Security vulnerabilities are a serious concern in today’s software development. Complex software applications and systems may contain flaws that can be exploited by a remote attacker to execute malicious code. One method of finding vulnerabilities and bugs is by using a method of robustness testing, fuzzing. Fuzzers are mostly automated tools that are used to find flaws and unexpected behavior in the system under test. Nowadays it is not uncommon to have multiple fuzzers running simultaneously on different systems in order to find bugs more efficiently. Although the fuzz testing process is mostly automated, there can be value in providing information about the testing process and its results in a visual form. This work studies the use of data visualization techniques in monitoring fuzz testing processes. This is accomplished by developing a network based monitoring system that collects and visualizes test data. The monitoring system is used to run test scenarios and simulations to study the usefulness of data visualization, and its different techniques in fuzz testing. The results from the performed case studies show that two-dimensional visualization techniques can effectively provide useful information about the fuzz testing process. The results also indicate that interactive visualization techniques are especially useful for testing process monitoring scenarios. / Tärkeä osa nykypäivän ohjelmistokehitystä on mahdollisten tietoturva-aukkojen löytäminen ja paikkaaminen. Etenkin monimutkaiset ohjelmistot ja järjestelmät voivat sisältää virheitä, joita ulkopuolinen taho voi käyttää haitallisen toiminnan ajamiseen tietokoneella. Yksi keino tietoturva-aukkojen löytämiseen on fuzz-testauksen käyttäminen. Fuzzerit ovat enimmäkseen automatisoituja ohjelmia, joita käytetään löytämään tilanteita, joissa ohjelmisto kaatuu tai käyttäytyy odottamattomasti. Nykyään on yleistä käyttää useita fuzzereita rinnakkain eri järjestelmissä, jotta ohjelmistovirheitä löydettäisiin tehokkaammin. Fuzz-testauksen valvonta, varsinkin useiden järjestelmien tilanteissa, voi hyötyä testausprosessin tiedon esittämisestä visuaalisin keinoin. Tässä työssä tutkitaan datan visualisoinnin tekniikoita fuzz-testauksen valvonnan yhteydessä. Työssä kehitetään verkkopohjainen valvontajärjestelmä, joka kerää ja visualisoi testidataa muilta järjestelmiltä. Valvontajärjestelmää käytetään visualisoimaan dataa sekä yksittäisestä fuzzerista, että laajemmista monen fuzzerin simulaatioista. Saatujen tulosten perusteella nähdään, että kaksiulotteisten visualisointitekniikoiden avulla voidaan saada hyödyllistä ja helposti ymmärrettävää tietoa fuzzausprosessista. Tulosten mukaan erityisen hyödyllisiksi fuzzauksen valvonnassa osottautuivat visualisaatiot, jotka tarjoavat interaktiivisuutta käyttäjälle.

Elämme digitalisaation aikakautta, jolloin tietokoneiden avulla on mahdollista saavuttaa kustannustehokkuutta ja automaatio tiedonhallintaan. Kliiniset tutkimukset eivät ole onnistuneet pysymään mukana teknologiakehityksessä vaan turvautuvat yhä perinteisiin paperisiin keinoihin, mikä hidastaa ja vaikeuttaa tiedon hallintaa suurina määrinä viivästyttäen tutkimuksen loppuanalyysia. Suurimmat syyt tähän ovat olleen kehnot ohjelmistojen laadut, tietotaidon puute sekä epäonnistuneet käyttöönotot organisaation tasolla. Tämä diplomityö esittelee Genesiksen, web-pohjaisen kliinisen tiedonhallintajärjestelmän tukemaan LIRA-tutkimuksen tarpeita Suomessa sekä Ruotsissa. Työssä esitellään kuinka Genesiksen kehityksessä on huomioitu tietoturva ja ketterän kehityksen periaatteet tarjoamaan ohjelmistolle vaivatonta käyttöä sekä lisäarvoa uudelleenkäytettävyydellä. Uudelleenkäytettävyyttä on tavoitettu ohjelmiston helpolla siirrettävyydellä tuleviin tutkimuksiin sekä yhteensopivuutta web-pohjaisten laitteiden kanssa yhtenäisellä rajapinnalla. Lisäksi, työssä esitellään Genesiksen toteutus ja pohditaan järjestelmän tulevaisuutta. Alustavasti Genesiksen hyödyntämisestä on kiinnostunut myös maailman suurin tyypin-1 diabetes tutkimus. / In the era of digitalization, clinical trials have often been left behind in adoption of automation and cost-efficiency offered by computerized systems. Poor implementations, lack of technical experience, and inertia caused by overlapping old and