Tässä tutkielmassa tutkitaan asiakkaan palveluprosesseja palvelupolun avulla kiinteistöhuollon palveluita käytettäessä. Tavoitteena on saada asiakaslähtöinen kuvaus palvelutuokioista ja palvelun kontaktipisteistä. Päätutkimuskysymys on: Millainen on asiakkaan palvelupolku kiinteistöhuollon palvelua käytettäessä? Alatutkimuskysymykset ovat: Mitä palvelutuokioita ja kontaktipisteitä palvelupolkuun kuuluu? Millainen on palveluprosessin näkyvyyden raja asiakkaalle? Teoreettisessa viitekehyksessä keskeinen käsite on arvonluonti palveluliiketoiminnassa. Tutkimuksessa asiakas nähdään käyttöarvon luojana. Palveluntarjoaja tuottaa tarvittavia resursseja asiakkaan käyttöön. Pystyäkseen tukemaan asiakkaan arvonluontia vuorovaikutuksen kautta palveluntarjoajan tulee saavuttaa riittävä asiakasymmärrys. Vuorovaikutustilanteita asiakassuhteessa tarkastellaan palvelupolun avulla. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus ja käytetyt aineistonkeruumenetelmät ovat monipuoliset. Tutkija haastatteli tapausyrityksen edustajaa, neljää taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa eli asiakasta ja puhelimitse viittä asukasta eli loppukäyttäjää. Lisäksi kahta tapausyrityksen asiakaspalvelutyöntekijää havainnoitiin ja samalla pidettiin ryhmähaastattelu. Myös tapausyritykselle aiemmin tehtyjä tutkimuksia hyödynnettiin. Empiiristä aineistoa analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua, jonka teemat nousivat sekä puolistrukturoidun haastattelurungon että haastatteluaineiston perusteella. Tutkimuksen tuloksena saatiin asiakkaan palvelupolun kuvaus kiinteistöhuoltopalveluissa. Palvelu on jaettu palvelutuokioihin ja edelleen kontaktipisteisiin. Palvelun kontaktipisteiden yksityiskohtainen tarkastelu auttaa palveluntarjoajaa kiinnittämään huomiota asiakkaan kannalta tärkeisiin seikkoihin. Palvelupolussa nousi esiin kriittisiä pisteitä, joita tulisi kehittää, sekä positiivisesti erottuvia seikkoja. Palvelupolussa on kuvattu myös osallistuvat toimijat. Kiinteistöhuoltoalalla palvelu tulee yleensä olla tehtynä ennen kuin asiakas huomaa tarvitsevansa sitä. Lisäksi asiakas ei ole yleensä läsnä palvelutilanteessa. Näiden erityispiirteiden vuoksi tarvitaan hieman uudenlaista palvelupolun soveltamista. Palvelupolun tarkastelussa selvisi muun muassa, että asiakkaalle arvoa vähentävä vaihe palvelussa on odottaminen palvelutuokioiden välillä ilman asianmukaista tiedottamista. Kuittauksen vastaanottaminen palvelun jälkeen suoritetusta työstä puolestaan lisää arvoa etenkin tiedollisesta näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin palvelun läpinäkyvyyttä asiakkaalle useasta eri näkökulmasta. Tuloksena on muun muassa, että läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa kommunikoimalla palvelutarjoamaa ja palveluprosesseja tarkemmin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla palvelualoilla, joilla suorittavalla työllä on suuri merkitys.

The objective of this research is to describe the nature of an outsourcing in mining industry and the main focus of outsourcing will be in the characteristics of outsourcing decision-making and its implications on outsourcing decision-making process. Mining industry sector is offering interesting facets for outsourcing as a practice due to the remote locations, mine lifecycle, limited and specified supply market and challenging production. The theoretical contribution of this research creates knowledge from the typical elements of the outsourcing decision in mining industry and shows where the motivators and factors are typically encountered in such decisions, and how they affect to the outsourcing process. In this research qualitative research methods are used. The theoretical framework is created by combining pre-existing outsourcing literature of outsourcing process and outsourcing decision-making. The theoretical framework is used to support the empirical data collection, analysis and formation of the theoretical conclusions. The empirical part consist a multiple case-study with two research cases from a mining industry. Interviews were the main empirical data used. As a result of this study, outsourcing in mining industry is guided by two contextual factors: the production factors and the capacity-based factors. Production related decisions occur more often in the strategic level of outsourcing decision and capacity-based outsourcing decisions in the tactical level. Therefore the outsourcing decision is the groundwork of firm’s capability base and a risk perspective. The strategic risk assessment is to identify how critical outsourced processes are to the organization. For the capability evaluation, several actors have been recognized to have an impact on outsourcing decision. This research also reveals that in some situations, for example in limited market with high uncertainty, the supplier capability can have an overall impact on outsourcing decision of the company. This research provides useful insights for outsourcing managers to evaluate their outsourcing decisions. The study reveals that it is important to understand both internal and external environment of the outsourcing decision and the strategic and structural aspects associated with an organization’s decision to reconfigure.

