A dissertation of limited scope submitted to the Faculty of Arts in partial fulfilment of the requirements for the Masters of Recreation and Tourism in the Department of Recreation and Tourism at the University of Zululand, 2009. / Coastal tourism development strategies are a new phenomenon in the world of community development and community conservation. The development of tourism products as compared to their conservation, is an ongoing debate, which has been tackled by many tourism scholars. The management of natural and cultural environments is of utmost importance in the development of ecotourism in places such as the Town of St Lucia, as well as in the St Lucia Estuary. This research study, therefore, sought to assess on comparative basis the conservation and commercialisation [commodification] of tourism resources, paying particular attention to the application of coastal tourism development strategies. In other words, the research study involves identifying key management practices and strategies that would contribute to the conservation of tourism resources. In this regard the basic objectives of this study include the following: (a) To reveal the extent to which stakeholders understand the meaning and importance of tourism development in the Town of St Lucia. (b) To find out if the coastal tourism resources in the study area are adequately supplied. (c) To determine the level to which tourism management and development strategies are employed or utilised in the study area. (d) To find out which ecotourism policy approach the stakeholders favour for the study area, between conservation as compared to the commercialisation [commodification]. (e) To establish how stakeholders perceive the existence and application on tourism development policies in the study area. (f) To establish the extent to which the local community benefits from ecotourism related activities or practices. The government and municipal authorities believe that tourism could enhance the development of rural areas on an ecologically and economically viable basis and improve the quality of life of the local people. The study has several hypotheses in this regard, and has utilised the qualitative and quantitative approach in collecting, analysing and interpreting data. In fact, data was analysed through use of the Statistical Package for Social Sciences (SPSS) to establish frequency tables, bar graphs, and cross-tabulations in representing statistical data. The findings of the study included the following: (a) the stakeholders were found to have a good understanding of the meaning and importance of ecotourism development; (b) the supply of coastal tourism resources was found to be inadequate; (c) the tourism management and development strategies were not up to the required standard; (d) the stakeholders favoured the policy of conservation as compared to that of commercialisation or commodification; (e) the existence and application of tourism development policies were found to be inadequately implemented; (f) the ecotourism benefits for the local community were found to be available and adequate. Finally, the emerging conclusion of the study was that, notwithstanding that the stakeholders favoured the policy of conservation, they were of the view that ecotourism management and development strategies, as well as community beneficiation, were not up to the required and expected standard in the study area.

Denna uppsats är fokuserad på Vrinneviskogens kulturlämningar och kulturmiljöer. Den omfattar även en kulturgeografisk studie över Vrinneviskogen. Det innebär att det geografiska rummet är koncentrerat till en geografisk yta som omfattar hela nuvarande Vrinneviskogen. Syftet med uppsatsen har varit att inventera och dokumentera  kulturlämningar och kulturmiljöer i undersökningsområdet. Jag att har undersökt områdets kulturmiljöer och orsaken till varför kulturgeografiska värden fortfarande är jämförelsevis okända i utredningar och i skötselplaner. Jag har utfört i undersökningsområdet utfört en fältinventering med både nutida och historiska kartor och med en GPS. Resultatet har sedan blivit digitaliserat till ett GIS-skikt i ett dataprogram. Kulturlämningarna och kulturmiljöerna i Vrinneviskogens naturreservat förekommer endast begränsat i skötselplanen över naturreservatet. Det saknades ett tillräckligt underlag och information om områdets kulturmiljöer och kulturlämningar i skötselplanen. Kulturlämningarna och kulturmiljöerna i Vrinneviskogens naturreservat är inte integrerade i skötselplanen, vilket innebär att det historiska landskapet till stora delar förblir okänt och ställt vid sidan av värden för natur och friluftsliv. Fornlämningsregistret innehöll utförlig information om fornlämningar från  bronsåldern och järnåldern i undersökningsområdet. Men fornlämningarna var mest isolerade punkter i landskapet och på kartan. Vrinneviskogens senare historia och kulturmiljöer saknas i till stora delar fornminnesregistret. Det som återstår är ett fragmentariskt kulturlandskap, utan koppling mellan de olika tidperioderna som format 2000-talets landskap i Vrinneviskogen. Vid min fältundersökning hösten och vintern 2009-2010 upptäcktes och registrerades 122 st. nya kulturlämningar. Det historiska kartmaterialet innehöll värdefull information om äldre kulturmiljöer i undersökningsområdet. Genom att studera informationen på häradskartan, de äldre och de yngre ekonomiska kartorna och jämföra den i fält kunde drygt 80 % av ruiner efter torp och backstugor återfinnas i fält. Många av de upptäckta kulturlämningarna hade inte registrerats vid tidigare inventeringar, särskilt de många stenbrotten, torplämningarna, stenmurarna och de fossila åkrarna. Fältinventeringen innebar en avsevärd förändrad bild av kulturlämningarna i undersökningsområdet. Min undersökning visa att Vrinneiskogen utgör ett i värdefullt och intressant landskap i centrala Norrköping. Men det finns samtidigt goda förutsättningar att lyfta fram Vrinneviskogens kulturgeografi och kulturmiljöer för olika målgrupper. Något som positivt skulle bidra med detta är att synliggöra kulturhistorien och dess människor som levt i Vrinneviskogen till nya generationer genom särskilda informationstavlor och skyltar i landskapet samt broschyrer och kartor.