new procedures have failed to prove the business value of data management systems. This has led into settling for inadequate tools for data management, leaving many studies struggling with traditional approaches involving heavy paper usage further complicating the management and drastically slowing preparations for final analysis. This Master’s Thesis presents Genesis, a web-based clinical data management system development for the LIRA-study, which will take place in Finland and Sweden. Genesis has been developed to address the aforementioned obstacles with adopting information technology solutions in an agile manner with the integration of security concerns. Furthermore, Genesis has been designed to offer the long term value through reusability in terms of effortless portability for upcoming studies and interconnectability with web-enabled legacy system and handheld devices via a uniform interface. In addition to representing the design, implementation and evaluation of Genesis, the future prospects of Genesis are discussed, noting the preliminary interest of utilizing Genesis in additional studies, including the world’s largest type-1 diabetes study.

Developing automated electronic training aids for sports has become more and more viable in recent years. Modern smartphones provide ubiquitously available computing resources. Combined with ever smaller, increasingly accurate and energy efficient motion measurement technologies, this has enabled the creation of automated systems able to offer feedback to people engaged in various sports, thus aiding them in their training. In many sports, including golf, it is of interest to track the movement of the hands and arms to gain insight into the player’s technique. Wrist mounted devices, such as wrist watches, are widely used and accepted to be relatively unintrusive to wear in many sports. The wrist is also directly connected to the hands that control the used equipment, such as golf clubs. Following a review of currently existing golf training aids, wrist device was chosen as a suitable compromise between user comfort and performance for measuring movement in golf. In the context of this thesis, a prototype device for measuring golf putts was designed and implemented. In addition, a simulation set-up was created for measuring acceleration data during golf putts performed by a human subject and a purpose-built human analogue. The resulting signals were analysed with a view towards use in algorithm development. The implemented device proved able to produce data of sufficient quality and quantity to enable algorithm design and implementation. A preliminary test was performed to verify that detection of putts using this device was viable, thus laying the base for creating an automated system able to give instant feedback to the user. / Viime vuosina urheiluharjoittelua tukemaan on kehitetty sähköisiä apulaitteita. Älypuhelimien laskentaresurssit yhdistettynä yhä pienempiin, tarkempiin ja energiatehokkaampiin liikkeenmittausteknologioihin ovat mahdollistaneet automaattiset järjestelmät, jotka kykenevät palautteella tehostamaan eri urheilulajien harjoittelua. Käsien ja käsivarsien tarkka seuraaminen on hyödyllistä monessa urheilulajissa, mukaan lukien golfissa. Tieto käsien liikkeestä voi auttaa ymmärtämään pelaajien tekniikkaa paremmin. Rannekellon tyylisten laitteiden koetaan olevan huomaamattomia käytössä. Ranteet ovat myöskin suorassa yhteydessä käsiin, joilla urheiluvälineitä usein hallitaan. Tässä työssä tarkasteltiin tällä hetkellä olemassa olevia golfharjoittelun apuvälineitä. Rannelaitteen katsottiin olevan sopiva kompromissi käyttäjämukavuuden ja mittaussuorituskyvyn väliltä liikkeen mittausta varten golfissa. Toteutetulla prototyyppilaitteella mitattiin puttien kiihtyvyysdataa. Putteja suoritti sekä testihenkilö, että mekaaninen aitoa puttiliikettä matkimaan rakennettu laite. Mitattuja signaaleja tarkasteltiin algoritmikehityksen kannalta. Laitteen todettiin käytännössä kykenevän tuottamaan määrällisesti ja laadullisesti riittävää dataa algoritmikehitystä varten. Alustavassa testauksessa varmistettiin, että puttien automaattinen tunnistaminen laitetta käyttäen on mahdollista. Tulokset ovat perusta automaattisesti palautetta antavan järjestelmän luomiselle.

