten. Die Idee war, dass die untersuchten Lifestyle-Blogs aktiv aktualisiert werden und dass die Blogger relativ junge Frauen sind. Nicht nur die Texte, sondern auch die Bilder wurden in der Studie betrachtet. Die Sachen und Erscheinungen in den Texten und Bildern wurden mit der qualitativen Analyse untersucht. Als Mittel in der Analyse wurde eine Themakartei verwendet, die aufgrund der Erscheinungen in den Blogeinträgen gebildet wurde. Das Forschungsergebnis zeigt, dass die Blogs aktuelle Information über die deutsche und finnische Kultur vermitteln. Bei der Studie hat sich ergeben, dass die Blogs als nationale Stereotypvermittler funktionieren. Der Leser bildet eine Vorstellung über die Deutschen und Finnen, wenn er Blogs liest. Die Blogs können wirklichkeitsgetreue und glaubwürdige Vorstellungen über verschiedene Nationen vermitteln. Es ist jedoch zu beachten, dass die untersuchten Blogs nur ein kleiner Teil der Blogosphäre sind. Unter den letzten zehn Jahren sind die Blogs immer beliebter geworden. Neue Blogs entstehen ständig und einige Blogs der Studie sind schon aus der Blogosphäre verschwunden. Sie sind an ein breites Publikum gerichtet und es ist einfach, sie überall zu lesen, solange der Leser die Möglichkeit hat, das Internet zu benutzen. Die Bedeutung der Blogs als Vermittler der nationalen Stereotype kann nicht unbeachtet gelassen werden. / Tutkimuksessa tarkastellaan kansallisia stereotypioita saksalaisissa ja suomalaisissa blogeissa. Blogit ovat viime vuosien aikana saavuttaneet suurta suosiota. Se on yksi sosiaalisen median ilmentymä, joka houkuttelee lukijoita ajankohtaisuudellaan ja henkilökohtaisuudellaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, välittävätkö blogien kuva- ja tekstijulkaisut lukijoilleen kansallisia stereotypioita ja ovatko blogit vahvistamassa vai heikentämässä jo olemassa olevia stereotypioita saksalaisista ja suomalaisista, vai luovatko blogit kokonaan uusia käsityksiä saksalaisista ja suomalaisista. Tarkastelun kohteena oli 10 saksankielistä ja 10 suomenkielistä lifestyle-blogia. Tarkastelun kohteena olivat 10 saksankielisen ja 10 suomenkielisen lifestyle-blogin blogimerkinnät toukokuun 2013 ajalta. Blogimerkinnät koostuivat teksteistä ja kuvista. Tavoitteena oli löytää tarkastelun kohteeksi aktiivisesti päivitettyjä lifestyle-blogeja, joiden kirjoittajat ovat nuorehkoja naisia. Analysoin valittujen blogien blogimerkintöjä kuvineen. Tutkin teksteissä ja kuvissa esiintyneitä asioita ja ilmiöitä laadullisen tutkimustavan avulla. Käytin analysointini tukena blogeissa esiintyneiden ilmiöiden perusteella tehtyä teemakortistoa. Tutkimuksen tulos osoitti, että blogit välittävät ajankohtaista tietoa saksalaisesta ja suomalaisesta kulttuurista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että blogit toimivat vahvasti kansallisten stereotypioiden välittäjänä. Lukijalle muodostuu käsitys saksalaisista ja suomalaisista blogien tekstien ja kuvien perusteella. Blogit voivat välittää todellista ja uskottavaa kuvaa eri kansallisuuksista. On kuitenkin huomioitava tutkimusaineistoni rajallisuus, sillä blogosfääri on niin laaja, että tutkimieni lifestyle-blogien osuus tästä kokonaisuudesta on hyvin pieni. Blogit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saavuttaneet todella suuren suosion. Uusia blogeja syntyy jatkuvasti ja osa tutkimistani blogeista on jo kadonnut bittiavaruuteen. Blogit on suunnattu suurelle yleisölle ja niitä on helppo lukea missä tahansa, kunhan lukijalla on mahdollisuus käyttää internetiä. Blogien merkitystä kansallisten stereotypioiden välittäjänä ei voi jättää huomiotta.

