Metsästys on yksi vanhimmista inhimillisen kulttuurin muodoista ja ajan myötä sen harjoittamisen luonne on muuttunut enemmän vapaa-ajan harrasteeksi kuin elinehdoksi. Myös yhteiskunta, metsästyksen asema yhteiskunnassa ja asenteet sitä kohtaan ovat muuttuneet. Muutokset ovat luoneet tarvetta keskustelulle ja vaikuttamiskanaville, mutta myös mahdollistaneet uusia hyödyntämisen tapoja metsästyksen tueksi. Yksi potentiaalisista ja metsästystä tukevista teknologisista innovaatioista on sosiaalinen media laajassa kokonaisuudessaan. Sosiaalinen media on uudistanut tapoja hyödyntää internetiä enemmän käyttäjälähtöisesti. Sosiaalinen media voidaan jakaa kahdeksaan kanavaan: keskustelufoorumit, wikit, blogit, mikroblogit, sosiaaliset verkostopalvelut, sisällönjakamiseen erikoistuneet palvelut sekä Podcastit ja virtuaalimaailmat. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median hyödyntämisen nykytilaa metsästyksessä Suomessa. Sosiaalisen median hyödyntämistä on tutkittu rajatusti harrastuksissa ja erityisesti metsästyksessä. Tutkielman tavoitteena oli vastata kahteen kysymykseen: - Mitä sosiaalisen median kanavia hyödynnetään metsästyksen tukena? - Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään metsästyksen tukena? Tutkimusaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen laadullisen sisällönanalyysin avulla. Päälähteenä aineistolle toimi Erälle.net -keskustelufoorumi, jonka lisäksi käytettiin muiden sosiaalisen median kanavien sisältämiä metsästysaiheisia sivuja. Tutkimusaineistosta tehtyjä löydöksiä peilattiin kerättyyn aineistoon sosiaalisen median hyödyntämisestä muissa konsepteissa. Tutkimustulokset osoittivat metsästäjien hyödyntävän sosiaalisen median kanavia monipuolisesti. Tutkielman teon ohessa ainoastaan podcastien ja virtuaalimaailmojen käytöstä ei löytynyt viitteitä. Metsästäjät hyödynsivät sosiaalista mediaa kuuden kategorian mukaisesti, jotka olivat kaupankäynti, vaikuttaminen, tiedonjako, tiedonhaku, yhteisön kehittäminen ja itseilmaisu. Tämä tutkielma on luotu pohjaksi aihetta syventäville jatkotutkimuksille, jotka voivat kehittää sosiaalisen median hyödyntämistä metsästyksessä ja muissa harrastuksissa eteenpäin.

Tämä tutkielma käsittelee paikkatietoa hyödyntäviä palveluita, jotka tarjoavat käyttäjilleen merkityksellistä hyötyä sijainnin kautta. Aiempi tutkimus aiheesta on varsin kattavaa, erityisesti paikkatietopalveluita vaivaavien yksityisyysongelmien osalta. Sijainnin kautta saatavia hyötyjä on myös kartoitettu merkittävästi, mutta pääosa tutkimuksesta on kvantitatiivista ja tilastollista, eikä mielestäni pureudu riittävästi taustalla vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielmaa varten tehty tutkimus pyrkii selvittämään teemahaastatteluiden kautta syvemmin käyttäjien kokemia hyötyjä ja riskejä paikkatietopalveluita käytettäessä. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitetään miten noiden tekijöiden keskinäinen suhde vaikuttaa paikkatietopalveluiden hyväksyntään ja käyttöönottoon. Tutkimuksessani onnistun selvittämään lukuisia tekijöitä, jotka tekevät sijaintipalveluista käyttäjilleen hyödyllisiä ja haitallisia. Jotta palveluiden käyttö olisi houkuttavaa, tulisi käyttäjille tarjota merkityksellisiä hyötyjä, joiden arvo käyttäjälle ylittää koetut riskit. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan tähän voidaan vaikuttaa paremmin riskejä vähentämällä, kuin lisäämällä hyötyjä. Aiempi kirjallisuus korostaa käyttäjälle tarjottavien käytännön hyötyjen merkitystä paikkatietopalveluiden houkuttavuudessa. Tutkimukseni mukaan voitiin kuitenkin todeta käyttäjien hyväksyvän helpommin palveluita, jotka eivät uhkaa heidän yksityisyyttään. Näin ollen voidaan todeta yksityisyysongelmien laiminlyönnin paikkatietopalvelun kehityksessä heikentävän palvelun houkuttavuutta käyttäjille merkittävästi, riippumatta palvelun tarjoamista eduista. Huomioitavaa kuitenkin on, että tällaiset taustalla vaikuttavat tekijät voivat olla hyvin henkilöstä riippuvaisia erilaisten arvojen ja tarpeiden myötä. Tutkimusta varten tehtyjen haastattelujen otanta voisi täten olla suurempikin, jotta mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia saataisiin esiin. Haastatteluista saadut tulokset ovat kuitenkin keskenään samansuuntaisia, jonka myötä tuloksia voidaan pitää luotettavina ja aiheen kannalta merkittävinä. Tutkimuksessa selvitetyillä käyttäjien kokemilla hyödyillä ja riskeillä, sekä erityisesti keinoilla vähentää koettuja riskejä on merkittävä rooli paikkatietopalveluiden käyttöönotossa. Näin ollen tämän tutkimuksen tuloksia voidaan pitää hyödyllisinä ohjenuorina uusia paikkatietopalveluita kehitettäessä.

Tämä tutkimus on saanut alkunsa Oulun yliopiston monitieteellisen tutkimusryhmän (EveLINE) tutkimusintresseistä tutkia lasten aitoa osallistumista vuorovaikutteisen teknologian kehittämisessä. Ryhmän intresseissä oli selvittää, miten aitoa osallistumista ovat vuorovaikutteisen tieto- ja viestintäteknologian eli ICT:n lapsitutkijat aiemmin huomioineet ja miten sitä voitaisiin käytännössä toteuttaa. Luonnontieteen kandidaatin tutkielmassani totesin, ettei aitoa osallistumista ole otettu lainkaan huomioon alan tutkimuksissa ja jos on, sitä ei ole mainittu tutkimuksista kertovissa artikkeleissa. Lisäksi tutkimusartikkelit eivät kerro tarpeeksi informaatiota tutkimuksesta, sen menettelytavoista ja etenemisestä, jotta lasten osallistumisen aitoutta voitaisiin edes arvioida pelkkien artikkeleiden perusteella. Tämä tutkimus yrittää siis löytää vastausta siihen, miten lasten aito osallistuminen voitaisiin mahdollistaa vuorovaikutteisen ICT:n suunnittelussa. Toistaiseksi tutkimuksissa ei ole otettu huomioon aidon osallistumisen näkökulmaa, vaikka mahdollisuuksia siihen olisi. Siispä tämän työn tavoitteena oli luoda ohjeistus lasten aitoon osallistumiseen vuorovaikutteisen ICT:n suunnitteluprojekteissa. Loin ohjenuorat kahdessa osassa, ensin kirjallisuuden pohjalta ja sitten empiirisen aineiston pohjalta niitä täydentäen. Tämä työ on luonteeltaan konstruktiivinen ja siinä on myös laadullisen tutkimuksen piirteitä. Työssä on luotu uudet ohjeistukset, mutta näitä ei tämän tutkimuksen puitteissa ole evaluoitu käytännössä. Empiirinen aineisto on hankittu laadullisin menetelmin ja sitä on tarkasteltu pääasiassa laadullisen menetelmin, joita on täydennetty määrällisillä tarkasteluilla. Lisäksi tässä työssä on mukana tapaustutkimus. Tämän työn tuloksena syntyi kaksi ohjeistusta. Päätuloksena on lasten aidon osallistumisen ohjeistus vuorovaikutteisen ICT:n suunnitteluun. Sivutuloksena on lasten aidon osallistumisen tutkimisen ohjeistus. Nämä ohjeistukset ovat vasta alustavia ja tulevaisuudessa niiden evaluointi ja kehittäminen eteenpäin esimerkiksi eri ikäryhmille on tarpeellista.