Valtion tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjaamat muutokset ovat pakottaneet julkiset tutkimusorganisaatiot kilpailemaan julkisesta rahoituksesta ja etsimään lisäksi ulkoista rahoitusta vuodesta 2013 alkaen. Tämä vaikuttaa myös tutkimusorganisaatioiden sisällä muodostettujen tutkimusryhmien rahoitukseen ja toimintaan. Rahoituksen saamiseksi julkisen tutkimusorganisaation on kyettävä luomaan suhteita yrityksiin ja muihin rahoitusta myöntäviin tahoihin. Oman osaamisen ja akateemisen prestiisin viestiminen noille tahoille on muodostunut entistä tärkeämmäksi rahoituksen varmistamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on sekä tutkia tutkimusryhmän markkinointiviestinnän mahdollisuuksia ja haasteita, että muodostaa tutkimusryhmälle sopiva markkinointiviestinnän malli. Malli perustuu havaintojen, haastattelun sekä organisaatio- ja markkinointiviestinnän teorioiden perusteella hankitulle ymmärrykselle tutkimusryhmän rakenteesta, tarkoituksesta, erityispiirteistä ja sille sopivista markkinointiviestinnän keinoista. Tutkimuksen metodina on käytetty laadullista menetelmää ja se on toteutettu yhden tapauksen toimintatutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin haastattelemalla, havainnoimalla ja toimimalla osana Oulun yliopiston Kauppakorkeakoulun markkinoinnin yksikön tutkimusryhmää, jolla on tahtotila kehittää markkinointiviestintäänsä. Tutkimusryhmän markkinointiviestintää saatiin kehitettyä markkinointiviestinnän mallilla. Vaikka kaikkia markkinointiviestinnän tavoitteita ei saavutettu tämän tutkimuksen aikana, markkinointiviestintää on tarkoitus jatkaa mallin mukaisesti myös tutkimuksen jälkeen. Tämän tutkimuksen aikana luotiin myös tutkimusryhmän markkinointiviestinnän opasvihko, jonka tarkoituksena on ohjata tutkimusryhmän jäseniä viikoittaisissa markkinointiviestinnän toimenpiteissä. Tässä tutkimuksessa ilmeni selkeästi markkinointiviestinnän tarpeellisuus, mutta myös sen haasteet yliopistokontekstissa. Julkisen tutkimuksen rahoitusmallien muutoksien vaikutus tutkimusryhmien toimintaan ja jatkumiseen tiedostetaan, mutta vanhoista toimintamalleista pidetään kiinni: markkinointia ei nähdä osana tutkijan työarkea. Markkinointiviestintä saadaan vaatimattomalla vaivannäöllä aloitettua, mutta sen jatkuminen on kiinni toimintatapojen muutoksen onnistumisessa.