In dieser Pro-Gradu-Arbeit werden sechs Gedichte von Ulla Hahn untersucht, die aus zwei Lyrikbänden ausgewählt sind (Herz über Kopf, 1981; So offen die Welt, 2004). Das Ziel dieser Arbeit ist es, eine literaturwissenschaftliche Analyse über die Gedichte vorzulegen, in der die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten, also das lyrische Ich und das möglicherweise auftauchende Du, untersucht werden. Die Interpretation der Gedichte wird durch die werkimmanente Methode durchgeführt (Staiger); es wird also erörtert, welche Elemente in jedem Werk Eindrücke auf den Leser machen. Als ein ergänzendes Argument wird die Rezeptionsästhetik (Iser) dargestellt, die die eigene Erfahrungsgeschichte des Lesers als Ausgangspunkt zur Interpretation des Textes betont (Iser). Andere theoretische Grundlagen sind ein Artikel über die Geschlechtsdifferenz in der Literatur (Weigel), zwei Essays von Ulla Hahn über ihre eigene Einstellungen zu Gedichten und Theorien über die Persönlichkeitsstrukturen in den Gedichten (Zymner und Burdorf). Die Gedichte werden zuerst im Hinblick auf deren Wörter, Metaphern und Motive analysiert, und danach wird eine Formanalyse durchgeführt. Dem schließt sich eine Interpretation des Gedichts als Ganzes an, schließlich werden die Ich/Du-Personen in den Gedichten und deren Beziehungen miteinander dargestellt. Die zwei ersten Gedichte sind sog. Ich-Gedichte, in denen nur das lyrische Ich erscheint, zusammen mit den Wörtern „Lyrik“, „Wörter“ und „Schreiben“. Die vier anderen Gedichte enthalten die Du-Persönlichkeit, entweder allein oder zusammen mit der Ich-Form. Die Ich-Gedichte werden auf der Grundlage von Zymners (2009) Theorie interpretiert, in der die Ich-Sprecher in vier Kategorien gesetzt sind. Bei den Du-Gedichten wird sich nach der allgemeinen Interpretation auf die Vorkommensweise von Ich und Du und die Art und Qualität der Interaktion zwischen beiden konzentriert (Burdorf und Weigel als Hintergrund). Die Ergebnisse der Interpretationen sind, dass das Alter der Autorin die allgemeine Stimmung und die Ich-Sprecher ihrer Gedichte beeinflusst hat. In den Ich-Gedichten ist die Beziehung des Ichs zur Sprache und Lyrik deutlich zu sehen. In den Du-Gedichten spielt das Ich meistens eine größere oder aktivere Rolle als das Du, und die Geschlechter der Persönlichkeiten sind in den meisten Fällen nicht eindeutig definierbar. In allen Gedichten hat das Du eine große Wirkung auf das Ich, wiewohl die Beziehungen nicht immer nur positiv, sondern auch negativ wirkend sein können, sodass also die dynamische Beziehung zwischen Ich und Du in den Gedichten eine entscheidende Rolle spielt. / Pro gradu -työssäni analysoin ja tulkitsen teorialähteiden pohjalta kuusi Ulla Hahnin runoa kahdesta runokokoelmasta vuosilta 1981 ja 2004. Työn tarkoituksena on tehdä kirjallisuustieteellinen analyysi kyseisistä runoista ja erityisesti keskittyä runojen persoonallisuusrakenteisiin eli minä-puhujaan ja mahdollisesti runossa esiintyvään sinä-muotoon. Runojen tulkinta tapahtuu immanentilla menetelmällä (Staiger), jonka mukaan kirjallista teosta tarkastelemalla pohditaan, mikä teoksessa tekee vaikutuksen lukijaan. Täydentävänä argumenttina toimii reseptioesteettinen näkökulma, jossa korostuu lukijan oma kokemusmaailma lähtökohtana tekstin ymmärtämiselle ja tulkinnalle (Iser). Teorian osana on myös sukupuolen merkitystä kirjallisuudessa käsittelevä artikkeli (Weigel) ja kaksi Ulla Hahnin (FT) esseetä omasta suhtautumisestaan runoihin, sekä runouden persoonallisuusrakenteita käsittelevät teoriaosuudet (Zymner ja Burdorf). Tutkielmassani runot analysoidaan yksitellen ensiksi sanojen, metaforien ja motiivien osalta, ja toiseksi tehdään muotoanalyysi. Tämän jälkeen kustakin runosta tehdään tulkinta, jonka jälkeen runon persoonallisuudet ja niiden väliset suhteet tulkitaan. Kaksi ensimmäistä runoa ovat niin sanottuja minä-runoja, joissa esiintyy vain minä-puhuja, sekä motiivisanoja ”runous”, ”sanat” ja ”kirjoittaminen”. Neljä muuta runoa sisältävät sinä-persoonan. Minä-runot tulkitaan Zymnerin (2009) teorian pohjalta, jossa minä-puhujat on tyypitelty neljään kategoriaan. Sinä-runot tulkitaan ensin yleisesti, jonka jälkeen keskitytään runon minän ja sinän esiintymistapaan runossa, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen luonteeseen ja laatuun (taustana Burdorfin ja Weigelin teoriatekstit). Tulkinnoista saatiin lopputuloksiksi, että kirjailijan ikä on vaikuttanut hänen kirjoittamiensa runojen yleiseen tunnelmaan ja niiden minä-hahmoihin. Minä-runoissa näkyy selvästi minä-puhujan suhde kieleen ja runouteen. Sinä-runoissa minä-puhujalla on usein keskeisempi rooli kuin sinä-hahmolla. Minä-puhuja on useammin aktiivisempi runon tapahtumissa kuin sinä-hahmo, ja hahmojen sukupuolta ei useimmissa runoissa pystytä määrittelemään yksiselitteisesti. Kaikissa runoissa sinä-hahmolla on suuri vaikutus minä-puhujaan. Vaikutus voi olla luonteeltaan positiivista tai negatiivista, ja persoonallisuuksien välisellä dynaamisella suhteella on tärkeä asema runon merkityksen tulkitsemisessa.

