No description available.

No description available.

Tämä Pro gradu -työ käsittelee ulkoisten viestintäkäytäntöjen luomista akateemiseen asiantuntijatiimiin. Tutkimustehtävänä on auttaa tutkimuksen kohdeorganisaatiota hahmottamaan oman viestintänsä kokonaiskuva ja viestimään säännöllisesti sidosryhmilleen. Aihe on tärkeä, koska viestintätaitojen merkitys työelämässä kasvaa, ja erityisesti akateemisissa organisaatioissa viestintään on kiinnitetty vähän huomiota. Tutkimuksellisena lähestymistapana on toimintatutkimus. Tutkimuksen aikana tutkija on ollut aktiivisena jäsenenä mukana kehittämistyössä, ja antanut oman panoksensa fasilitaattorin roolissa, eli ollut mahdollistamassa muutosta varsinaisen toteutusvastuun pysyessä tutkimuksen kohdeorganisaatiolla. Alasuuntauksena on kommunikatiivinen toimintatutkimus, jossa korostetaan tasa-arvoista vuoropuhelua tutkijan ja toimijoiden kesken. Tärkeä osa on myös tutkijan käyttämillä kielellisillä valinnoilla ja puheakteilla muutosprosessin ohjaamisen apuvälineinä. Organisaatioviestinnän kantavina taustateorioina on ajatus integroidusta markkinointiviestinnästä, jossa viestintä ja markkinointi nähdään yhtenä kokonaisuutena. Sitä täydentää totaaliviestinnän käsite, jossa organisaatioviestinnän nähdään muodostuvan organisaation teoista, sanoista ja yhteistyökumppaniensa sanoista ja teoista. Näkemyksessä korostuu hyvien yhteistyösuhteiden merkitys, mikä on tyypillistä asiantuntijapalvelujen markkinoinnille. Tutkimuskohteena oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalveluiden Ede-tiimi. Tiimi tuottaa perusasteen ja lukion opettajille suunnattua täydennyskoulutusta sekä toteuttaa alan kehittämishankkeita. Tutkija jatkoi Ede-tiimissä suorittamaansa yliopistoharjoittelua toimintatutkimuksena. Tutkimus on tehty osittain takautuvasti, ja tutkimuksen dynamiikkaan on vaikuttanut se, että tutkittava organisaatio oli tutkijalle jo ennestään tuttu. Tutkimuksen muodostaa kolme toimintatutkimussykliä. Kussakin syklissä on arvioitu lähtötilanne, suunniteltu toimintaa, toteutettu se sekä arvioitu saatuja tuloksia. Suunnittelu ja arviointi on tehty yhteistyössä tiiminvetäjän kanssa ja käyttöönotossa on ollut mukana koko tiimi. Ensimmäisessä syklissä tiimille laadittiin viestintäsuunnitelma. Ensimmäinen sykli muodostuu tutkijan suorittamasta käytännön työstä, jonka sisältöä on muokattu tiiminvetäjän ja tiimin kanssa käydyissä dialogeissa. Tutkimuksen toinen sykli muodostuu viidestä tiimipalavereista, joissa tiimi suunnittelee sidosryhmille lähetettävän säännöllisen uutiskirjeen sisältöä ja rakennetta. Toisessa syklissä työn johtovastuu siirtyy tiiminvetäjälle, ja tutkija on työssä mukana osallistuvan havainnoijan roolissa. Kolmannen tutkimussyklin sisältönä on tiimille pidetty viestintävalmennus. Valmennuksen sisältö valikoituu sen perusteella, mitä viestinnän lähtöoletuksia, tietoja, ja taitoja tutkija on edellisten tutkimussyklien aikana katsonut tiimistä puuttuvan. Teemoiksi hahmottuivat kohderyhmäajattelu, mediakentän tuntemus ja rohkeus ilmaista itseään. Palaute tutkimusprosessin onnistumisesta on kerätty viivästettynä palautteena viisi kuukautta varsinaisen tutkimusprosessin päätyttyä, jolloin työn vaikuttavuuteen voidaan paremmin ottaa kantaa. Tutkimustulokset ovat kauttaaltaan positiivisia. Tiimi kokee, että viestintäsuunnitelman avulla viestinnän kokonaiskuva hahmottuu heille paremmin, mikä oli tutkimuksen alkuperäinen tavoite. Suunniteltu uutiskirje on ilmestynyt säännöllisesti ja sitä on kehuttu kiinnostavaksi. Myös mediaviestintään tiimillä on paremmat valmiudet, vaikka se ei olekaan tiimin viestinnässä ensisijaista. Tiimillä on myös paljon ideoita viestintänsä itsenäiseen toteuttamiseen jatkossa.

