The aim of the thesis is to study the commercialization process of a start-up company and how game theory can support the decision making during the process. The purpose was to offer new insights to commercialization since the approaches of game theory have not examined in this context even the commercialization process is complex and needs strategic decision making. The reason for choosing this topic in the point of view of start-ups is that start-ups are in major role when creating innovations, but they often have lack of resources to bring the innovations to the market. The research follows qualitative approach and the base of the research findings is from the interview. The interview was doing by using semi-structured interview questions. The entrepreneur was selected to interview because being involve with commercialization process of high technology product. The interview was doing in Finnish and recorded entirely. The transcribing was doing in Finnish and then translating in English by those parts which are used in the research findings. Theoretical part of study consists two sections. The first section involves topics of start-up, innovation, commercialization process and challenges that the company might face during the process. The second section involves the approach of game theory and applications of it. After theoretical part there is describe the methodology of the study. This involve an analyze of the qualitative study, benefits of it. Methodology section presents the interpretations about validity and reliability of the study. The research findings support the theory of commercialization process progressing. There is find few game theoretic approaches relating to different stages during the commercialization process. Most common models and approaches are negotiation situations, game matrix, cooperative games, and games of chance. The results support theory base but they are not generalizable. The purpose is to create a framework which start-up can utilize in some parts or entirely. Conclusion chapter presents a customized framework which combines main activities find out from interview and strategic decision-making process. It also presents the importance of investors and other funding systems for start-up company. The last chapter discuss more about theoretical and managerial implications, limitations of the study and gives suggestion for the further studies.

Outsourcing has become a common strategy for companies during the past decades and the goals of outsourcing have changed from only seeking cost savings to more strategic objectives. The existing literature on outsourcing has grown as well but the results of outsourcing is a rather under researched area. The existing literature lacks comprehensive ways for measuring the results of outsourcing. Moreover, despite being one of the most commonly outsourced activities, the outsourcing of accounting functions is lacking empirical research. This research sheds light to the results of outsourcing accounting functions by developing a structured measurement model based on the existing literature. The model is developed approaching the outsourcing phenomenon from three perspectives. First, the potential benefits of outsourcing are reviewed, and the measurement scales are developed and structured into two factors. Second, a two-factor structure and measurement scales are developed for the impact that outsourcing has on the development of company’s competitive capabilities. Lastly, the firm performance approach is adopted to the outsourcing context and a structure of five factors is established. Also the possible correlations between the assumed factors are investigated. The theorized measurement model is empirically tested with survey data gathered from Finnish companies by carrying out a confirmatory factor analysis. The empirical part of the research connects the existing literature to the outsourcing of accounting functions. Based on the analysis no need to make changes to the model was found considering the potential benefits of outsourcing and the impact outsourcing has on competitive capabilities. This means that the theorized benefits of outsourcing and the impact it has on competitive capabilities seems to be in line with earlier studies in the context of this research. The variables measuring benefits form two distinct factors, business benefits and organizational benefits. Similarly, the variables measuring the impact on competitive capabilities form two factors, impact on internal competitive capabilities and external competitive capabilities. The firm performance measurement part of the model needed some changes. Based on the statistical and conceptual considerations two factors, external business performance and stakeholder performance is excluded from the model. They do not seem to be valid factors for measuring firm performance when outsourcing accounting functions. Based on the analysis, some variables were excluded in two other factors, internal business performance and organizational performance. With these changes, these factors seem to be valid for measuring firm performance in the context of this study. The fifth firm performance factor, innovation performance, was a valid factor as such. As theorized, the benefit and impact factors are correlated with each other. The impact factors seem to be correlated only with innovation performance but not with organizational or internal business performance. However, organizational performance and internal business performance are correlated with innovation performance. Based on these results, it seems that the benefits of outsourcing accounting functions are connected to innovation performance through the development of competitive capabilities, which is in turn connected the other avenues of firm performance. The model developed can be used to measure the results of outsourcing accounting functions. It also forms a good basis for structural equation modeling that can be used to test causality between the factors.

Yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen välillä on tunnistettu yhteiskunnallisesti tärkeäksi aiheeksi, mutta aihe on jäänyt tieteellisessä tutkimuksessa vähälle huomiolle. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on kuvata yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä ilmiönä, sekä löytää vaikuttamisen paikkoja yhteistyön edistämiseksi. Yhteistyötä tarkastellaan yritysmaailman näkökulmasta. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu verkostoteoriaan, teoriaan yhteistyöstä sekä vaihdannan teoriaan ja se on muodostettu kahdenvälisen yhteistyön-, triadin toiminnan, ARA-mallin, verkoston arvonluonnin sekä transaktiokustannusten taloustieteen teorioiden perusteella. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin puhelimitse. Haastatteluun osallistui kahdeksan Oulun alueella toimivan yrityksen edustajaa, joista suurin osa kuului yrityksen ylimpään johtoon. Koska aiheesta ei ole aiempaa tutkimusta, pyrittiin testaamaan teoreettista viitekehystä sekä luomaan empiirisen aineiston avulla spesifimpi, paremmin kyseiselle ilmiölle sopiva päivitetty viitekehys. Tutkimuksen empiirisen aineiston perusteella luodun päivitetyn viitekehyksen avulla voidaan paremmin ymmärtää yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Päivitetty viitekehys kuvaa ilmiötä sekä sen avulla on mahdollista saada neuvoja yhteistyön aloittamista varten sekä sen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen kontribuutiona voidaan pitää aiempaa tutkimusta laajempaa kuvaa yhteistyöstä. Tutkimuksen avulla löydettiin jo aiempaa tutkimusta tukevia tekijöitä yhteistyön eri tasoista sekä yritysten kiinnostuksesta tehdä yhteistyötä. Tämän lisäksi tunnistettiin keinoja kehittää ja ylläpitää yhteistyötä sekä keinoja, joilla ulkopuolinen organisaatio pystyy omien verkostojensa avulla luomaan oman alueen yhteistyöstä tiiviimpää. Tutkimustulokset antavat neuvoja yritysten opettamiseen ja neuvomiseen organisaatioille, jotka pyrkivät edistämään yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä. Erityisesti tutkimustuloksista voivat hyötyä yritykset, jotka eivät vielä tee yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. He voivat oppia tutkielman avulla tunnistamaan korkeakouluyhteistyön mahdollisuuksia ja minimoida yhteistyön aloittamiseen tarvittavat resurssit sekä oppia tutkimuksessa nousseiden keinojen avulla ylläpitämään ja kehittämään yhteistyötä.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yhteisösitoutumiseen, yhteisöidentifikaatioon, organisaation brändiin ja maanpuolustustahtoon vaikuttavia tekijöitä Suomen puolustusvoimien reserviläisten näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitellään myös veteraanien yhteisön vähenemisen vaikutuksia edellä mainittuihin tutkimusteemoihin, jota ei aikaisemmin ole tutkittu monitieteellisestä näkökulmasta maanpuolustusyhteisöjen kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa monitieteellisen tutkimusotteen hyödyllisyys yhteisö- ja organisaatiotutkimuksessa, sekä laajentaa käsityksiä yksittäisen tieteenalan alaisuudessa tehtävästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa hyödynnettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen empiirisen aineiston hankinnassa yhdisteltiin teema- ja narratiivisen haastattelun metodeja. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla muodostettiin tutkimuksen lopullinen viitekehys. Empiiristä aineistoa varten haastateltiin kuutta (6) Suomen puolustusvoimien reserviläistä. Reserviläiset valittiin tämän tutkimuksen kohteeksi ensisijaisesti tehtävänannon kautta. Aineiston keruu suoritettiin yksilöhaastatteluina lokakuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. Asepalvelusaikaiset lähiyhteisöt ja niiden toiminta nousivat keskeisiksi vaikuttajiksi yhteisösitoutumisen näkökulmasta. Henkilökohtaiseen maanpuolustustahtoon vaikuttivat vahvasti erityisesti perhe ja yhteiskunnalliset arvot (demokratia, sananvapaus, hyvinvointiyhteiskunta). Veteraanien yhteisöllä oli laajalti kohottava vaikutus sekä maanpuolustustahtoon että varusmiespalveluksen suorittamisen motivaatioon. Veteraanien yhteisön vähenemisen vaikutuksia pohdittiin erityisesti taisteluhengen jatkumisen näkökulmasta, kun henkilökohtainen kosketuspinta veteraaneihin katoaa. Puolustusvoimien organisaation brändiin suhtauduttiin vaihtelevasti. Puolustusvoimien imago koettiin laajalti vahvaksi, ja viestintä monipuoliseksi, mihin osaltaan vaikutti erilaisten medioiden hyödyntäminen viestinnässä. Tutkimuksen avulla laajennetaan ymmärrystä aiemmin tutkimattomasta ilmiöstä ja monitieteellisen tutkimusotteen mahdollisuuksista uudenlaisessa kontekstissa. Tutkimuksen tulokset auttavat havainnollistamaan, mitkä tekijät julkisen organisaation sidosryhmien näkökulmasta ovat keskeisessä asemassa yhteisön päämäärän toteuttamiseen liittyvän motivaation ja yhteisösitoutumisen kannalta. Tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää jatkossa, kun halutaan tutkia yhteisödynamiikan muuttumista verkostoissa, tarkastella julkisen ja voittoa tavoittelemattoman organisaation brändiin vaikuttavia tekijöitä tai tutkia tilastollisen analyysin avulla korrelaatioita aineistosta esille nousseista näkökulmista.