Ziel der Arbeit ist es, die sechs Hauptfiguren der weltweit populären amerikanischen Serie Friends mithilfe C. G. Jungs Analytischer Psychologie zu analysieren und herauszufinden, ob sich der Erfolg der Serie wissenschaftlich begründen lässt. Außerdem werden die Figuren als Schattenfiguren analysiert. Der Untersuchungsgegenstand umfasst die zehn Staffeln der Serie Friends. Weil die Figuren sich in Hinsicht ihres Benehmens kaum im Verlauf der Serie entwickeln, werden in der Analyse Beispiele von allen zehn Staffeln verwendet. Zur Analyse des Verhaltens der Figuren werden die Theorien der allgemeinen Einstellungstypen, der psychischen Grundfunktionen und der Funktionstypen Jungs verwendet. Andere zentrale Begriffe sind das Bewusstsein und das Unbewusste. Außerdem wird der Archetypus des Schattens zur Deutung der Wirkung der Figuren auf den Zuschauer angewendet. Die Arbeit geht von der Voraussetzung aus, dass Texte und Filme bzw. TV-Serien als Reflektionen von psychologischen Vorgängen beobachtet werden können. Die Methode ist C. G. Jungs Analytische Psychologie und die Werke von Jung bilden die theoretische Grundlage der Arbeit. Am Anfang der Arbeit dient die schriftliche Darstellung einer Folge der Serie als Einführung in das Thema und danach werden die Figuren vorläufig beschrieben. Zudem werden in der Analyse ausgewählte Zitate aufgeführt und Geschehnisse geschildert, um die Figuren möglichst bildhaft darzustellen. Weil die Figuren sehr übertriebene Charaktere sind, lassen sie sich relativ leicht Jungs psychologischen Funktionstypen zuordnen. Außerdem lassen sie sich als Schattenfiguren interpretieren. Die Figuren repräsentieren die unbewusste Seite bzw. die Schattenseite des Menschen. Weil die Figuren in Friends von den Normen der Gesellschaft abweichen, berühren sie das Unbewusste des Zuschauers und bieten ihm eine Erleichterung. Diese wird als eine kathartische Wirkung der Serie betrachtet. Bei der Analyse erwiesen sich die Jung’schen Kategorien als durchaus brauchbar für die Deutung literarischer Figuren. Es wird aber die Schlussfolgerung gezogen, dass die Theorie der Funktionstypen in Hinsicht der allgemeinen Einstellungen erweitert werden kann; Nach Jung ist das Individuum entweder extravertiert oder introvertiert und die Hauptfunktion wird nur in einer Einstellung angewendet. Im Verlauf der Analyse hat es sich ergeben, dass sich das Individuum zwischen zwei Polen der Introversion und Extraversion bewegen kann. Außerdem bleibt noch zu berücksichtigen, dass die Figuren neben ihren Hauptfunktionen eine Hilfsfunktion haben. / Työn tarkoituksena on analysoida suositun amerikkalaisen Frendit-sarjan päähahmoja psykoanalyytikko C. G. Jungin teorioiden pohjalta ja selvittää, voiko sarjan suosiota perustella tieteellisin keinoin. Hahmoja analysoidaan Jungin psykologisten tyyppien pohjalta ja lisäksi hahmoja tarkastellaan varjohahmoina. Koska hahmojen käyttäytyminen pysyy samana koko sarjan ajan, analyysissä käytetään esimerkkejä kaikista sarjan kymmenestä tuotantokaudesta. Hahmojen käyttäytymisen analysoimisessa käytetään Jungin näkemystä introversiosta ja ekstraversiosta, psyykkisistä perusfunktioista ja funktiotyypeistä. Muita keskeisiä teoriakäsitteitä ovat tiedostettu ja tiedostamaton. Hahmojen käyttäytymisen analysoinnin jälkeen hahmojen vaikutusta katsojaan analysoidaan Jungin arkkityyppeihin kuuluvan varjon avulla. Työssä lähdetään olettamuksesta, että tekstejä ja tv-sarjoja voidaan tutkia psyykkisten ilmiöiden heijastumina. Tutkimusmenetelmänä toimii Jungin analyyttinen psykologia, ja