Immateriaalioikeudet ja teollisoikeudet käsittävät aineettoman omaisuuden ja sen suojaamisen. Immateriaalioikeus käsittää patentin, hyödyllisyysmallin, mallisuojan, tavaramerkkioikeuden sekä tekijänoikeudet. Lisäksi aiheeseen liittyy läheisesti markkinaoikeus. Patentti on kielto-oikeus eli patentti antaa sen haltijalle yksinoikeuden kieltää muilta patentissa suojatun keksinnön käyttö, teollinen valmistus, maahantuonti ja myyminen. Patentti on voimassa niissä maissa, joissa se on haettu ja myönnetty ja enintään 20 vuotta ensimmäisestä hakemuksen jättöpäivästä. Patentista tulee maksaa patenttivirastolle ylläpitomaksua, jotta se pysyy voimassa. Patentteja käytetään suojaamaan omaa tuotekehitystä ja estämään kilpailijoiden markkinoillepääsy. Patentteja voidaan myös lisensoida ja niillä voidaan käydä kauppaa. Tiedonhankintatutkimus jaetaan yleensä kolmeen eri osa-alueeseen: arkielämän toimintaa tutkiva tiedonhankintatutkimus, arkielämän ammatillista toimintaa tutkiva tiedonhankintatutkimus, joka keskittyy työssä liittyvien tiedonhankintatilanteiden yms. tutkimiseen sekä tieteellisen tiedon hankintaa käsittelevä tiedonhankintatutkimus. Tehtävälähtöinen tiedonhankintatutkimus ottaa lähtökohdakseen ihmisen käsillä olevan tehtävän ja siihen liittyvät tiedontarpeet. Tehtäväkompleksinen tiedonhankintatutkimus väittää, että ihmisen tiedonhankinta muuttuu käsillä olevan tehtävän kompleksisuuden myötä. Tiedonhankintakäyttäytyminen tutkii tiedonhankinnassa esiintyviä toimintoja ja rooleja. Patenttitiedonhaku on ammatillista tiedonhakua, jota voidaan tutkia tiedonhankintakäyttäytymisen teorioiden avulla. Patenttitiedonhakua on tutkittu hyvin vähän ja siinä on omia erityispiirteitään, jotka juontuvat muun muassa patentointiprosessista. Patenttitiedonhakujärjestelmän vaatimukset voidaan jakaa esimerkiksi toiminnallisiin ja teknisiin vaatimuksiin. Toiminnalliset vaatimukset määrittelevät sekä käyttäjät että patentointiprosessi. Vaatimukset kerätään käyttäjiltä vaatimustenhallintaprosessin osana. Vaatimusmäärittelyn tuloksena on kuvaus, jonka perusteella voidaan joko hankkia tai kehittää toimiva järjestelmä, joka vastaa sekä prosessia että käyttäjien tarpeita.