Noise reduction is one of the most fundamental digital image processing problems, and is often designed to be solved at an early stage of the image processing path. Noise appears on the images in many different ways, and it is inevitable. In general, various image processing algorithms perform better if their input is as error-free as possible. In order to keep the processing delays small in different computing platforms, it is important that the noise reduction is performed swiftly. The recent progress in the entertainment industry has led to major improvements in the computing capabilities of graphics cards. Today, graphics circuits consist of several hundreds or even thousands of computing units. Using these computing units for general-purpose computation is possible with OpenCL and CUDA programming interfaces. In applications where the processed data is relatively independent, using parallel computing units may increase the performance significantly. Graphics chips enabled with general-purpose computation capabilities are becoming more common also in mobile devices. In addition, photography has never been as popular as it is nowadays by using mobile devices. This thesis aims to implement the calculation of the state-of-the-art technology used in noise reduction, block-matching and three-dimensional filtering (BM3D), to be executed in heterogeneous computing environments. This study evaluates the performance of the presented implementations by making comparisons with existing implementations. The presented implementations achieve significant benefits from the use of parallel computing devices. At the same time the comparisons illustrate general problems in the utilization of using massively parallel processing for the calculation of complex imaging algorithms. / Kohinanpoisto on yksi keskeisimmistä digitaaliseen kuvankäsittelyyn liittyvistä ongelmista, joka useimmiten pyritään ratkaisemaan jo signaalinkäsittelyvuon varhaisessa vaiheessa. Kohinaa ilmestyy kuviin monella eri tavalla ja sen esiintyminen on väistämätöntä. Useat kuvankäsittelyalgoritmit toimivat paremmin, jos niiden syöte on valmiiksi mahdollisimman virheetöntä käsiteltäväksi. Jotta kuvankäsittelyviiveet pysyisivät pieninä eri laskenta-alustoilla, on tärkeää että myös kohinanpoisto suoritetaan nopeasti. Viihdeteollisuuden kehityksen myötä näytönohjaimien laskentateho on moninkertaistunut. Nykyisin näytönohjainpiirit koostuvat useista sadoista tai jopa tuhansista laskentayksiköistä. Näiden laskentayksiköiden käyttäminen yleiskäyttöiseen laskentaan on mahdollista OpenCL- ja CUDA-ohjelmointirajapinnoilla. Rinnakkaislaskenta usealla laskentayksiköllä mahdollistaa suuria suorituskyvyn parannuksia käyttökohteissa, joissa käsiteltävä tieto on toisistaan riippumatonta tai löyhästi riippuvaista. Näytönohjainpiirien käyttö yleisessä laskennassa on yleistymässä myös mobiililaitteissa. Lisäksi valokuvaaminen on nykypäivänä suosituinta juuri mobiililaitteilla. Tämä diplomityö pyrkii selvittämään viimeisimmän kohinanpoistoon käytettävän tekniikan, lohkonsovitus ja kolmiulotteinen suodatus (block-matching and three-dimensional filtering, BM3D), laskennan toteuttamista heterogeenisissä laskentaympäristöissä. Työssä arvioidaan esiteltyjen toteutusten suorituskykyä tekemällä vertailuja jo olemassa oleviin toteutuksiin. Esitellyt toteutukset saavuttavat merkittäviä hyötyjä rinnakkaislaskennan käyttämisestä. Samalla vertailuissa havainnollistetaan yleisiä ongelmakohtia näytönohjainlaskennan hyödyntämisessä monimutkaisten kuvankäsittelyalgoritmien laskentaan.