Jungin teokset muodostavat työn teoreettisen pohjan. Yhden jakson kirjallinen kuvaus työn alussa toimii johdantona aiheeseen, minkä jälkeen hahmot kuvaillaan alustavasti. Jotta hahmoista muodostuisi kattava kuva, analyysissä käytetään valikoituja sitaatteja ja esimerkkejä sarjan tapahtumista, joissa hahmojen keskeiset luonteenpiirteet tulevat hyvin esiin. Koska sarjan hahmot ovat hyvin karrikoituja ja liioiteltuja tyyppejä, heidät on suhteellisen helppo luokitella Jungin psykologisten funktiotyyppien kategorioihin. Tämän lisäksi heidät voidaan tulkita varjohahmoiksi. Hahmojen lapsellisuus ja primitiivisyys nykyajan sivistyneeseen ihmiseen verrattuna johtavat hahmojen tarkasteluun ihmisen varjopuolina. Koska sivistyneessä yhteiskunnassa on epätoivottua käyttäytyä normien vastaisesti ja koska hahmot poikkeavat suuresti yleisesti hyväksytyistä normeista, voidaan ajatella, että hahmot vetoavat katsojan tiedostamattomaan puoleen. Tällä tavoin sarjan ja katsojan välistä suhdetta voidaan tarkastella katharsiksena, psyykkistä puhdistusta edistävänä prosessina. Analyysissä Jungin kategoriat psyykkisistä funktiotyypeistä osoittautuivat tarkoituksenmukaisiksi kirjallisten hahmojen tulkinnassa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että funktiotyyppien teoriaa voidaan laajentaa ekstraversion ja introversion kannalta; Jungin mukaan yksilö on joko enemmän ekstravertti tai introvertti ja käyttää pääfunktiotaan vain toisessa näistä suuntautumisvaihtoehdoista. Analyysissä paljastui, että yksilön toiminta voi vaihdella näiden kahden suuntautumisvaihtoehdon välillä. Tutkimatta jäi, onko sarjan hahmoilla pääfunktionsa lisäksi vielä jokin apufunktio.

In dieser Kandidatenarbeit werden die Lieder Dalai Lama und Rosenrot der deutschen Band Rammstein und die Gedichte Erlkönig und Heidenröslein von dem deutschen Dichter Johann Wolfgang von Goethe untersucht. Das Ziel ist herauszufinden, ob die Lieder Rammsteins Adaptionen von den Gedichten von J.W. Goethe sich als Adaptionen betrachten lassen. Alle Werke werden literaturwissenschaftlich analysiert, damit die Adaptionsanalyse möglich wäre. Zum Beispiel werden die Allegorien, Symbole und andere Elemente der Bildhaftigkeit in den Werken gründlich vorgestellt. Zusätzlich zu der Bildhaftigkeit werden auch solche wesentliche Begriffe wie ‚Text‘, ‚Lyrik‘ und ‚Motiv‘ erklärt. Dann werden diese Elemente mithilfe der Theorie der Adaption miteinander verglichen, um zu verstehen, welche Elemente ähnlich oder unterschiedlich sind. Im Rahmen der in dieser Arbeit benutzten Theorie der Adaption ist es davon möglich zu schließen, ob Rammsteins Lieder Adaptionen von J.W. Goethes Gedichten sind. / Tässä kandidaatintyössä tutkitaan saksalaisen yhtye Rammsteinin kappaleita Dalai Lama ja Rosenrot ja saksalaisen runoilija Johann Wolfgang von Goethen runoja. Tavoitteena on selvittää, voidaanko Rammsteinin kappaleita pitää J.W. Goethen runojen adaptaatioina. Kaikki teokset analysoidaan kirjallisuusteoriallisesti, jotta adaptaatioanalyysi olisi mahdollinen. Esimerkiksi teosten allegoriat, symbolit ja muut kielikuvalliset elementit esitellään perusteellisesti. Kielikuvallisuuden lisäksi selitetään myös keskeiset termit ’teksti’ ’lyriikka’ ja ’motiivi’. Tämän jälkeen näitä elementtejä vertaillaan teosten kesken adaptaatioteorian avulla, jotta ymmärretään, mitkä elementit ovat samankaltaisia tai erilaisia. Tämän opinnäytetyön yhteydessä käytetyn adaptaatioteorian pohjalta on siten mahdollista tehdä päätelmä, ovatko Rammsteinin kappaleet J.W. Goethen runojen adaptaatioita.