Tämä pro gradu-työ käsittelee transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvää informaatiokäyttäytymistä. Tutkimuksen kohteena on suomalaiset transsukupuoliset. Heidän informaatiokäyttäytymistä ei ole tutkittu aiemmin, joten aiheen tutkiminen on tärkeää. Transsukupuoliset ovat yksi sukupuolivähemmistöistä. He ovat ihmisiä, jotka eivät koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon heidät on syntymässä määritelty. Monet transsukupuoliset haluavat korjata kehonsa vastaamaan sitä sukupuolta, johon he kokevat kuuluvansa. Informaatiokäyttäytyminen liittyy siihen, kuinka ihmiset ovat tekemisissä informaation kanssa. Se sisältää sekä aktiivisen että passiivisen informaation etsinnän ja käytön. Tässä tutkimuksessa selvitettiin transsukupuolisten tiedontarpeita, niiden muuttumista, tiedonhankintaan käytettyjä lähteitä, vertaistuen merkitystä tiedon saamiselle, tiedon jakamista sekä ongelmia ja esteitä, joita tiedonhankintaan oli liittynyt. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista transsukupuolista henkilöä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelu on laadullinen tutkimusmenetelmä, eikä sen avulla saadut tulokset ole yleistettävissä. Tutkimuksen avulla saatiin selville, että haastateltavat olivat tarvinneet transsukupuolisuutta ja sukupuolivähemmistöjä käsittelevää tietoa oman sukupuoli-identiteettinsä rakentamiseen. Alkuvaiheen tiedonhankinnassa sattumalla oli iso osuus tiedon saamisessa. Oman sukupuoli-identiteetin muodostuminen oli alkanut vasta, kun transsukupuolisuudesta oli saatu tietoa. Vertaistuella ja muilla transsukupuolisilla oli suuri merkitys tiedon saamiselle. Haastateltavien tiedontarpeet olivat heidän elämänsä aikana muuttuneet oman identiteetin muotouduttua. Osa haastateltavista ei enää hakenut tietoa transsukupuolisuudesta aktiivisesti. Transsukupuoliset olivat toimineet tiedon jakajina kertoen ilmiöstä siitä tietämättömille sekä jakaen tietoa ajankohtaisista asioista muille transsukupuolisille. Transsukupuolisuutta koskevaa tietoa ei ole helposti saatavilla ja tiedon saamiseen liittyy paljon esteitä. Esteitä tiedon saamisessa oli koettu etenkin tiedonhankinnan alkuvaiheessa, jolloin haastateltavilla ei ollut vielä sanoja, joilla hakea tietoa. Suurin osa esteistä johtui tiedonlähteiden ominaisuuksista. Tieto saattoi olla vaikeasti saatavilla tai se ei ollut luotettavaa. Myös sukupuolenkorjaushoitoja koskevaa tietoa oli vaikea saada. Tässä tutkimuksessa luotiin kolmen teorian (Wilsonin 1997; Williamsonin 1998; McKenzie 2003) pohjalta informaatiokäyttäytymisen ja tiedonhankinnan esteiden malli. Tämä malli kuvaa informaatiokäyttäytymistä ottaen huomioon informaatiokäyttäytymisen tavat ja ympäristöt sekä siihen vaikuttavat esteet. Mallia hyödynnettiin tämän tutkimuksen tutkimustulosten tarkastelussa.