Palvelujen digitalisoituminen vaatii yrityksiltä ketteryyttä, jotta ne voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Palvelujen siirtyminen Internetiin on vaatinut pankkien tietojärjestelmien ja liiketoimintaprosessien voimakasta kehittämistä. Tietojärjestelmien tarjoamien palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa tavoitellaan ketteryyttä, laajennettavuutta ja skaalautuvuutta, johon modernit Internet-teknologiat antavat hyvät mahdollisuudet. Tässä diplomityössä tehtiin resurssiorientoituneen arkkitehtuurin (ROA) ja Representational State Transfer (REST) -tyylin mukainen ohjelmointirajapinta pankkijärjestelmään. Rajapinnan suunnittelussa perehdyttiin SOA- ja ROA-arkkitehtuureihin ja esimerkkeihin niiden aiemmasta hyödyntämisestä pankkijärjestelmissä. Toteutettu ohjelmointirajapinta säilyttää palveluorientoituneen arkkitehtuurin (SOA) hyödyt ja esittää liiketoimintaprosessit ROA-arkkitehtuurin ja REST-tyylin mukaisesti. Ohjelmointirajapintaa arviointiin vertaamalla sitä kahteen muuhun toteutukseen kokeellisesti ja heuristisesti. Ohjelmistorajapinnan toteutustavan todettiin täyttävän pankkien tietojärjestelmien ketterän kehityksen vaatimukset. / The digitization of services requires companies to be agile so that they can thrive in international competition. The fact that services are moving to the Internet has required banks to heavily develop their information systems and business processes. The design and implementation of the services provided by the information systems pursues agility, extensibility and scalability, for which modern Internet technologies offer great opportunities. This thesis contributed a REST and ROA compliant API for a banking system. The design of the API involved studying the SOA and ROA architectures and selected examples of their utilization in banking systems. The implemented API preserves the benefits of the SOA architecture and presents business processes according to the ROA architecture and REST style. The API was compared to two other implementations empirically and heuristically. The implementation of the API was found to fulfill the requirements of the agile development of banking information systems.

The development of mobile telecommunication systems is a constant process and there is a high demand to add new features and further enhance the long term evolution advanced (LTE-A), also known as 4G. The development of telecommunication systems will continue with new, 5th generation (5G) radio technology. The latest enhancements and added features of the LTE will be inherited by the 5G. 5G technology is likely to satisfy different wireless communication user requirements concerning higher data rates, greater reliability, mobility, energy efficiency and security. This thesis will present the 5G requirements set by 3rd Generation Partnership Project (3GPP), as well as the most important enhancements and new features for the LTE which aim to partially fulfill these requirements. The key feature concepts shall be examined and their impacts on protocol layers 1 and 2 shall be analyzed briefly. One of the biggest challenges for mobile telecommunication system is to minimize power consumption. 3GPP has introduced several methods to address this issue e.g. Discontinuous Reception (DRX). In this thesis, the power saving mode (PSM) feature implementation is presented based on the technology of 3GPP Release 12. The basic idea of this feature is to allow the user equipment (UE) to enter a power saving mode when there is no need for network communications. This expands total battery life and opens new use cases for similar LTE based devices, e.g. weather stations. The completed feature was validated with unit tests. The power consumption of the UE was measured with and without the PSM and the results were evaluated accordingly. UE can achieve even lower power consumption levels in PSM, than in normal idle mode and with appropriate PSM timer values standby time can stretch to several weeks or even years. / Mobiilien telekommunikaatiojärjestelmien kehitys on jatkuva prosessi ja tänä päivänä on paljon kysyntää lisätä uusia ominaisuuksia ja parannuksia kehittyneeseen pitkän aikavälin evoluutioon (Long Term Evolution Advanced, LTE-A), toisinsanoen 4G:hen. Telekommunikaatiojärjestelmien kehitys jatkuu uuden, viidennen sukupolven (5G) radioteknologialla ja uusimmat parannukset periytyvät LTE:stä osaksi 5G:tä. 5G-teknologian nähdään täyttävän monen eri langattoman viestinnän käyttäjäryhmän tarpeet esimerkiksi suurempien datanopeuksien, paremman luotettavuuden, liikkuvuuden, energiatehokkuuden ja turvallisuuden suhteen. Tämä työ esittelee 3rd Generation Partnership Projektin (3GPP) asettamat vaatimukset 5G:lle sekä tärkeimmät LTE-parannukset ja uudet ominaisuudet, joilla pyritään osittain täyttämään nämä vaatimukset. Tärkeimpien ominaisuuksien periaatteet selvitetään ja vaikutukset protokollatasoille 1 ja 2 analysoidaan lyhyesti. Yksi suurimmista mobiilin tietoliikennejärjestelmäkehityksen haasteista on virrankulutuksen minimoiminen. 