Oulun Yliopiston opiskelijat siirtyivät vuoden 2013 kesällä uuteen, pilvipalvelupohjaiseen sähköpostijärjestelmään vanhasta yliopiston tietohallinnon ylläpitämästä palvelinpohjaisesta järjestelmästä. Opiskelijoiden näkemyksiä muutosta kohtaan ei ollut kartoitettu ennen muutosta ja tämä tutkimus suoritettiin, jotta opiskelijoiden mietteitä saadaan kartoitettua ennen muutoksen ajankohtaa. Taustatietoa tutkimusta varten haettiin kirjallisuudesta kartoittamalla pilvipalveluiden tekniikat ja mitä pilvipalvelut yleensäkin ovat. Pilvipalveluiden eri palvelutasot määrittävät millä laajuudella niissä palveluita voidaan pyörittää. Tutkimuksen kannalta oleellisin taso, Sovellustaso, pyörittää esimerkiksi Microsoftin Exchange-pohjaista pilvisähköpalvelua, johon opiskelijoille tuleva sähköpostijärjestelmä kuuluu. Sovellustasolla pilvipalvelussa pyörivä sovellus käyttää hajautettuja resursseja eli palvelimia, jotka keskustelevat keskenään pilvipalvelun infrastruktuurissa. Tämä tehokas ja skaalautuva verkosto tarjoaa laajoja laajentumismahdollisuuksia resurssikysynnän mukaan ja tarjoaa laajat yhteysmahdollisuudet. Yliopistossa on tärkeää, että henkilöiden yksityisyys säilyy ja ettei opiskelijoiden data sekaannu keskenään. Yksityisyys on tämän tutkimuksen yksi muuttuja ja yksityisyyden osalta pyritään selvittämään miten yksityisyyden tuntemus vaikuttaa opiskelijan käyttöaikomuksiin sähköpostinmuutoksen suhteen. Yksityisyys ei ole ainoa tässä tutkimuksessa käytettävä muuttuja, vaan lisäksi käytetään käyttäytymisteoriamallin muuttujia. Käyttäytymisteoriamallia käytetään ihmisen käyttäytymisen tutkimiseen ja tässä tutkimuksessa sitä hyödynnetään kartoittamaan opiskelijoiden motivaatiotekijöitä sähköpostimuutosta kohtaan. Tutkimuksen suoritusajankohta oli kesä 2013, jolloin Oulun Yliopiston opiskelijoille lähetettiin kutsu vastaamaan sähköiseen kyselyyn. Tutkimus oli laadultaan määrällinen tutkimus ja kyselyllä kerättyjen vastausten perusteella saatiin monenlaisia tuloksia. Tärkeimmät tulokset olivat, että opiskelijat suhtautuvat pilvisähköpostiin siirtymiseen suvaitsevaisesti, mutta kokevat yksityisyyden säilymisen suhteen pientä varautuneisuutta. Yliopiston ulkopuolisen palveluntarjoajan ei koettu aiheuttavan kriittistä uhkaa opiskelijoiden sähköpostien yksityisyydelle eikä ole esteellinen tekijä uuden sähköpostipalvelun käytölle. Lisäksi opiskelijat kokivat vertaistuen olevan tärkeässä asemassa muutoksesta selviämisessä.