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Menieren tautia sairastavien terveysinformaatiokäyttäytymisestä tarkastelemalla Meniere-potilaiden terveystiedontarpeita, -hankintaa, -lähteitä ja -käyttöä. Menieren tauti on krooninen, mutta ei hengenvaarallinen sairaus, jossa potilaalla on iso rooli sairauden päivittäisessä hoidossa. Tästä aiheesta ei ole aiempaa tutkimusta informaatiotutkimuksen tai -käyttäytymisen näkökulmasta. Laadullisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavana oli 14 henkilöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa ilmeni, että Menieren tautiin liittyvää tietoa haetaan aktiivisesti. Passiivisesti tietoa ei löydy. Tiedontarpeet ovat saman suuntaisia kuin muita tauteja sairastavilla. Terveystiedonhankinta on monipuolista sairauden alussa ja sairauden aktiivisessa vaiheessa. Tietoa hankitaan myös sairauden passiivisessa vaiheessa. Oma kokemus, Suomen Meniere-liiton ja toisten Meniere-potilaiden jakama informaatio sairaudesta ja vertaistuki nähtiin tärkeinä. Lääkäreiltä koetaan saatavan liian niukasti tietoa. Poikkeuksena ovat Menieren tautiin erikoistuneet korvalääkärit. Asiantuntevan tiedon saannilla voi olla suuri merkitys taudin hallinnan saavuttamisessa. Terveystiedonkäyttöön saadaan vaikutteita monista terveystiedonlähteistä, mutta lopulta kokemus omasta voinnista saa muuttamaan käyttäytymistä. Meniere-potilaiden tiedonsaantiin ja tiedonlähteille ohjaamiseen kannattaa kiinnittää diagnosointivaiheessa tarkempaa huomiota. Tutkimus antaa alustavan kuvan aiheesta. Tarvitaan lisätutkimuksia, jotka voivat antaa yleistettävää tietoa kroonista, ei-hengenvaarallista, mutta potilaan kannalta ikävää tautia sairastavien terveysinformaationkäyttäytymisestä.

Tutkielman kohteena on Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosaston kevyen musiikin nuottiaineisto. Kokoelmaa tutkittiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin, jotka täydensivät toisiaan tuoden tutkimukseen erilaisia näkökulmia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää erityyppisten nuottien määrällistä esiintymistä Oulun kokoelmassa, nuottien lainauskäyttöä sekä kokoelman historiallista edustavuutta. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi suoritetaan vertailua Jyväskylän, Kööpenhaminan ja Rovaniemen kaupunginkirjastojen nuottikokoelmiin. Lisäksi tutkitaan lainatuimman nuottiaineiston erityispiirteitä Oulun kaupunginkirjastossa. Tutkimusmenetelminä toimivat tilastomenetelmä, lainaustutkimus, käyttöfaktorit, listamenetelmä, benchmarking sekä lainatuimpien nuottien laadullinen analyysi. Tilastomenetelmällä tutkitaan koko Oulun kaupunginkirjaston kevyen musiikin nuottikokoelman koostumusta. Lainaustutkimus kohdistuu satunnaisotannalla valittuun noin tuhannen nuottinimekkeen joukkoon, joka toimii myös käyttöfaktorien laskemisen havaintojoukkona. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston nuottikokoelman historiallista edustavuutta tutkitaan listamenetelmällä ja tuloksia vertaillaan kolmen muun kirjaston nuottikokoelmiin benchmarkingin avulla. Laadullisella analyysillä eritellään kokoelman eri osa-alueiden tyypillisiä piirteitä, erityisen kiinnostuksen kohdistuessa lainatuimpaan aineistoon. Tutkimuksen tulokset osoittavat että nuottiaineiston lainauskäyttö on melko tasaista. Yli kymmenen vuotta kokoelmassa olleiden nuottien lainamäärät alkoivat selvästi laskea. Kysyntä ei kohdistu uutuusaineistoon niin voimakkaasti kuin kirja-aineistossa. Eri instrumenteille suunnattujen nuottien kirjastokäytössä havaittiin hyvin merkittäviä eroja. Myös Oulun kaupunginkirjaston nuottiaineiston sisältö vaihteli erittäin paljon sen mukaan minkä instrumentin aineisto oli kyseessä. Kaikkien genrejen nuotit kiersivät kohtuullisen hyvin lainauskäytössä, laulelmamusiikkia lukuun ottamatta. Steadysellereitä löytyi eniten kitaralle suunnattujen rock- ja heavynuottien joukosta. Bestsellereiksi luokiteltavia nuotteja havaittiin paljon myös pop-, blues-, soul- ja viihdemusiikin aineistosta. Fastsellereitä havaittiin eniten pop- ja soulnuoteissa. Listatutkimuksen perusteella kokoelman historiallista edustavuutta voitaisiin parantaa hankkimalla vanhoja populaarimusiikin nuotteja 1910-luvulta 1940-luvulle, sekä lisää blues-, soul-, viihde-, country- ja folkmusiikin nuotteja näiden genrejen tunnetuilta klassikkoartisteilta. Lainatuimmat nuotit olivat tyypillisesti pop- ja rockmusiikin kokoelmanuotteja, ylivoimaisesti suosituimman kohdeinstrumentin ollessa kitara. Lainatuimmista nimekkeistä lähes kaikki olivat alkuperältään yhdysvaltalaista, iso-britannialaista tai suomalaista musiikkia. Tulevaisuudessa asiakkaiden profilointi on hyödyllinen keino saada lisää tietoa kokoelman käytöstä. Nuottikokoelman kehittämisen kannalta olisi kiinnostavaa tietää tarkemmin asiakaskunnan koostumuksesta ja heidän tiedontarpeistansa. Näihin seikkoihin voidaan hakea vastauksia haastattelututkimuksen avulla.