Nowadays, five key megatrends have an impact on the contemporary environment. They can be defined as a shift in global economic power, demographic shifts, accelerating urbanization, the rise of technology, and climate change and resource scarcity. One of the main characteristics of the megatrend is its ability to shape the world due to its macroeconomic and geostrategic nature. Regarding the rise of the technology, the area Internet of Things (IoT) has boosted in the last decade. Evolved in 1999 the core definition of “Things” has changed as technology developed, the primary goal of making a computer sense information without the support of human intervention remains the same. IoT can be defined as a network of entities that are connected through any form of sensor, enabling these entities to be located, identified, and even operated upon. Thus, it means that almost all electronic devices can send, receive information, and as a result, connected to the Internet, and provide particular decisions offering further services or action. In this sense, the implementation of such technologies in the business environment can lead to significant changes, in the management, marketing, supply chain, production and even creating new market segments. Business models in the IoT environment are the core of this study. In particular, the focus is on the analysis of the key market sectors that are more affected by IoT innovations. As a result, define the main structural changes in the business modeling process. The target of this study is to identify new trends in business models’ development in different market segments and formulate new approaches or steps in business modeling caused by IoT opportunities. The contribution of this study is an endeavor to generalize such trends for further implications. Consequently, the study will cover the following questions. RQ1: What are the main opportunities that have emerged due to IoT development for different market segments. RQ2: What are the main opportunities in developing business models due to the implementation of IoT technologies? The results of this study concern the determination of the most relevant business models’ building blocks in the IoT environment. Proposal of vital elements in the business modeling process analyzed through a Galler’s business model triangle. Moreover, this paper provides two dimensions regarding IoT value proposition: Things as a Platform and Things as a Service.

Viime vuosina informaatiohyödykkeisiin perustuvat liiketoimintamallit ovat sekoittaneet markkinaa useilla eri toimialoilla. Nämä liiketoimintamallit ovat usein kehittyneet nopeasti, ja niiden pohjalta on muovautunut aivan uudenlaisia tapoja ajatella liiketoiminnan logiikkaa kyseisillä toimialoilla. Ohjelmistotuotteilla on aluksi suuret kiinteät kustannukset, mutta pienet skaalaamisen kustannukset sen jälkeen. Ongelma näyttää kuitenkin olevan, että suurin osa Startup -yrityksistä kaatuu jo ennen skaalaamisvaihetta. Viime vuosina on havaittu, että erilaiset freemium-liiketoimintamallin sovellukset ovat pienentäneet uuden palvelun skaalaamisen asiakashankintakustannuksia. Peruspalvelu tarjotaan tällöin ilmaiseksi tai erittäin edullisesti, ja liiketoiminnan tulos tehdään maksullisilla lisäpalveluilla, kuukausimaksuilla tai esimerkiksi mainostuloilla. Tämän tutkielman päätarkoitus on selvittää, miten hyvin Lean Startup -menetelmien mukainen liiketoiminnan kehittäminen soveltuu freemium-liiketoimintamallin perustaksi. Vastausta tutkielman päätutkimuskysymykseen haetaan perehtymällä ensin tarkemmin Lean Startup -menetelmiin. Tämän jälkeen tutkitaan tarkemmin freemium-liiketoimintamallin keskeisimpiä elementtejä ja sovelluksia. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, miten freemiumin toimivuutta voidaan mitata. Tämän tutkielman teoreettisen viitekehyksen perustana on Henry Edisonin rakentama Lean Startupin käsitteellinen viitekehys. Teoreettisessa viitekehyksessä Edisonin malliin lisättiin myös freemium-liiketoimintamallin keskeisimmät elementit. Tutkielman empiria on luonteeltaan laadullinen, ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla kahta B2B-ohjelmistoliiketoimintamarkkinassa toimivaa Startup -yritystä. Tutkielman tuloksista ilmenee, että Lean -menetelmät soveltuvat freemium-liiketoimintamallin perustaksi hyvin. Lean -menetelmien keskeisenä tavoitteena on rakentaa tuote, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Keskittyminen on tällöin kehitysvaiheessa, eikä skaalaamisen jälkeiseen aikaan juurikaan keskitytä. Lean Startup -menetelmien mukainen kokeileva ja tieteellinen liiketoiminnan kehittäminen keskittyy oikean perustarpeen löytämiseen ja siihen vastaamiseen mahdollisimman kustannustehokkaasti. Freemium-liiketoimintamallin on sen sijaan nähty olevan kustannustehokas työkalu skaalaamisvaiheessa matalien asiakashankintakustannusten vuoksi. Empirian pohjalta muokatussa viitekehyksessä freemiumiin perustuva liiketoiminnan kehittämisen prosessi eritellään omaksi prosessikseen. Tämä prosessi keskittyy skaalaamiseen ja sen jälkeiseen aikaan. Prosessin tarkoituksena on luoda edellytykset ketterään ja kannattavaan skaalautumiseen. Yrityksen johdon tulisi ymmärtää rakenna-mittaa-opi prosessin mukainen asiakaslähtöinen tapa edetä. Menetelmän avulla voidaan säästää merkittävästi tuotekehityskustannuksia. Kun tuotetta aletaan skaalaamaan uusille markkinoille, iteroiva tapa toimia korostuu. Tällöin on tärkeää pilkkoa liiketoimintaprosessi niin pieniin palasiin, että mittaamalla on mahdollista saada relevanttia ja kohdennettua informaatiota. Nykytekniikalla mittauspisteitä voidaan laittaa jokaiseen sellaiseen pisteeseen, johon yrityksellä on mahdollisuus omalla toiminnallaan vaikuttaa. Näin myös skaalatun tuotteen tuotekehityksestä tulee Lean -periaatteita mukaillen tieteellisempää ja kokeilevampaa. Mikäli yritys päättää myöhemmin tehdä suuremman kokoluokan pivotin tuotteeseen tai innovoida jotain täysin uutta, se voi aloittaa yrityksen sisäisen Lean Startup -prosessin, joka lähtee nöyrästi ja kurinalaisesti noudattamaan rakenna-mittaa-opi-prosessia. Tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää informaatiohyödykkeisiin perustuvien liiketoimintojen kehittämisessä eri toimialoilla. Yrityksen johdon tulee kuitenkin ymmärtää oman liiketoimintansa erityispiirteet, sillä tarkoitus ei ole antaa valmista liiketoimintamallia. Pikemminkin tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, millä tavalla toimien olisi mahdollista parantaa todennäköisyyttä kehittää markkinaan soveltuva tuote ja markkinan ominaispiirteet huomioiva liiketoimintamalli. Tutkielma tarjoaa lukijalle myös pohdintaa ja ajankohtaista tietoa siitä, millaisia aiheita Startup -yritysten tutkimuksen keskuudessa tällä hetkellä käsitellään.

