It was hypothesized that differences would exist in the aggressive content of the word association responses of aggre-sive (A) and non-aggressive (KA) subjects (Ss) to a word association test (WAT) containing homonymic words having alternate meanings, aggressive and non-aggressive (A:NA). In Study I the WAT was constructed as the research instrument and administered to A and NA groups of Ss previously assessed as to aggressive personality characteristics by the total inventory score of the Buss-Durkee Hostility-Guilt Inventory. The Ss' responses to the A:NA stimulus words were rated for aggressive content and a comparison between A and NA groups performed. The results indicated that two of the twelve A:NA words yielded significant differences between groups. Suggestions for improvement of the methodology and extension of the theoretical framework and analyses were proposed and subsequently incorporated into Study II. The ideas for improvement outlined in Study I were introduced in Study II. These modifications included determining the reliability of ratings of the A:NA words which was assessed and found to be adequate. Next, a larger group of experimental Ss was sampled. The Buss-Durkee Hostility-Guilt Inventory was rescored to obtain a measure of aggression more indicative of verbal hostility. Finally, the reliability of ratings of the aggressive content of responses to the A:NA words was assessed and found to be adequate. The data in Study II were analyzed to test the hypothesis that the A group would respond with significantly more aggressive word associations to the A/NA words than would the WA group, and the results were in the direction predicted. The second part of the study involved an attempt to determine which of the A:NA words contributed significantly to differentiating A and NA groups. A comparison across groups of the mean response values (average aggressive content) of the associations to the A:NA words indicated that five of the twelve terms subscribed significantly to the discrimination. The third segment of the research involved an attempt to test the hypothesis (Berkowitz, 1962, p. 257) that the A individual reacts in a hostile manner to suitable stimuli, but does not behave aggressively in the absence of such cues. In accordance with this suggestion, it was hypothesized that A Ss would respond with hostile associations to the A:NA words more frequently than to any neutral (Nu) word on the WAT. Therefore, the Ss' word association responses to twelve randomly selected Nu words were rated for aggressive content. The results indicated that A Ss responded with more hostile word associations to the A:NA terms than to the Nu words. The fourth part of the study attempted to determine if an examination of relatively unique word association responses to the A:NA words would result in a greater disparity between the aggressive content of the free associations of the A Ss and those of the NA Ss. The results did not support the hypothesis. / Arts, Faculty of / Psychology, Department of / Graduate

Pro-gradu -tutkimukseni selvittää millä tavalla Yhdysvaltojen yhteiskunnalliset muutokset 1980–1990-luvuilla heijastuvat stand up -komiikkaan ja minkälaista kritiikkiä näitä muutoksia kohtaan esitettiin. Olen pääasiallisesti rajannut kritiikin kohteet koskettamaan merkittävimpiä historiallisia tapahtumia, poliittista ja kulttuurillista muutosta, sekä sitä millaisena Amerikka ja amerikkalaisuus on nähty näinä vuosikymmeninä. Rajasin tutkimukseni Bill Hicksiin ja George Carliniin, koska he edustavat aikakauden kriittisimpiä ääniä stand upin saralla, sekä ovat tunnustettuja koomikoita, jotka ovat vaikuttaneet paljon alan kehitykseen. Päälähteenä tutkimuksessani ovat Hicksin ja Carlinin videolle tallennetut esiintymiset, jotka on julkaistu myös dvd:llä. George Carlinin osalta Yktallenteet ovat osa HBO specials -sarjaa: Carlin at Carnegie (1982), Carlin on Campus (1984), Playin’ with Tour Head (1986), What Am I Doing in New Jersey (1988), Doin’ It Again (1990), Jammin’ in New York (1992) Back in Town (1996), ja You Are All Diseased (1999). Bill Hicksin osalta lähteenä olen käyttänyt seuraavia videotallenteita: Sane Man (1989), One Night Stand (1991), Relentless (1992) ja Revelations (1993). Tutkittavan aikakauden yhteiskunnalliset ja henkisen ilmapiirin muutokset Yhdysvalloissa, eivät jääneet huomaamatta historiaa tuntevilta ja omaa aikaansa seuraavilta koomikoilta. Sekä Hicksin että Carlinin kritiikissä on havaittavissa klassisen liberalismin kaiut, sekä huoli siitä mihin suuntaan Yhdysvallat on kansakuntana ajautumassa. Massamedian, markkinavoimien ja poliittisten päättäjien kolmikanta ei kuitenkaan ole viime kädessä syytettynä kaikesta pahasta, minkä tutkittavat koomikot näkevät maataan vaivaavan, vaan he asettavat syytettyjen penkille lopputuomiolle amerikkalaisen yksilön, joka heidän mielestään on antanut itsensä edellä mainittujen voimien vietäväksi. Perimmäisenä amerikkalaisena arvona nähdään siis edelleen yksilön vapaus ja sen tuoma vastuu. Osansa saavat myös media, markkinavoimat ja niiden talutusnuoraan koomikoiden mielestä valjastettu poliittinen päätöksenteko, uskonnollisen oikeiston nousu sekä ylikaupallistunut viihdeteollisuus. Molempien koomikoiden näkemysten mukaan kansalaisten kyky itsenäiseen kriittiseen ajatteluun on tietoisesti turrutettu ja heistä on tehty kuluttajia, joiden päätehtävänä on entisestään tukea kapean taloudellisen eliitin asemaa. Laajempi aatehistoriallinen tutkimus Yhdysvaltojen yhteiskunnallisista muutoksista viime vuosituhannen lopulla on ehdottoman tarpeellinen, jo pelkästään siitä syystä että suomenkielinen tutkimus tällä allalla koskien kyseistä maata on valitettavan vähäistä.