Abstract The research focuses on rural environments and the questions concerning cultural environment surveys in land use planning. The main purpose of the study is to scrutinize how survey information serves planning. The focus is on pointing out the challenges which can be identified in data management and utilization of information. Main challenges are related to the extendedness and increasing workload of surveys, fragmentation of information and the emphasis put on expertise knowledge. The problems are mainly caused by the lack of well-established practical examples, partly on the hegemony of sector based planning and rationalist-comprehensive tradition in theory of science. Yet the surveys form basically the framework, in which the object or area is been reviewed in the preparation phase of planning. In that sense, the chosen methods in fact-finding also define which qualities primarily come into focus. Single methods or viewpoints and the theories they rely on enlighten the whole only in part. On this basis the aims of the study can be divided roughly in three sections – firstly to the critique of the current practices, secondly, conceptual definition of the structural components of the cultural environment itself, and thirdly, formulation of an integrative approach derived from the above mentioned points of departure. The general understanding of the interaction between man, culture and environment is achieved through phenomenological and existential hermeneutics. The person mapping or exploring the environment with his methods is seen as ”link” between the existing conditions and the future plan. Through that, the overall terms of perception and practice-bound preconditions of human interpretation will come under scrutiny. The study aims to ponder the integration of different approaches and angles, forming a ”toolkit” for environmental analytics and interpretation as a kind of a complexity management. Cultural environment surveys should be developed in a way that they would regard areas as thematic and functional entities instead of a sum of single elements. The research results are presented as a matrix of needs-and-goals -analysis, which forms a framework of assessment for values and desicions. The aim is to clarify the general set-up of land use planning which includes various stakeholders and is multidisciplinary by nature, especially in the context of cultural environments. The needs-and-goals -analysis is based on cultural environment profiling, which includes recognition of values and tolerance towards changes. The purpose of an integrative analysis is to bring out development possibilities and restrictions, together with different development goals. The intensions of different stakeholders should be brought out early enough, in order to prevent disagreements to evolve into conflicts and problems. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa käsitellään maaseudun kulttuuriympäristöjä sekä maankäytön suunnittelun valmisteluvaiheessa tuotettuja kulttuuriympäristöselvityksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suunnittelun tausta-aineistoina toimivat selvitykset ja niiden sisältämä tieto voitaisiin jäsentää palvelemaan paremmin suunnittelua. Tutkimuksessa on pyritty tuomaan esiin haasteita, joita tiedon hallinnassa ja hyödynnettävyydessä suunnittelun pohjaksi on voitu todeta. Pääasiallisesti nämä liittyvät selvitystiedon laajuuteen ja kuormittavuuteen, sektoroitumiseen ja asiantuntijanäkökulman korostumiseen. Tutkimuksessa esille tuodut ongelmat johtuvat osin selkeitten toimintamallien puutteesta, osin sektorisuunnittelun vahvasta taustavaikutuksesta sekä rationalistis-komprehensiivisesta perinteestä tieteenteoriassa. Kaavoituksen valmisteluvaiheen selvitykset muodostavat kuitenkin viitekehyksen, jonka puitteissa suunnittelualuetta tarkastellaan. Siten valitut tiedonhankinnan menetelmät määrittävät mihin ominaisuuksiin tarkastelun fokus ensisijaisesti painottuu. Käytännössä yksittäiset menetelmät tai niiden taustalla olevat tieteenalat valottavat kokonaisuutta kuitenkin vain osittaisesti ja hajanaisesti. Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen - edellä mainittuun nykyisten käytäntöjen kritiikkiin, ilmiöstä itsestään määrittyvien rakennetekijöiden teoreettis-käsitteelliseen määrittelyyn sekä tähän nojautuvan integroivan lähestymistavan muodostamiseen. Tutkimuksessa hahmotellun kokonaiskäsityksen perustana on fenomenologisen ja eksistentiaalisen analytiikan keinoin määritelty ymmärrys ihmisen, kulttuurin ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Tarkasteltavana ovat täten havainnoinnin yleiset edellytykset sekä ne käytäntösidonnaiset ennakkoehdot, joiden myötä selvityksen laatija muodostaa tulkintansa. Kulttuuriympäristöä tutkiva ihminen on keinovalikoimineen eräänlainen ”linkki” olemassa olevan ympäristön ja tulevan suunnitelman välillä. Tutkimuksessa on pohdittu eri näkökulmien integroitumista eräänlaiseksi organisoiduksi kompleksisuuden hallinnaksi, jonka perustana on havaintojen tekemisen ”välinekokonaisuus” kohteena olevan ympäristön piirteistä. Selvitysmenetelmiä tulisi kehittää ennen muuta siten, että kulttuuriympäristöjen tarkastelu teemallisten ja toiminnallisten kokonaisuuksien kautta mahdollistuisi nykyistä paremmin yksittäisten kohteitten sijaan. Tutkimuksen tuloksena esitetty tarve- ja tavoiteanalyysi muodostaa tulkintakehyksen suunnitteluvalinnoille ja toisaalta selkiyttää monitoimijaisen ja monialaisen suunnittelun lähtökohtia. Lähtökohtana on kulttuuriympäristöprofiilin laadinta, arvojen ja muutoksensietokyvyn määrittely sekä kehittämispotentiaalien esille nostaminen vaihtoehtoisten kehityspolkujen hahmottamisessa. Eri osapuolten tarpeet ja tavoitteet on myös tuotava esille riittävän aikaisin. Tällä on pyrittävä ennen muuta ehkäisemään ristiriitojen kehittymistä konflikteiksi ja asenteiden lukkiutumista vastakkainasetteluiksi.