Työn tavoitteena on muodostaa monipuolinen ja yhtenäinen kuvaus chatboteista, sekä tunnistaa tärkeimmät kommunikaatioon ja viestintään liittyvät tekijät, joilla voidaan vaikuttaa chatbottien käyttäjäkokemukseen asiantuntijaviestinnässä. Työ on toteutettu yhteistyössä kotimaisen liikkeenjohdon koulutus- konsultointiyrityksen kanssa. Työn empiirisen osan tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista kyselytutkimusta, joka toteutettiin chatbotin välityksellä. Kysely suoritettiin ”Matleena-botin” välityksellä interaktiivisesti ja haastattelunomaisesti. Kyselytutkimus osoitettiin vastaajajoukolle, johon kuuluvat henkilöt toimivat asiantuntijatehtävissä omilla toimialoillaan. Kysely-chatbotti lähetettiin yhtensä 120:lle valikoidulle asiantuntijalle, ja vastauksia chatbottiin tuli määräaikaan mennessä 63 kappaletta. Näin ollen kyselyn vastausprosentiksi muodostui 52,5%. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää asiantuntijoiden mieltymyksiä tunnistettujen käyttökokemukseen vaikuttavien viestinnällisten tekijöiden osalta asiantuntijaviestinnässä. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli myös kartoittaa, minkälaisena asiantuntijat kokevat chatbottien potentiaalin markkinoinnin ja brändiviestinnän kanavana, sekä selvittää minkälaisiin käyttötarkoituksiin asiantuntijat mieluiten hyödyntäisivät chatbotteja vastaamaan sekä omiin että asiakkaiden tai muun yleisön tarpeisiin. Tutkimustuloksista voidaan havaita, että asiantuntijat haluavat säilyttää chatbot-viestinnässä chat-tyyliselle viestinnälle tyypillisiä ominaisuuksia, esimerkiksi tuttavallisuutta, puhekielisyyttä, emojeita ja huumoria. Tuloksista voitiin myös havaita, että vastaajan iällä ja aikaisemmalla käyttökokemuksella oli selkeä vaikutus siihen, minkälaisia mieltymyksiä asiantuntijalla oli chatbottien viestintää kohtaan, kun taas asiantuntijan toimialasektorilla ei ollut huomattavaa vaikutusta. Tämä kertoo siitä, että uuden teknologian omaksuminen, sekä siihen liittyvät mieltymykset ovat enemmin ikään ja kokemukseen, kuin toimialaan sidottuja. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että asiantuntijat kokevat chatbottien potentiaalin merkittävänä useissa eri käyttötarkoituksissa. Liikkeenjohdollisesta näkökulmasta chatbottien hyödyntämistä kannattaakin harkita perinteisten asiakaspalvelutehtävien automatisoinnin lisäksi esimerkiksi kyselyiden ja kartoitusten toteuttamisen tukena, mikä koettiin erittäin potentiaaliseksi käyttökohteeksi. Tutkimuksen perusteella chatbotissa käytettävän viestintätyylin suunnittelussa kannattaa puolestaan ottaa huomioon erityisesti käyttäjien ikä, sillä vastaajien mieltymykset siihen minkälaista viestintätyyliä käytettiin, vaihteli selkeästi ikäryhmittäin.

<p> There has been a major shift of the world&rsquo;s economies towards service and the need to understand a service-dominant economy. A need exists to comprehend marketing at the granular level both theoretically and practically and expand the theory of Service-dominant logic. Despite co-production being considered one of the most important elements of value co-creation &ndash;the epicenter of SDL&ndash;, little empirical research has been conducted to establish its relationship in the value co-creation process. The purpose of this quantitative single industry design was to operationalize consumer co-production and evaluate its effects on consumers&rsquo; perceptions of service quality. This quantitative single industry study utilized a survey method with purposive sampling over a two-month period and included 117 participants from multiple healthcare facilities. An anonymous online survey was utilized to collect data on the dependent variable of service quality (representing value creation) and the independent variables of average hours of services each week and duration of services (representing co-production). Data were evaluated utilizing descriptive statistics, Spearman&rsquo;s correlation coefficient, and multiple regression analysis. There was a linear and correlative relationship between the duration of treatment and SERVPERF scores (p &lt; .05) but not with SERVQUAL scores. A linear relationship exists between; duration and intensity, and SERVPERF (p &lt; .05), and duration and SERVPERF (p &lt; .01). Duration has a linear effect on consumer&rsquo;s evaluative outcomes of service quality independent from expectations prior to treatment but only accounts for 5.2% of the outcome. Intensity has no relationship with the dependent variable. The implications of these findings suggest a significance of established and ongoing relationships in the value co-creation process. Future research could evaluate how expectations may negatively affect service quality outcomes and explore individual elements of co-production in more depth.</p><p>

Dissertação (mestrado)-Universidade de São Paulo, Faculdade de Economia e Administração / Made available in DSpace on 2013-07-15T20:19:32Z (GMT). No. of bitstreams: 0

Dissertação (mestrado)-Universidade de São Paulo, Faculdade de Economia e Administração / Made available in DSpace on 2013-07-15T20:44:22Z (GMT). No. of bitstreams: 0