Kymmenen vuoden kuluessa yhteiskuntamme tuottaman datan määrä tulee monikymmenkertaistumaan. Datan säilyttämiseen ja käsittelyyn käytetään paljon energiaa. Jotta tuo energia ei kuluisi turhaan, kannattaisi dataa myös hyödyntää. Avoin data on koneluettavassa muodossa olevaa jalostamatonta informaatiota, jota voi käyttää ilmaiseksi kuka tahansa. Tässä monitapaustutkimuksessa kysytään: ”Miksi avointa dataa?” Vastauksia etsittiin tutkimalla datan hyödyntämistä tieteen, julkishallinnon ja median näkökulmista. Tavoitteena oli selvittää, miksi dataa avataan juuri nyt yhteiskunnassa niin monella eri taholla. Eri näkökulmia tutkimuksessa edustivat Oulun yliopisto, Oulun kaupunki ja sanomalehti Kaleva. Aineistoa käsiteltiin esimerkkitapauksena avoimen datan hyödyntämiseen liittyvistä toimista. Tämän tiedeviestinnän maisteriohjelmassa tehdyn tutkimuksen pääpaino on tieteen näkökulmassa. Tutkimuksen päätavoitteena on ymmärryksen parantaminen avoimen datan hyödyntämisestä sekä sen tuomista mahdollisuuksista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa aikaisemman tiedon merkitys tavoittelee uusia ajatusmalleja. Teorian ja aineiston lisäksi tutkimuksessa perehdyttiin myös erilaisiin avoimeen dataan liittyviin lakeihin, säädöksiin ja hankkeisiin, jotka vaikuttavat avoimen datan hyödyntämiseen. Datan avaamisen hyödyt koetaan yhä useammin suuremmiksi kuin siihen liittyvät haitat, riskit ja kustannukset. Datojen avaaminen vaatii pitkäjänteisiä suunnitelmia, koska suurimmat hyödyt näkyvät välillisesti tai vasta pitkän ajan kuluttua. Avaaminen vaatii myös uusia toimintamalleja, joiden toteuttaminen ei onnistu ilman yhteistyötä ja ymmärrystä avaamisen merkityksestä.