Vaikka ohjelmistoyritysten kansainvälistyminen on valmistavaa teollisuutta helpompaa, pienien yritysten resurssit siihen ovat suuria heikommat. Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien yritysten menestys on yhteiskunnalle tärkeää aluepoliittiselta kannalta katsottuna ja lisäksi monien lähteiden, kuten OECD:n, mukaan PK-sektorin osuus viennistä teollisuusmaissa on merkittävä joten PK-yrityksien kansainvälistyminen on kansallisestikin merkittävää. Useimmissa maissa ohjelmistoteollisuus koostuu pääasiassa PK-yrityksistä. Erityisesti ohjelmistoteollisuus on luonteeltaan globaalia. Maantieteellinen sijainti ei takaa markkina-asemaa eikä tekninen ylivertaisuus suojaa kasvavalta kansainväliseltä kilpailulta. Näistä syistä pienten ja keskisuurten ohjelmistoteollisuusyritysten kansainvälistymisen tutkimus on kiinnostava aihe. Lisäksi teollisuusmaiden kasvun ollessa lähes pysähdyksissä, kehittyvät markkinat kasvavat, joten kansainvälistyminen niille vaikuttaa kiinnostavalta. Aiemman tutkimuksen mukaan tiedon hankinta ja hallinta on yksi hyödyllisimmistä aktiviteeteista kansainvälistymisen yhteydessä. Luotettavaa tietoa saadaan verkostojen kautta. Siksi kansainvälistyvän yrityksen pitäisi verkostoitua aktiivisesti potentiaalisimmalle markkinalle kansainvälistyäkseen nopeasti ja maksimoidakseen sen hyödyt. Verkostot kehittyvät luonnollisimmin vastavuoroisuuden periaatteen kautta. Tiedon suojaaminen on tärkeää ja sen suhteen on huomioitava PK-yrityksen erityistarpeet, kuten resurssien puute. Kulttuurierot jätetään usein huomiotta, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi kansainväliseen liiketoimintaan. Kansainvälistymisen yhteydessä tapahtuvassa organisoinnissa on otettava huomioon kulttuurin vaikutukset ja se, että kansainväliset markkinat erityisesti kehittyvillä markkinoilla ovat yrityksen kannalta epävakaita ja tuntemattomia. Onneksi pienen yrityksen organisaatiorakenne on luontaisesti nopealiikkeinen ja sopii epävakaisiin olosuhteisiin. Kulttuuri on huomioitava markkinoinnissa ja brändin kehityksessä. Jos yritys aikoo kehittyvälle markkina-alueelle, sen pitäisi kehittää tuotettaan sen markkinan erikoistarpeisiin. Tutkimuksessa selvitetään miten kasvukeskuksen ulkopuolinen ohjelmistoyritys kansainvälistyy. Tutkimus toteutettiin laadullisena. Valittu tutkimusstrategia oli lähinnä narratiivista strategiaa. Päättäviä henkilöitä haastateltiin avoimessa haastattelussa jonka teemana oli kansainvälistymiseen vaikuttavat seikat. Haastattelun suunnittelussa pyrittiin käyttämään dramaturgisia keinoja, jotta vältettäisiin tunnistettu tiedon konstruoimisen riski haastattelun aikana. Tässä tutkimuksessa mukana olleet pienet kasvukeskusten ulkopuolella olevat ohjelmistoalan yritykset kansainvälistyvät hitaasti, tavallisimmin keräämällä ensin resursseja ja kokemuksia kotimarkkinalla siirtyen sen jälkeen lähimarkkinoille. Yritykset eivät pääsääntöisesti usko, että kehittyvillä markkinoilla on heille kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritykset kansainvälistyvät verkostovetoisesti, eivätkä näytä aktiivisesti kasvattavan verkostojaan. Yritykset eivät aktiivisesti yritä arvioida suurinta kohdemarkkina-aluettaan globaalisti. Suurin este yritysten aktiivisessa kansainvälistymisessä on resurssien puute ja siihen liitoksissa oleva mahdollisuuksia hakevan käyttäytymisen vähäisyys. Yritykset eivät pääsääntöisesti tunnistaneet kulttuuria merkittäväksi tekijäksi kansainvälistymisessä. Kulttuuri kuitenkin vaikuttaa kansainvälisiin liiketoimintaoperaatioihin ja se on otettava huomioon onnistumisen varmistamiseksi.