Public-private partnership-mallissa julkisen hankinnan toteuttaja kantaa tilaajan hankkimasta rakennuksesta tai rakennelmasta normaalia laajemman ja pidemmän vastuun esimerkiksi kohteen suunnittelusta tai ylläpidosta. Suomessa mallista käytetään usein nimitystä elinkaarimalli. Tämän Pro Gradu-tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä tilaajan ja toimittajan käymästä yhteistyöstä hankinnan käyttäjien kanssa ja osallistamisen merkityksestä PPP-hankkeissa syntyville innovaatioratkaisuille. Käyttäjien vuorovaikutusprosessia kuvataan tutkimuksessa soveltaen julkisen hankinnan kontekstiin yksityisen sektorin teoriaa arvon yhteiskehittelystä (Value co-creation). Tutkimuksen tarve perustuu yleiseen tutkimuksen puutteeseen ja vähäiseen kokemukseen PPP-mallista ja erityisesti sen käyttäjäosallistamisesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu kirjallisuuskatsauksella aiempaan Public-private partnership-, Public-private-people partnership-, innovaatio- ja arvon yhteiskehittelytutkimukseen. Empiirinen tutkimusosa on toteutettu yhden tapauksen laadullisena tutkimuksena Oulun kaupungin kouluhankinnoista. Tutkitun tapaushankkeen kohteet ovat PPP-mallia hyödyntäen hankitut lukio-päiväkotiyhdistelmä ja alakoulu Haukiputaalla. Tutkimusaineisto koostuu hankintaan osallisilta henkilöiltä kerätyistä kolmesta teemahaastattelusta ja hankkeesta dokumentoidusta kirjallisesta materiaalista. Kirjallisella aineistolla on ennen kaikkea haastatteluaineistoa täydentävä ja valmisteleva tehtävä tutkimuksen kulussa. Aineiston analyysimetodina on käytetty teemoittelua. Tutkimustulosten perusteella arvon yhteiskehittely hankinnan käyttäjän kanssa tuottaa todellista hyötyä hankkeissa saavutettaville innovaatioratkaisuille. Erityisesti käytettävyyttä edistävät innovaatiot tuottavat lisäarvoa käyttäjän arvokokemukselle ja hankkeen käyttäjätyytyväisyydelle. PPP-hankkeiden loppukäyttäjää voidaan käsitellä verrannollisena yksityisen sektorin kuluttajaan ja yhteinen arvonkehittely syntyy vuorovaikutuspisteissä toimijoiden välillä. Arvon yhteiskehittelyprosessi koostuu vuoropuhelun, pääsyn, riskien arvioinnin ja refleksiivisyyden sekä läpinäkyvyyden periaatteista. Innovatiivisten ratkaisujen syntymiselle tärkeintä vuorovaikutuksessa on käyttäjän kanssa käyty suora vuoropuhelu erityisesti kohteiden suunnitteluvaiheessa. PPP-hankkeiden ja -sopimusten monimutkaisuus tekee mallilla toteutettavista hankkeista usein ainutlaatuisia vertailtaviksi keskenään ja heikentää tutkimustulosten yleistettävyyttä muihin kuin tapaushankkeeseen. Tärkeintä arvon yhteiskehittelyn onnistumiselle ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden syntymiselle onkin jatkuva käyttäjäkeskeisyyttä ja osallistamista tukeva ajattelutapa.

The importance of branding has been recognized for a long time in the business. During the last decades also other areas have utilized branding. Usually brands are connected to the long-term value, but there are several business situations where brands are used in temporally restricted conditions. Examples of those are single or recurrent branded campaigns. Varied temporal dimensions have been used in the business research. However, there is no much research on branding from the temporality point of view. The aim of this study is to better understand branding in campaigns, which have temporal restrictions. The phenomenon is approached from three directions. At first, there are studied different brand definitions. In this study the brand is understood as social and dynamic interaction process among stakeholders. Through this process, differentiating attributes and added value are associated with the brand. Another aspect is the temporality theory. In addition to standardized and horizontal time, also episodic and vertical time dimensions are concerned. These are merged with the brand definition to provide the theoretical framework. The brand is added to the temporal view as a process containing events, which are points of vertical dimension, brand interaction. The third approach is through the context of this study, health and political campaigns. They are selected because of their different temporal nature. Health campaigns represent usually single, non-recurrent campaigns, while political campaigns are cyclic and periodic. The campaigns are studied conducting the integrative literature research. The systematic process of searching and evaluating articles is followed by the thematic analysis. The analysis is based on themes included to the theoretical framework: brand, interaction among stakeholders and temporality. The findings of this study show that branding in temporally restricted campaigns is done in phases. There are different objectives and forms of the brand interaction in the each phase. The study also provides a classification for stakeholders for describing different interaction in the phases. Different stakeholder groups participate to brand interaction during the pre- and post-campaign periods, while all groups are participating during the campaign period. The campaign related events can be divided to major and minor. The major events define the periods and the phases of the campaigns, while minor events occur during the periods, but are affecting to the brand.