3GPP on esitellyt useita menetelmiä ongelman ratkaisemiseksi, kuten esimerkiksi epäjatkuvan vastaanoton (Discontinuous Reception, DRX) mekanismin. Tämä työ esittelee virransäästötilan (PSM) toteutuksen 3GPP release 12:sta perustuvalla LTE-mobiililaitteen prototyypillä. Tämän ominaisuuden perusideana on mahdollistaa mobililaitteen meneminen valmiustilaan silloin kun ei ole tarpeellista kommunikoida verkon kanssa. Tämä lisää akunkestoa ja avaa uusia käyttötapauksia, kuten esimerkiksi LTE-sääasemat. Valmis ominaisuus varmennettiin yksikkötesteillä. Virrankulutus mitattiin virransäästötila päällä sekä pois päältä ja tulokset arvioitiin. Virrankulutuksen huomattiin laskeavan virransäästötilassa alemmalle tasolle kuin tilanteessa, jossa verkkoa ei kuunnella ja sopivilla PSM-ajastinarvoilla valmiustilan kestoa voidaan pidentää viikoilla tai jopa vuosilla.

With the emergence of computers, the fashion in which clinical trials are conducted has been revolutionized. Traditionally, most clinical trials have been run on paper based systems, which is inefficient in the light of today’s technology. Computerization of clinical data management has improved clinical trial processes in many ways, such as by reducing the cost of collecting, exchanging, and verifying information. Moreover, readily available data has also greatly improved subject safety, as physicians are faster aware of any adverse events. This thesis depicts the requirement elicitation, design, implementation, and evaluation of a web client for Genesis, a web-based clinical data management system developed primarily for the LIRA-Study. In the LIRA-Study, the software will be used at various study sites in Finland as well as in Sweden. The usability testing, presented in this thesis, indicated that the engineered application was user-friendly and that its development should be continued. In addition to serving the LIRA-Study, the secondary goal of the developed software is to be easily portable to other studies. Initial plans have already been made to deploy Genesis in two other large-scale studies, one of which is the largest type 1 diabetes study in the world. In addition to presenting the developed software, both the current state and the history of clinical data management are also discussed. After illustrating the software development process, the results and future prospects of Genesis are pondered. / Kliinisten tutkimuksien toteuttamistapa on muuttunut valtavasti tietokoneiden yleistyessä. Ennen tietokoneiden valta-aikaa kliiniset tutkimukset ovat toimineet paperipohjaisilla järjestelmillä, jotka ovat nykyteknologian valossa olleet tehottomia. Kliinisen tiedonhallinnan tietokoneistuminen on parantanut kliinisen tutkimuksen prosesseja monilla tavoin, kuten pienentämällä informaation keruusta, jakamisesta ja tarkistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Nopeasti ja helposti käytettävissä oleva data on lisäksi parantanut tutkimuspotilaiden turvallisuutta, sillä tutkimuslääkärit ovat nopeammin tietoisia lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Tämä diplomityö esittelee web-pohjaisen kliinisen tiedon hallintajärjestelmän Genesiksen web-asiakasohjelman vaatimukset, suunnittelun, toteutuksen ja evaluoinnin. Kehitetyn järjestelmän ensisijainen tarkoitus on palvella LIRA-tutkimusta. LIRA-tutkimuksessa ohjelmistoa käytetään monella tutkimus paikkakunnalla sekä Suomessa että Ruotsissa. Tässä työssä esiteltävän ensimmäisen version käyttäjätestaus osoitti, että kehitetty asiakasohjelma on käyttäjäystävällinen ja sen kehittämistä kannattaa jatkaa. Ohjelmiston toissijainen tavoite on olla helposti siirrettävissä muihin tutkimuksiin. Ohjelmiston käyttöönottoa onkin alustavasti suunniteltu myös kahdessa muussa ison mittakaavan tutkimuksessa. Toinen näistä tutkimuksista on maailman suurin tyypin 1 diabeteksen kehittymistä selvittävä tutkimus. Tässä diplomityössä keskustellaan ohjelmiston esittelyn lisäksi kliinisen tiedon hallinnoinnin historiasta ja nykytilasta. Ohjelmistokehitysprosessin kuvaamisen jälkeen tässä työssä pohditaan Genesiksen jatkonäkymiä ja onnistumista ohjelmistoprojektina.