E-business has aroused great concern and become a hot topic in both information technology and business field. With many companies’ success in doing e-business, there are also abundant of failure cases. Therefore, the purpose of this study was to investigate the success factors that can affect e-business so as to provide beneficial guidance to companies. Virtually, many researchers have also studied e-business relating to its success from different perspectives and in various areas. However, few studies have been focused on the subject in Chinese context, which provides a giant market that cannot be neglected. Hence, this study adopted the qualitative case study research method to explore e-business success factors with a representative Chinese e-business company. Generalized from the knowledge from the previous literature, 123 e-business success factors have been found, among which four success factors that significantly influence e-business were categorized and identified as trust, effective e-business strategy, customer focus and web design and content. A conceptual framework was built upon the four factors providing reference for the case data interpretation. Content analysis method was employed when conducting the case study method. By comparing with the previous knowledge and analysing the case data, the fifth success factor was discovered as culture. Therefore, added to the previous set of factors, a new set of e-business success factors were proposed as the result of the study, which were trust, effective e-business strategy, customer focus, web design and content and culture.

The purpose of this thesis is to design a new smart home for urban Chinese elderly people in home living environment. This new smart home design has to be integrated all the ICT solutions which based on a literature review was proposed and also with a functional back-end system for data collection, analysis and storage. The literature review phase of this study was to find out the existing problematic issues and solutions for urban Chinese elderly people in home living, upon comparison of two current Chinese smart home producers, it becomes clear that the current Chinese smart home may not completely meet the needs for home living urban Chinese elderly people. The design phase firstly introduces the ideas on conceptual model of new smart home design and then emphasises on involving all the ICT products, services and backend system into a real home living environment of urban Chinese elderly people. The evaluation of this research according to a scenario of how a general urban Chinese elderly people spends a day in this new smart home living environment and evaluate whether this smart home solve all the urban Chinese elderly home living issues and finally answer the research question. This research aims to show the future direction of new Chinese smart home design and may inspire the current Chinese smart home producers and help them improve their current smart home products.

Ihmisten elinajanodote pitenee jatkuvasti. Sen seurauksena ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, mikä johtaa väistämättä myös ikääntymisestä johtuvien terveysongelmien lisääntymiseen tulevaisuudessa. Yksi vaikeimmista ikääntymisen aiheuttamista terveysongelmista ovat muistisairaudet. Muistisairaus johtaa edetessään usein tilanteeseen, jossa muistisairaan itsenäinen toiminta vaikeutuu huomattavasti tai käy mahdottomaksi. Tällöin joudutaan turvautumaan joko omaishoidon tai terveydenhoitopalvelujen apuun. Samalla väestön huoltosuhde heikkenee, mikä aiheuttaa haasteita saada vanhustenhoidon ja terveydenhuollon resurssien riittävyys varmistettua myös tulevaisuudessa. Sellaisista teknisistä apuvälineistä, joilla jatkuvan kotihoidon tarvetta tai laitostumista voidaan siirtää myöhemmäksi, olisi hyötyä sekä ikääntyneille itselleen että yhteiskunnallisesti. Tämän tutkimuksen avulla on selvitetty mm. miten liikennevalometaforaa voidaan hyödyntää muistisairaan vanhuksen ohjauksessa ja miten liikennevalometaforaa hyödyntävä järjestelmä voidaan toteuttaa silmälaseihin. Lisäksi on tutkittu, miten vanhukset havaitsevat kyseisen tavan ohjausviestien välitykseen ja miten he reagoivat siihen. Tutkimuksen kohteina ovat olleet mm. eri tavat, joilla liikennevalot voi toteuttaa silmikon näkökenttään, eri tavoilla näytettyjen liikennevalojen havaittavuus sekä liikennevalolaseihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Tutkimuksessa käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää ja sen artefakti oli tätä tutkimusta varten kehitetty liikennevalometaforaa hyödyntävä silmikkoprototyyppi. Tutkimusmateriaali on kerätty silmikkoprototyypin käyttäjätesteistä ja se on analysoitu laadullisilla menetelmillä. Tutkimuksen tuloksena selvisi missä kohden silmikon näkökenttää liikennevalot havaitaan parhaiten ja haittaavat vähiten. Haastatteluiden avulla saatiin selville myös mitä mieltä testikäyttäjät olivat eri tavoilla näytetyistä liikennevaloista. Käyttäjätesteissä huomattiin, että kaikki testeihin osallistuneet henkilöt, joilla oli joko normaalit tai mahdollisesti lievästi heikentyneet kognitiiviset kyvyt havaitsivat silmälaseissa olevat liikennevalot hyvin. Käyttäjätestien tulosten ja haastattelujen perusteella silmälaseihin toteutettua liikennevalometaforaa on mahdollista hyödyntää vanhusten ohjauksessa ja liikennevalolasit voivat mahdollisesti myös lisätä turvallisuutta. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että oikein suunniteltuina ja toteutettuina liikennevalolasit voisivat olla sekä käyttökelpoisia että hyödyllisiä esim. navigoinnissa, ohjauksessa ja turvallisuuden parantamisessa.