This research provides insights into project deliveries in the Barents Region. The aim of this research is to describe the project delivery process and to examine the barriers and the opportunities of transport logistics that are involved in project logistics in the Barents Region. The research is conducted with qualitative research methods and it features two case examples of project deliveries. The literature review provides academic findings from transport logistics and project logistics sources. Theoretical framework is constructed of the project delivery process that encompasses a focus on barriers and opportunities of transport logistics. The data collection includes 8 interviews and observation. The project delivery process consists of several phases: manufacturing, project cargo, transport mode choice, loading/stowing, transportation and final destination. This research provides also essential information of barriers and opportunities that are involved in project deliveries in the Barents Region. The project delivery process includes barriers that are: infrastructure, border crossing issues, distance, regulation and challenges with all-year traffic. According to the research findings, the best opportunities for project deliveries are road- and maritime transport. This research reveals that there are also difficulties in cross-border logistics between the Nordic countries, unlike the earlier academic findings suggest. Clearly, this research provides both theoretical contribution and managerial implications. Earlier research of project deliveries is almost completely lacking, which means that new academic research is needed. Thus this research presents valuable and new theoretical contribution by describing and picturing the project delivery process in detailed fashion. The managerial implications are related to the findings of potential barriers and the best transport mode opportunities in project deliveries in the Barents Region. By clarifying the potential challenges of project deliveries, this research gives valuable information of what kinds of problems there might be, and most importantly this research gives instructions that are valuable for tackling those challenges. All in all, this research provides valuable findings of project logistics and cross-border logistics in the Barents Region.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaupungin keskustan vetovoimaisuuden käsitettä yrittäjän näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mistä kaupungin keskustan vetovoimaisuus muodostuu liiketoiminnan toimipaikkana yrittäjän perspektiivistä katsottuna. Tutkimus pyrkii tarjoamaan empiirisen tutkimuksen pohjalta konkreettisia kehitysehdotuksia Oulun kaupungin keskustan vetovoimaisuuden parantamiseksi. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla Oulun ydinkeskustassa toimivien yritysten toimitusjohtajia ja yrittäjiä käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat ryhmiteltiin kolmeen eri kategoriaan: shoppailumaailman yrittäjiin, palvelumaailman yrittäjiin sekä ravintola- ja kahvilamaailman yrittäjiin. Kaupungin keskustan vetovoimaisuus yrittäjän näkökulmasta muodostuu vetovoimaisuustekijöistä, jotka voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan. Ensimmäisenä ovat markkinavetovoimaisuustekijät, jotka vaikuttavat siihen, millaisena ostospaikkana niin yrittäjät kuin kuluttajatkin kokevat kaupungin keskustan. Näitä tekijöitä ovat business mix, brändi-identiteetti, liikenneyhteydet sekä yleinen viihtyvyys ja siisteys. Toisessa kategoriassa ovat infrastruktuurivetovoimaisuustekijät, jotka ovat nimensä mukaisesti vahvasti kytköksissä kaupungin keskustan infrastruktuuriin. Infrastruktuuritekijöitä ovat vuokrataso, etäisyydet sekä kaavoitukset. Nämä vaikuttavat suoraan yrittäjään ja heidän kokemaansa vetovoimaan perustaa liike juuri kaupungin keskustaan.

It has been emphasized that companies can maximize the value in target customer segments by successfully managing the value co-creation. However, it has been argued that there is a lack of researches in academic literature focused on providing theoretical frameworks to help organizations to manage the value co-creation. This study provides an understanding on how value co-creation with key participants of a service affects the form of business model and its elements. The aim of this study is to create the value co-creation based business model. To be able to form an understanding of the elements related the value co-creation based business model, it is first essential to take into consideration the core elements from which the business model forms. Second step is to research from which parts the synthesis of value co-creation is consisted of. The core elements of the business model and synthesis of the value co-creation create a theoretical framework. In the third part, there is analyzed through the theoretical framework how the value co-creation with the key participants affects to the elements of business model and come up with the results that describes from which parts the value co-creation based business model consists of. Because the aim of the study is to provide understanding on the specific phenomenon, the research is conducted as a qualitative single case study, in which the case of the Ice wall service is analyzed. The