Tutkielman aiheena on suomalaisen oikeusfilosofi Aulis Aarnion oikeusteoreettinen kokonaisnäkemys. Tutkimuksen kohteena on Aarnion oikeuskäsitys aate- ja oppihistoriallisesti tulkittuna historiallisessa kontekstissa. Aineistona on käytetty Aarnion kirjallista tuotantoa ja pääasiassa muuta tutkimuskirjallisuutta. Myös oikeustapauksia ja virallisjulkaisuja on käytetty elävöittämään ilmaisua. Tarkoituksena on ollut systematisoida historialliseen kontekstiin Aarnion käsitys oikeustieteen tutkimuskohteesta ja sen tutkimisen tavasta ja samalla valaista tämän ajattelun yhteyksiä yhteiskuntaan ja historiallisiin ajatustraditioihin sekä poliittisiin olosuhteisiin. Tutkimusmenetelmä on hermeneuttinen. Tutkimuksessa on eläydytty Aarnion ajatteluun, toisaalta on analyysin ja erittelyn keinoin haettu yhteyksiä, pitkiäkin linjoja sekä pelkästään tietylle ajanjaksolle ominaisia piirteitä. Tärkeimmät lähdeteokset ovat Perillisen oikeusasemasta (1967), Mitä lainoppi on? (1978) ja Laintulkinnan teoria — Yleisen oikeustieteen oppikirja (1989). Keskeinen tutkimustulos on, että Aarnio kehitti teoriansa vastauksena lainopin kriisiin. Lainoppi oli menettämässä tieteen aseman ja tähän Aarnio ei voinut tyytyä. Yhteiskunnan kehitys vaati uutta oikeuden teoreettista jäsennystä. Entinen teoria ei ollut enää käyttökelpoinen. Erityisesti luunkova legalistinen perinne oli yhteiskuntakehityksen jarruna. Oli edettävä kohti arvot perustellusti huomioivaa argumentaatiota. Tutkimuksessa on selvitetty, että Aarnion ajattelun kaikki seuraukset eivät olleet teoreetikon ennakoitavissa. Siten osa taustaoletuksista on kulkeutunut eri ajattelijoiden fragmenttien yhteisvaikutuksena Suomeen. Erityisesti yhdysvaltalaiseen oikeusteoreettiseen keskusteluun osallistuminen on samalla kuljettanut osin vieraita elementtejä suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Aulis Aarnion ajattelun perusperiaatteiden muodostumisen vaiheet kertovat koko suomalaisen yhteiskunnan ja oikeuskulttuurin muodostumisesta. Aarnion merkitys suomalaisen oikeuskulttuurin, lakimiesten mentaliteetin ja itseymmärryksen rakentamisessa on suuri. Historiallinen näkökulma korostaa tätä puolta ja auttaa ymmärtämään tämän käsityksen ja oikeusajattelun muutoksen historiaa. Tutkimusta on syytä jatkaa Aarnion yksityisen materiaaliin tutustumalla, kun se tulee mahdollisesti saataville tieteellistä tutkimusta varten.

Kandidaatintutkielmassani tarkastelen, miten karhuaiheisia metsästyskertomuksia Suomen Urheilulehteen vuosina 1898–1905 kirjoittaneet henkilöt suhtautuivat karhuun.

No description available.

Tutkielma SKP:n suhtautumisesta Stalinin henkilökultin purkautumiseen vuosina 1953–1958.