Sensoriverkot koostuvat yleensä useista sulautetuista laitteista (sensorisolmuista). Tyypillinen sensorisolmu koostuu pienestä mikroprosessorista, lähetin-vastaanottimesta (radiosta), sensoreista sekä lähtökohtaisesti paristoilla toimivasta virransyötöstä. 6LoWPAN (IPv6 over Low power Wireless Personal Area Networks) ja IPv6 (Internet Protocol version 6) ovat kiihdyttäneet langattomien sensoriverkkojen ja älykkäiden laitteiden integraatiota Internetiin. Samaan aikaan CoAP (Constrained Application Protocol) on mahdollistanut resurssirajoitteisille laitteille RESTful-web-palvelut (Representational State Transfer). Internet protokollien (Internet Protocol, IP) käyttö on myös perusedellytys esineiden ja asioiden Internetin (Internet of Things, IoT) näkemykselle, minkä tulevaisuudessa voitaisiin Internetiin yhdistää lähestulkoon mitä vain. Tässä työssä käydään läpi erilaisia näkemyksiä tulevaisuuden teknologiasuuntauksista. Esitellään vähävirtaisille ja vähäresurssisille langattomille sensoriverkoille soveltuvia verkon yli toteutettavia dynaamiseen konfiguraatioon keskittyviä ratkaisuja. Sekä pohditaan missä RESTful-arkkitehtuuria on järkevä hyödyntää. Työssä esitellään perusratkaisu dynaamiselle konfiguraatiolle langattomassa sensorisolmussa, ja käydään toteutus sekä testaus vaihe vaiheelta läpi. / Sensor networks usually consists variety of embedded devices (sensor nodes). Typical sensor node consists a small microprocessor, transceiver (radio), sensors and an energy source (battery). 6LoWPAN and IPv6 have accelerated the integration between the Internet and wireless sensor networks of smart objects. At the same time CoAP has made it possible for constrained devices to use RESTful web applications. The use of IP is also a prerequisite for the realization of IoT, which suggests that in the future we could connect almost anything to the Internet. In this thesis we go through different kinds of perspectives of future technologies. Present dynamically re-configurable methods for low power and constrained wireless sensor networks. And will take a look where it is smart to use RESTful architecture. This thesis also includes basic solution for re-configurable wireless sensor node using REST architecture. And step by step we go through implementation and testing.

