Abstract The research focuses on rural environments and the questions concerning cultural environment surveys in land use planning. The main purpose of the study is to scrutinize how survey information serves planning. The focus is on pointing out the challenges which can be identified in data management and utilization of information. Main challenges are related to the extendedness and increasing workload of surveys, fragmentation of information and the emphasis put on expertise knowledge. The problems are mainly caused by the lack of well-established practical examples, partly on the hegemony of sector based planning and rationalist-comprehensive tradition in theory of science. Yet the surveys form basically the framework, in which the object or area is been reviewed in the preparation phase of planning. In that sense, the chosen methods in fact-finding also define which qualities primarily come into focus. Single methods or viewpoints and the theories they rely on enlighten the whole only in part. On this basis the aims of the study can be divided roughly in three sections – firstly to the critique of the current practices, secondly, conceptual definition of the structural components of the cultural environment itself, and thirdly, formulation of an integrative approach derived from the above mentioned points of departure. The general understanding of the interaction between man, culture and environment is achieved through phenomenological and existential hermeneutics. The person mapping or exploring the environment with his methods is seen as ”link” between the existing conditions and the future plan. Through that, the overall terms of perception and practice-bound preconditions of human interpretation will come under scrutiny. The study aims to ponder the integration of different approaches and angles, forming a ”toolkit” for environmental analytics and interpretation as a kind of a complexity management. Cultural environment surveys should be developed in a way that they would regard areas as thematic and functional entities instead of a sum of single elements. The research results are presented as a matrix of needs-and-goals -analysis, which forms a framework of assessment for values and desicions. The aim is to clarify the general set-up of land use planning which includes various stakeholders and is multidisciplinary by nature, especially in the context of cultural environments. The needs-and-goals -analysis is based on cultural environment profiling, which includes recognition of values and tolerance towards changes. The purpose of an integrative analysis is to bring out development possibilities and restrictions, together with different development goals. The intensions of different stakeholders should be brought out early enough, in order to prevent disagreements to evolve into conflicts and problems. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa käsitellään maaseudun kulttuuriympäristöjä sekä maankäytön suunnittelun valmisteluvaiheessa tuotettuja kulttuuriympäristöselvityksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suunnittelun tausta-aineistoina toimivat selvitykset ja niiden sisältämä tieto voitaisiin jäsentää palvelemaan paremmin suunnittelua. Tutkimuksessa on pyritty tuomaan esiin haasteita, joita tiedon hallinnassa ja hyödynnettävyydessä suunnittelun pohjaksi on voitu todeta. Pääasiallisesti nämä liittyvät selvitystiedon laajuuteen ja kuormittavuuteen, sektoroitumiseen ja asiantuntijanäkökulman korostumiseen. Tutkimuksessa esille tuodut ongelmat johtuvat osin selkeitten toimintamallien puutteesta, osin sektorisuunnittelun vahvasta taustavaikutuksesta sekä rationalistis-komprehensiivisesta perinteestä tieteenteoriassa. Kaavoituksen valmisteluvaiheen selvitykset muodostavat kuitenkin viitekehyksen, jonka puitteissa suunnittelualuetta tarkastellaan. Siten valitut tiedonhankinnan menetelmät määrittävät mihin ominaisuuksiin tarkastelun fokus ensisijaisesti painottuu. Käytännössä yksittäiset menetelmät tai niiden taustalla olevat tieteenalat valottavat kokonaisuutta kuitenkin vain osittaisesti ja hajanaisesti. Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen - edellä mainittuun nykyisten käytäntöjen kritiikkiin, ilmiöstä itsestään määrittyvien rakennetekijöiden teoreettis-käsitteelliseen määrittelyyn sekä tähän nojautuvan integroivan lähestymistavan muodostamiseen. Tutkimuksessa hahmotellun kokonaiskäsityksen perustana on fenomenologisen ja eksistentiaalisen analytiikan keinoin määritelty ymmärrys ihmisen, kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Tarkasteltavana ovat täten havainnoinnin yleiset edellytykset sekä ne käytäntösidonnaiset ennakkoehdot, joiden myötä selvityksen laatija muodostaa tulkintansa. Kulttuuriympäristöä tutkiva ihminen on keinovalikoimineen eräänlainen ”linkki” olemassa olevan ympäristön ja tulevan suunnitelman välillä. Tutkimuksessa on pohdittu eri näkökulmien integroitumista eräänlaiseksi organisoiduksi kompleksisuuden hallinnaksi, jonka perustana on havaintojen tekemisen ”välinekokonaisuus” kohteena olevan ympäristön piirteistä. Selvitysmenetelmiä tulisi kehittää ennen muuta siten, että kulttuuriympäristöjen tarkastelu teemallisten ja toiminnallisten kokonaisuuksien kautta mahdollistuisi nykyistä paremmin yksittäisten kohteitten sijaan. Tutkimuksen tuloksena esitetty tarve- ja tavoiteanalyysi muodostaa tulkintakehyksen suunnitteluvalinnoille ja toisaalta selkiyttää monitoimijaisen ja monialaisen suunnittelun lähtökohtia. Lähtökohtana on kulttuuriympäristöprofiilin laadinta, arvojen ja muutoksensietokyvyn määrittely sekä kehittämispotentiaalien esille nostaminen vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamisessa. Eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet on myös tuotava esille riittävän aikaisin. Tällä on pyrittävä ennen muuta ehkäisemään ristiriitojen kehittymistä konflikteiksi ja asenteiden lukkiutumista vastakkainasetteluiksi.