The purpose of this study is to analyze today's political development from a hypermodern and metamodern perspective. The starting point has been to answer the question of what comes after postmodernism and the ambition has been to contribute to an increased understanding of the contemporary world. The theoretical approach is based on a social constructivist and evolutionary biological perspective. The method is multidisciplinary and based in discourse analysis and memetics. A broad text definition has formed the basis for the selection of the materials of the study. A text is seen as a web of meaning and both literary works, internet videos and podcasts have been used as a source of information.  The results show that it is not clear if hypermodernism or metamodernism will be the dominant paradigm in the future. On the contrary, this study points to the conclusion that hypermodernism can lead to unsustainable social development because of increased mental illnesses and escalated climate change. However, it also suggests that metamodernism can contribute to a constructive development by creating reconciliation and understanding between different perspectives. In this way, today's increasing polarization can be counteracted. This essay also shows that the present is characterized by a strong will to explain the world in grand meta-narratives. New political conflicts have been erupting and many traditional dichotomies have been erased, as Internet has changed the conditions for human organization and communication. At the same time a vacuum has been created because neither the modern nor the postmodern ideas succeed to take a hegemonic grasp of the contemporary. Nor do they seem to be able to establish a sufficiently credible basis for the future. This means that we have ended up in a situation where different memes deconstruct each other without creating a base for a new ground. Postmodernism deconstructs modernism while new movements deconstruct postmodernism. One consequence of this is that the contemporary world is increasingly characterized by uncertainty, confusion and fear. All of these factors indicate that society is currently changing from one paradigm to another. However, it is not yet clear what the new paradigm will be. / Syftet med denna studie är att analysera dagens politiska utveckling utifrån ett hypermodernt och metamodernt perspektiv. Utgångspunkten har varit att svara på frågan vad som kommer efter postmodernismen och förhoppningen är att denna uppsats ska bidra med en ökad förståelse för vår samtid. Den teoretiska ansatsen är grundad i ett socialkonstruktivistiskt och evolutionsbiologiskt perspektiv. Metoden är tvärvetenskaplig och baseras i diskursanalys och memetik. En bred textdefinition har legat till grund för urvalet av material. En text ses som en väv av mening och både litterära verk, internetvideos och podcasts har använts som underlag i denna undersökning.  Denna studie visar att det har uppstått ett vakuum i dagens samhälle där inga idéströmningar lyckas ta ett hegemoniskt grepp om samtiden och etablera en trovärdig grund för framtiden. Olika idéströmningar underminerar varandra utan att etablera något nytt. Postmodernismen dekonstruerar modernismen samtidigt som nya rörelser dekonstruerar postmodernismen. En konsekvens av detta är att allt fler människor känner sig osäkra, förvirrade och rädda. Resultatet från denna studie visar att det än så länge inte är uppenbart ifall hypermodernismen eller metamodernismen kommer att utvecklas till att bli ett dominerande paradigm framöver. Tvärtom pekar denna undersökning på att hypermodernismen kan leda till en ohållbar samhällsutveckling där den psykiska ohälsan ökar och klimatförändringarna eskalerar. Metamodernismen kan möjligtvis bidra till en konstruktiv utveckling genom att skapa försoning och förståelse mellan olika perspektiv. På så sätt kan dagens ökande polarisering motverkas. Denna uppsats har även kommit fram till att de stora berättelsernas död som har präglat postmodernismen har bytts ut till en stark vilja att förklara världen i stora metaberättelser. Dessutom har nya politiska konfliktlinjer skapats och många traditionella dikotomier suddats ut i takt med att internet har förändrat förutsättningarna för mänsklig organisering och kommunikation. Alla dessa faktorer pekar på att samhället just nu befinner sig i ett skifte från ett paradigm till ett annat. Än så länge är det dock inte tydligt vad detta nya paradigm är.

This study examines the development of mäns våld mot kvinnor (men's violence against women) in Sweden from a phrase to a category by examining the phrase’s frequency, meaning and application in the Swedish state's public investigations (SOU) and media in the years 1994-2015. The study shows that the frequency of the phrase increase and the category develops during 2010’s decade when the phrase men’s violence against women is applied as collective term, on structures and social mechanisms. Men’s violence against women as a category in the Swedish politics include equality, attitudes, gender, same-sex relationships and other types of violence and crimes such as honor violence, child violence and stalking.

In this thesis I argue that the concept of actualization is a useful point of entry for understanding what the German philosopher Axel Honneth does in regard to the concept of ethical life [Sittlichkeit] from Hegel’s Philosophy of Right. Actualization can be understood as an a historical contextualization, which in this case entails using Hegel’s concept of ethical life to cast light on contemporary political and philosophical issues. Using a notion of social freedom, where individual freedom is understood in such a manner where it only can be realized in cooperation with others, Honneth actualizes ethical life as a society where institutions contain the norms and customs that make possible the realization of social freedom. With this understanding of ethical life Honneth uses his actualization for the purpose of critiquing the social order from a more sound and immanent perspective than those critiques based on abstract notions of right or morality. His actualization makes it possible to take the Hegelian notion of ethical life and turn it into a tool for critiquing current institution for not realizing the norms and customs that they immanently should. He can argue for a moral notion of the market where exchanges must be so that everyone benefits, and that strong trade unions and consumer cooperatives are necessary for this to be the case. Regarding the political situation his actualized notion of ethical life isused to expand upon the theory of deliberative democracy strengthening it through showing that social freedom is a requirement for it and that it cannot be realized only in the political sphere and must be realized throughout the entire ethical society. He thus compliments the theory of deliberative democracy with a broader notion including both the family and the market as necessary components. Concluding I argue that Honneth’s actualizations shows that it’s possible and a worthwhile endeavour to return to Hegel’s political philosophy and the notion of ethical life

No description available.