The fast developing technologies can benefit disabled people from many ways. However, it also formed new gap to them and caused their lives to be marginalized by the digital society. The purpose of this research was to find out issues and problems disabled people meet in the e-Society. A literature study was conducted as the research method by trying to follow the principles of systematic literature review method. 51 articles were collected from the online publication database to support this research. The results found out that the reasons caused the exclusion of disabled people are because of the issues of affordability, impairments of disabled people and social phenomenon. The price of mainstream technologies in the market is not affordable to the majority number of disabled people since the low employment rate and low income level keep most of them living in poverty. On one hand, the impairments of disabled people not only affect their lives and works, but also limited their ability to have the access to various technologies. On the other hand, the design of technologies has not fully covered the needs of disabled users, which causes many challenges and problems during the experiment of technologies. Moreover, due to the average low level of education, disabled people are lacking of technical knowledge in how to use ICT, especially in the group of female and senior people with disabilities. The most important finding in this research paper demonstrates that more than half of the articles mentioned the issue of lacking awareness in disabled people. The situation of exclusion of disabled people in today’s digital world can be changed if the whole society could pay more attention to their challenges and problems.

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa olemassa olevia silmään perustuvia käyttöliittymiä ja järjestelmiä, jotka ainakin osittain käyttävät hyväkseen silmäluomea ja sen liikuttavuutta. Tutkielman tavoitteena oli tuoda esille silmään perustuvia käyttöliittymiä eri käyttökohteista kuten tietokoneen hiiren simuloinnissa, pyörätuoliohjauksessa sekä puhelimen ohjauksessa. Tarkoituksena oli myös tuoda esille näistä eri järjestelmistä mitä silmän osia niissä hyödynnetään. Pääaihetta on tässä tutkielmassa pohjustettu silmän, silmäluomen ja silmän räpyttämisen lääketieteellisellä katsauksella. Tämän tutkielman menetelmänä kartoitettiin tieteellisistä artikkeleista ne oleellisimmat ominaisuudet ja toimintametodit, jotka kertovat silmään perustuvista käyttöliittymistä hiiren simuloinnissa, pyörätuolin ohjauksessa ja puhelimen ohjauksessa. Toisin sanoen kertoa, että miten kyseiset järjestelmät tunnistavat silmän ja sen liikkeet, sekä mitä ongelmia kyseisistä järjestelmistä on havaittu. Tutkielman tuloksena voidaan havaita se, että vaikka käyttökohde näillä järjestelmillä oli erilainen, niin silmien tunnistamisen toteutus ja toiminta käytännössä olivat hyvin samankaltaisia keskenään näiden järjestelmien välillä. Nämä eri järjestelmät kohtasivat myös hyvin samankaltaisia ongelmia silmän tunnistuksen ja toimivuuden kanssa.