study is conducted as an abductive research, in which the theory and empirical data are in interaction. The data collection of this research consists of semi-structured interviews by interviewing different actors in a value network relating to the case service Ice wall. In addition, by managing a survey for the users of the Ice wall at the Valoa festival in Tampere, Finland and by observing assemble and use of the service during the event. There was also arranged an Internet-survey for the potential customers of the Ice wall. According to the results of this study all the core elements of the value co-creation based business model are interconnected with each other. The core elements from which the value c-creation based business model consists of are actors, resources and mechanisms. The actor’s ability to co-create value for the end customer and actor’s ability to capture value from these investments affects to its willingness to be a part of the value network of the service. To support the co-creation of value the impact of the business strategy affects from the outside-in of the business model. This helps to understand, in which processes different kinds of actors, sufficient resources and mechanisms are needed. According to empirical findings of this study, changes that happen in the value network have impacts to all actors and their ability to function. Value co-creation based business model helps to understand an effect of entire value network and avoids to get in stuck in the dyadic relationship of different actors. Created model provides a tool to analyze and communicate strategic choices and understand clearly how the business is consisted of and which kinds of elements have an impact to possibilities to succeed.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää miten internetin tuotearvostelut vaikuttavat kuluttajan ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen tarkoitus jaetaan neljään osaongelmaan. Ensimmäisessä osaongelmassa selvitetään millä tavalla internetin tuotearvostelut ovat kuluttajien näkökulmasta hyödyllisiä. Toinen osaongelma selvittää miten kuluttajat osallistuvat tuotearvosteluiden kaltaiseen viestintään. Kolmas osaongelma tarkastelee onko tunnistettavissa erilaisia internetin tuotearvosteluiden käyttäjätyyppejä. Neljännessä osaongelmassa tarkastellaan miten kuluttajat käyttävät internetin tuotearvosteluita ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Työssä käytetty tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen kyselytutkimus eli survey-tutkimus. Kysely toteutettiin verkkokyselynä ja kyselyä levitettiin ensisijaisesti sähköpostitse. Kysely lähetettiin 13571 sähköpostiosoitteeseen, vastauksia saatiin yhteensä 915 ja vastausprosentti oli noin 7 %. Tutkimusaineisto analysointiin tilasto-ohjelma SPSS:n versiolla 22. Tutkimusaineistoa analysoitiin frekvenssi- ja prosenttijakaumien, keskiarvo- ja keskihajontatietojen, monimuuttujamenetelmien ja ristiintaulukoinnin avulla. Tutkimustuloksista selviää että kuluttajat tuntevat hyvin erilaiset internetin tuotearvosteluita tarjoavat kanavat, tuotearvostelut koetaan hyödyllisiksi ja tuotearvosteluita myös käytetään useilta kanavailta. Internetin tuotearvostelut nähdään hyödyllisinä ja luotettavina tuotetiedon ja suositusten lähteinä, joita käytetään sekä kokemuksellisten että etsinnällisten hyödykkeiden hankintojen yhteydessä. Tuotearvosteluiden käytöstä voidaan todeta että lukemisen ollessa suhteellisen yleistä, kirjoittaminen on merkittävästi harvinaisempaa. Kuluttajista voidaan tunnistaa neljä erillistä käyttäjäryhmää tuotearvosteluiden koetun hyödyllisyyden ja käytön perusteella. Käyttäjäryhmät nimetään: aktiiviset edelläkävijät, ostohetkellä käyttävät, tarpeeseen käyttävät ja vähäisesti käyttävät. Tuotearvosteluiden käyttö keskittyy jokseenkin ostopäätösprosessin keskivaiheille: informaation etsimiseen, vaihtoehtojen vertailuun ja ostopäätöksen muodostamiseen. Aktiivisempien kuluttajien keskuudessa tuotearvostelut ovat myös jokseenkin läsnä tarpeen tai ongelman tunnistamisessa ja ostonjälkeisessä käyttäytymisessä, mutta tämä on harvinaisempaa kuin ostopäätösprosessin keskivaiheilla käyttäminen. Liikkeenjohdon kannalta on tärkeää tunnistaa tuotearvosteluiden hyödyllisyys ja vaikutus ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Verkkokaupat ovat suosituin internetin tuotearvosteluiden kanava, joten verkkokaupan onnistumisen kannalta on tärkeää tarjota omalla kanavalla hyödyllisiä ja laadukkaita tuotearvosteluita. Osa arvosteluista luetaan syvällisemmin ja osa käydään nopeammin läpi, joten arvosteluihin tulee kerätä sekä numeerista että kirjallista tietoa ja arvosteluista kannattaa tarjota myös keskiarvo- ja koontitietoja. Arvosteluiden kirjoittajia merkittävimmin motivoivat halu auttaa muita kuluttajia ja omien tuntemuksien ilmaiseminen. Tutkimustuloksien yleistettävyyteen liittyy joitain rajoitteita. Kysely on ensisijaisesti levitetty Oulun yliopiston opiskelijoiden sähköposteihin, joten aineiston pääpaino on nuoremmissa kuluttajissa ja opiskelijoissa. Vastauksia kyselyyn saatiin tilastollisen analyysin kannalta kuitenkin riittävästi. Yleistettävyyttä parantaa myös se, että tutkimuksessa tarkastelua ei rajoiteta yksittäisille sivustoille, vaan tarkastellaan tuotearvosteluiden kanavia ja käyttöä yleisemmällä tasolla.

