La voie de synthèse des acides aminés ramifiés est présente chez les plantes, les bactéries et les champignons mais est absente chez les mammifères. C’est pourquoi il est intéressant de cibler cette voie métabolique par des inhibiteurs spécifiques des enzymes qui la compose afin de développer des herbicides non sélectifs. Une famille d’herbicide déjà commercialisée agit sur la première enzyme de cette chaine enzymatique. Néanmoins des cas de mauvaises herbes résistantes à ces composés sont apparus et leur incidence continue d’augmenter. Il apparait donc important de cibler une autre enzyme de la voie de synthèse de ces acides aminés ramifiés afin de contourner ce problème de résistance.L’enzyme cétoacide réductoisomérase (KARI) intervient également dans la voie métabolique citée précédemment. Deux inhibiteurs IpOHA et Hoe 704 ont été développés dans les années 1980, mais malheureusement n’ont pas montré d’activité lors de traitements en plein champ. Cependant ils restent tous les deux, les références en tant qu’inhibiteurs in vitro.L’analyse de la diffraction par rayons X de KARI cristallisée avec un des inhibiteurs ou son substrat naturel montre que les groupements fonctionnels portés par ces derniers viennent complexer deux cations métalliques au sein du site actif. De plus la comparaison des structures des inhibiteurs ou des états de transition du substrat permet de dégager une structure générale pour le développement de nouvelles molécules potentiellement actives. Ainsi trois sous-structures doivent être présentes avec une double pince complexante, un groupement lipophile et un groupement accepteur de liaison hydrogène.Dans ce contexte, différents groupements comme des oxydes de diorganylphosphines, des dihydropyrimidinediones, des dérivés d’acides carboxyliques ou hydroxamiques peuvent être modifiés et utilisés comme motifs complexants. Les fonctions et groupements fonctionnels cités ont déjà prouvé leur efficacité lors du développement d’autres inhibiteurs de métalloenzymes. / The branched-chain amino acids metabolic pathway is present in many living beings such as plants, bacteria and fungi but not in mammals. This is why it has been interesting to target this enzymatic pathway with specific inhibitors in order to develop non-selective herbicides. The main non-selective herbicides commercialised inhibit the first enzyme of this metabolic route. However more and more cases of resistant weed appeared and spread. Thus it raises the interest and importance of designing new compounds targeting another enzyme from the biological pathway in order to circumvent the resistance issue.The Ketolacid Reductoisomerase (KARI) protein also intervenes in the aforementioned enzymatic pathway. Although two inhibitors, IpOHA and Hoe 704, were synthesised during the 80s they have not proven active enough in field treatment. Nonetheless both inhibitors remain as references for in vivo biological activity.The X-ray diffraction representations of KARI including each inhibitor or its natural substrate show that the functional groups borne by the latter chelate two metal cations within the active site. Moreover the comparison between inhibitor structures and the substrate transition states reveals a general pattern in order to design and develop new potential biologically active compounds. For that purpose three major substructure units have to be considered: a double chelating pincer, a lipophilic group and a hydrogen bond accepting moiety.In this context different functional groups such as diorganylphosphine oxides, dihydropyrimidinediones, carboxylic acid or hydroxamic acid derivatives could be modified and used as chelating motifs. The functional groups listed have already proven their efficacy as part of other metalloenzyme inhibitors.

xii, 169 p. A print copy of this thesis is available through the UO Libraries. Search the library catalog for the location and call number. / Medieval Aquitaine was a vibrant region in terms of its politics, religion, and culture, and these interrelated aspects of life created a fertile environment for musical production. A rich manuscript tradition has facilitated numerous studies of Aquitanian sacred music, but to date most previous research has focused on one particular facet of the repertoire, often in isolation from its cultural context. This study seeks to view Aquitanian musical culture through several intersecting sacred and secular concerns and to relate the various musical traditions to the region's broader societal forces. Saint-Martial in Limoges and Toulouse, two musical and cultural centers, illustrate the wider cultural context in Aquitaine, and a survey of select manuscripts shows the development of a musical tradition. An examination of three disparate pieces shows that the repertoire as a whole is a more unified part of Aquitanian culture than previously recognized. / Committee in Charge: Dr. Lori Kruckenberg, Chair; Dr. Marc Vanscheeuwijck; Dr. Marian Smith