Immersio upottaa ihmisen virtuaalimaailmaan. RealXtend on avoimen lähdekoodin kehitysalusta. Tässä diplomityössä tutkitaan realXtendin kykyä toimia immersiivitilan alustana, sekä ohjelmoida vaadittava ohjelmisto tämän toteuttamiseksi. RealXtend Tundran sovelluskehitysympäristön avulla JavaScriptillä toteutetulla ohjelmalla tämä teknologinen haaste saatiin ratkaistua. Sovelluksen avulla yhden näytön kuva virtuaalimaailmasta saatiin levitettyä kaikkiaan kuudelle valkokankaalle luoden 360 asteen panoraamakuvan kuuden PC-tietokoneen ja videotykin avulla. Tässä työssä käydään lyhyesti läpi virtuaalimaailmoja, erityisesti realXtendiä, sekä immersiivitiloja. Myös työssä vaadittu laitteisto ja ohjelmointityö käydään yksityiskohtaisesti läpi testituloksin. / Immersion embeds human into virtual world. RealXtend is an open source platform. In this Master’s thesis, realXtend’s ability to work as an immersive space platform, is studied together with programming necessary software to implement this. By use of realXtend Tundra SDK and JavaScript implemented software, this technology challenge was resolved. By use of this software, one screen image from virtual world were spread to in all six silver screens creating 360 degrees panorama image by use of six PC computers and projectors. In this study virtual worlds are briefly gone through, especially realXtend and immersive spaces. Also hardware and programming task are gone through in detail with experiment results.

There is a growing need for real-time human pose estimation from monocular RGB images in applications such as human computer interaction, assisted living, video surveillance, people tracking, activity recognition and motion capture. For the task, depth sensors and multi-camera systems are usually more expensive and difficult to set up than conventional RGB video cameras. Recent advances in convolutional neural network research have allowed to replace of traditional methods with more efficient convolutional neural network based methods in many computer vision tasks. This thesis presents a method for real-time multi-person human pose estimation from video by utilizing convolutional neural networks. The method is aimed for use case specific applications, where good accuracy is essential and variation of the background and poses is limited. This enables to use a generic network architecture, which is both accurate and fast. The problem is divided into two phases: (1) pretraining and (2) fine-tuning. In pretraining, the network is learned with highly diverse input data from publicly available datasets, while in fine-tuning it is trained with application specific data recorded with Kinect. The method considers the whole system, including person detector, pose estimator and an automatic way to record application specific training material for fine-tuning. The method can be also thought of as a replacement for Kinect, and it can be used for higher level tasks such as gesture control, games, person tracking and action recognition. / Reaaliaikaiselle ihmisen asentojen tunnistamiselle monokulaarisesta RGB kuvasta on kasvava tarve monissa sovelluksissa, kuten ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa, hoivakodeissa, videovalvonnassa, henkilöiden seurannassa, aktiviteettien tunnistamisessa ja liikkeenkaappauksessa. Kyseiseen tehtävään syvyysanturit ja monikamerajärjestelmät ovat yleensä kalliimpi ja vaikeammin asennettava vaihtoehto kuin tavanomainen videokamera. Viimeaikainen kehitys konvoluutioneuroverkkojen tutkimuksessa on aiheuttanut perinteisten menetelmien korvautumisen suorituskykyisemmillä konvoluutioneuroverkkopohjaisilla menetelmillä monissa tietokonenäön tehtävissä. Tässä työssä esitellään menetelmä reaaliaikaiseen monen henkilön asennontunnistukseen videosta käyttämällä konvoluutioneuroverkkoja. Menetelmä on tarkoitettu tapauskohtaisiin sovelluksiin, joissa hyvä tarkkuus on välttämätöntä ja muutokset taustoissa ja asennoissa rajallisia. Näissä olosuhteissa on mahdollista käyttää yleiskäyttöistä verkkoarkkitehtuuria, joka on sekä tarkka että nopea. Ongelma on jaettu kahteen vaiheeseen: (1) esiopetus ja (2) hienosäätö. Esiopetuksessa verkko opetetaan useista julkisesti saatavilla olevista tietokannoista peräisin olevalla monipuolisella datalla. Hienosäädössä verkko opetetaan Kinectillä nauhoitetulla tapauskohtaisella datalla. Menetelmä ottaa huomioon koko järjestelmän, sisältäen henkilöiden paikannuksen, asentojen tunnistamisen ja automaattisen menetelmän tapauskohtaisen opetusdatan nauhoittamiseen Kinectillä. Menetelmä voidaan myös ajatella Kinectin korvaajana ja sitä voidaan käyttää korkeamman tason tehtäviin, kuten eleohjaukseen, peleihin, henkiöiden seurantaan ja aktiviteettien tunnistamiseen.