Tämän pro gradu -työn aiheena on musiikkiaineiston tiedonhaku näyttöluetteloista. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten kirjastonkäyttäjät hakevat musiikkiaineistoa näyttöluetteloista ja selvittää siihen liittyviä ongelmia sekä kirjastojärjestelmän vaikutusta tiedonhakuun. Tavoitteena oli lisätä tietämystä käyttäjien musiikkiaineiston tiedonhausta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkimuksen keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli havainnointi, jota tuettiin oma-aloitteisella selostus -menetelmällä, kyselyllä ja haastattelulla. Havainnointi kohdistui viiteen tiedonhakutehtävään, jotka keskittyivät jo tiedettyjen dokumenttien hakuun ja aiheenmukaiseen hakuun. Kuusi koehenkilöä, joista puolet olivat kokemattomia ja puolet kokeneita kirjastojärjestelmien käyttäjiä valittiin suorittamaan hakutehtävät. Kaikki havainnoitavat tekivät tiedonhakutehtävät neljään erilaiseen kirjastojärjestelmään, jotka olivat Axiell Arena, CS Library, Innovative Encore ja PallasPro. Havainnoitavien tiedonhaku kuvattiin Camtasia-ohjelmalla, joka tallentaa tietokoneen ruudun tapahtumat. Havainnoitavat käyttivät kirjastojärjestelmien hakuominaisuuksia monipuolisesti. Yksinkertaiset haut tiedetystä levystä ja musiikkiaineiston hakeminen aiheen mukaan sujuivat hyvin. Suurin osa tiedonhakuun liittyvistä ongelmista liittyivät klassisen musiikin hakuun. Klassisen musiikin teosten koostuminen useista tekijöistä ja kokoelmajulkaisuun sisältyvän yksittäisen teoksen eli osakohteen löytäminen ja tunnistaminen emojulkaisusta aiheuttivat ongelmia etenkin kokemattomilla kirjastojärjestelmien käyttäjillä. Tutkimuksessani kukaan hakijoista ei osannut hakea suoraan yhtenäistetyllä musiikkinimekkeellä. Vanha PallasPro-kirjastojärjestelmä tuki tiedonhakua uudempia Arena, CS Library ja Encore -kirjastojärjestelmiä paremmin. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kirjastojärjestelmien suunnittelussa ja kirjaston asiakkaiden opastamisessa. Musiikkiaineiston haussa hyödyllisten hakupisteiden määrää tulisi lisätä kirjastojärjestelmissä. Kirjastojärjestelmässä tulisi olla mahdollista hakea musiikkiaineistoa tarkasti tekijyyden roolin perusteella. Ohjeistusta yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden hakuun tarvitaan enemmän. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää, mitä hakupisteitä hakija tarvitsee musiikkiaineiston tiedonhaussa.

Pro gradu -tutkielmani päämääränä oli lisätä ymmärrystä nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaidon ulottuvuuksista sekä niiden yhteydestä heidän ravitsemuskäyttäytymiseensä. Tutkin siis nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaitoa ravitsemuskäyttäytymisen kontekstissa. Tutkimuksessa pyrin selvittämään nuorten miesten kykyä arvioida internetistä sekä painetuista lähteistä löytyvän terveysaiheisen tiedon luotettavuutta, motivaatiota hakea terveyttä käsittelevää tietoa, luottamusta siihen, että yksilö tietää mistä etsiä terveystietoa ja ketä hän uskoo terveyteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä sekä näiden yhteyttä nuorten miesten omaan ruokavalioon ja arviointiin oman ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimukseni kohderyhmänä ovat kutsuntaikäiset nuoret miehet. Tutkimukseni aineistona on väestöpohjainen MOPO-hankkeen yhteydessä vuonna 2012 kerätty kutsuntakyselyaineisto (n = 856). Kyselyyn osallistujat olivat Oulusta sekä sen ympäristökunnista. Tutkimukseni teoreettisen pohjan muodostavat arkielämän terveystiedon lukutaito sekä sen tutkimuskirjallisuudessa määritetyt osa-alueet. Tutkimuksessa ilmeni, että nuorten miesten arkielämän terveystiedon eri ulottuvuuksilla on ainakin osittainen yhteys heidän ravitsemuskäyttäytymiseensä. Arkielämän terveystiedon lukutaidon eri ulottuvuuksilla oli havaittavissa yhteys oman ruokavalion terveellisyyden arviointiin, mutta käytännössä ei kuitenkaan ruokavalion varsinaiseen terveellisyyteen. Nuoret miehet joilla oli vahva motivaatio hakea terveyttä käsittelevää tietoa arvioivat myös ruokavalionsa hyväksi ja suhtautuvat siihen vakavasti. Myös vahvan luottamuksen terveysaiheisen tiedon löytämiseen omaavat nuoret miehet arvioivat ruokavalionsa hyväksi ja suhtautuvat siihen vakavasti.