Abstract The educational process behind the work done with children’s choirs has not been written about or talked about very much. Performances get natural visibility and audibility, but most of the work is done in a closed space. The pedagogical process happens behind the scenes and as a result, children and youths grow up as musicians and human beings, as individuals and as a group. The Tapiola Choir celebrates its 50th anniversary in 2013. In this doctoral thesis, I study the educational part of the work done with the choir. In particular, this thesis examines the co-operative pedagogy of Mr. Kari Ala-Pöllänen as a conductor. The specific focus is on the process of qualifying the travelling choir because this is where many pedagogical processes come together. Methodologically, my thesis is a data based case study. The data is based on an in-depth interview. The empirical part is only focused on the period (1994–2008) when Mr. Ala-Pöllänen acted as a conductor of the choir. However, in the beginning of the book I create a view of the whole frame of reference for the choir by exploring the complete archive of the Tapiola Choir and the written material about choral pedagogy. The analysis was done by searching for characters in the qualification process and by using a theory called Big Five personality domains. The results show how a co-operative way of thinking and working promoted the educational goals in all of the teaching done by conductor Ala-Pöllänen. Art and education worked hand in hand, serving the aims of both a shorter and a longer time frame. The naturally occurring interaction between both harder and softer values, in addition to the determined aim to develop the social skills of children, is emphasized in the communication. Both the artistic and educational ambition of the conductor is obvious, but yet does not appear to conflict with the teaching in practice. Many demands are made of the children and youth in a choir that is conducted co-operatively, and they get special instruction to help them with that responsibility. The basic characteristics that the conductor requires from the choir are mainly clear and they are consistent with the professional attitude and favourable prerequisites that are for collaboration. This thesis is about the pedagogical wisdom that is needed to succeed in educating a mostly heterogenic group of children. According to my survey, this is based on sufficient theoretical knowledge, an understanding of the behaviour and growth of a child and a practical personal background - all of these things are connected to the communication skills that are needed to influence a group of individuals in a cohesive manner. / Tiivistelmä Kasvatuksellisista päämääristä lapsikuorotyössä puhutaan ja kirjoitetaan vähän. Esiintymislavalla tapahtuva toiminta saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta, mutta suurin osa työstä tapahtuu suljetussa tilassa. Juuri siellä tapahtuu se pedagoginen prosessi, jonka seurauksena lapset ja nuoret kasvavat muusikkoina sekä ihmisinä, yksilöinä ja ryhmässä. Tapiolan kuoro, espoolainen lapsi- ja nuorisokuoro täyttää 50 vuotta vuonna 2013. Väitöstutkimuksessani käsittelen kasvatuksellista toimintaa Tapiolan kuorossa ja Kari Ala-Pölläsen yhteistoiminnallista pedagogiikkaa Tapiolan kuoron johtajana. Erityinen fokus on matkakuorovalinnan prosessissa, jossa toiminnan pedagogisia sisältöjä kiteytyy. Menetelmällisesti väitöstyöni on aineistolähtöinen tapaustutkimus. Aineisto perustuu syvähaastatteluun. Empiirinen osa keskittyy Kari Ala-Pölläsen johtajakauteen 1994–2008, mutta työn alussa luon kuoron arkiston ja muun kuoropedagogisen aineiston kautta läpileikkauksen kuoron toiminnan viitekehykseen. Analyysimenetelmänä matkakuorovalinnan tarkastelussa toimii valintatilanteen kuvauksessa ilmenevien persoonallisuudenpiirteiden tarkastelu ns. viiden suuren mallin mukaisesti. Tulokset osoittavat, kuinka Kari Ala-Pölläsen johtajakaudella yhteistoiminnallinen työskentelytapa palveli kasvatuksellista tavoitetta johtajan kaikessa toiminnassa. Taide ja kasvatus tukevat toisiaan palvellen lyhyen ja pitkän aikavälin päämääriä. Kovien ja pehmeiden arvojen luonteva vuorovaikutus sekä määrätietoinen pyrkimys sosiaalisten taitojen kehittämiseen korostuvat Kari Ala-Pölläsen kommunikaatiossa. Ilmeistä tutkimukseni tulosten nojalla on kuoronjohtajan sekä taiteellinen että kasvatuksellinen kunnianhimo, mikä ei ole ristiriitaista käytännön toiminnassa. Lapsilta ja nuorilta odotetaan yhteistoiminnallisesti johdetussa kuorossa hyvin monenlaisia taipumuksia ja edellytyksiä, ja näihin heitä määrätietoisesti kasvatetaan. Persoonallisuuden piirteiden perusasiat, joita johtaja toivoo ja odottaa kuoroltaan, ovat selkeitä ja liittyvät jäsenten ammattimaiseen asenteeseen ja suotuisiin yhdessä toimimisen edellytyksiin. Onnistuminen hyvin heterogeenisen ryhmän kasvatuksessa kiteytyy pedagogiseen viisauteen. Se tarkoittaa tässä tutkimuksessa riittävää teoreettista osaamista ja lapsen käytöksen ja kehityksen ymmärtämistä, omakohtaista kokemustaustaa ja tälle perustalle rakentuvaa kommunikatiivista taitoa kohdata ja vaikuttaa samanaikaisesti yksilöistä koostuvaan ryhmään.

No description available.