Digitaalisen sisältömarkkinoinnin suosio on kasvanut lähivuosina ennätysvauhtia markkinointiviestinnän digitalisoitumisen myötä. Digitaalinen sisältömarkkinointi voidaan määritellä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien houkuttelemiseksi sekä sitouttamiseksi hyödyllisen, kiinnostavan ja ajankohtaisen sisällön avulla digitaalisia viestintäkanavia, kuten verkkosivuja, uutiskirjeitä sekä sosiaalista mediaa, hyödyntäen. Vaikka digitaalisesta sisältömarkkinoinnista puhutaan paljon, ei aihetta ole tutkittu juuri lainkaan. Siksi tämä tutkimus pyrkii kuvailemaan ja ymmärtämään, mistä digitaalisessa sisältömarkkinoinnissa on kyse. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millainen rooli digitaalisella sisältömarkkinoinnilla on yritysten markkinointiviestinnässä. Vastauksia tutkimuksen päätutkimuskysymykseen etsitään tarkastelemalla kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla toimivien yritysten digitaalisen sisältömarkkinoinnin käytänteitä, tavoitteita ja haasteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu markkinointiviestintää ja sisältömarkkinointia käsittelevän kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuksen empiirinen osio on luonteeltaan sekä laadullinen että määrällinen. Tutkimuksen aineisto muodostuu viidestä yrityshaastattelusta sekä sähköisestä lomakekyselystä, johon vastasi yhteensä 219 kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla toimivaa suomalaista yritystä. Tutkimuksessa on hyödynnetty kahta erilaista tutkimusmenetelmää, jotta tutkittavaa aihetta pystyttäisiin tarkastelemaan mahdollisimman monipuolisesti ja syvällisesti. Tutkimuksen perusteella digitaalisen sisältömarkkinoinnin hyödyntäminen on yrityksissä erittäin yleistä. Digitaaliset sisältötaktiikat, joita yritykset hyödyntävät toiminnassaan kaikista eniten ovat verkkosivujen uutiset, sähköpostilla lähetetyt uutiskirjeet sekä sosiaalisen median palveluiden julkaisut. Vaikka digitaalisen sisältömarkkinoinnin käytänteissä on jonkin verran eroja kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla toimivien yritysten välillä, hyödyntävät yritykset erilaisia digitaalisia sisältötaktiikoita suhteellisen aktiivisesti ja säännöllisesti. Lisäksi sisällöntuotannossa ollaan usein hyvin omatoimisia ja varsinkin tekstin tuotannoista vastataan itse. Vaikuttaa siltä, että digitaalinen sisältömarkkinointi on jo useissa yrityksissä hyvin suunnitelmallista, mutta sen onnistumista mitataan vielä pääsääntöisesti vain muutamien mittareiden avulla. Tutkimustulosten mukaan yritykset asettavat digitaaliselle sisältömarkkinoinnille useita erilaisia tavoitteita, joista tärkeimmiksi nousevat asiakkaiden houkutteleminen ja sitouttaminen. Vaikka sisältöjä tuotetaan ennen kaikkea asiakkaille, ovat myös yhteistyökumppanit, media sekä päättäjät tärkeitä sisältöjen kohderyhmiä. Merkittävimmät tekijät, jotka tuovat haasteita yritysten digitaalisen sisältömarkkinoinnin toteuttamiseen ovat aikapula sekä henkilöresurssien puuttuminen. Jotta yritykset voisivat kehittää digitaalista sisältömarkkinointiaan ja sen tehokkuutta, tulisi niiden kiinnittää erityistä huomiota toimintansa suunnittelemiseen, arviointiin ja tavoitteiden määrittelemiseen. Kaikki nämä osa-alueet liittyvät olennaisesti toisiinsa ja ohjaavat yhdessä yrityksen digitaalisen sisältömarkkinoinnin suuntalinjoja ja onnistumista. Tutkimuksen perusteella digitaalista sisältömarkkinointia ei ole syytä lokeroida perinteisiin markkinointiviestinnän keinoihin, vaikka se linkittyy hyvin voimakkaasti varsinkin suhdetoimintaan ja mainontaan. Sen sijaan sisältömarkkinointi voidaan mieltää omaksi erilliseksi viestintäkeinoksi, jota on mahdollista toteuttaa sekä digitaalisia että perinteisiä viestintäkanavia käyttäen.