Abstract The study is part of a project titled Self-motivated control of hypertension. The project is multidisciplinary, and the participants were from the Department of Nursing and Health Administration, University of Oulu, the Department of Internal Medicine, Oulu University Hospital, the health centers of the Liminka and Rantsila municipalities, Polar Electro Oy and The National Technology Agency (TEKES). The main purpose of the study was to evaluate the compliance and the blood pressure control of the intervention patients and the positive effect of the intervention on the compliance and the control of blood pressure. A further purpose was to develop a scale for measuring hypertensive patients' compliance and to test the reliability and validity of the scale. The intervention included the use of a multimedia-based computer program and a heart rate monitor, home measurements of blood pressure and two walking tests as a support of hypertension care. The study consisted of four phases. In the first phase, the patients in the intervention group (n = 21) were interviewed. The topics were: the patients' compliance and attitude towards hypertension and its care and the patients' attitude towards information technology and its use as a support of hypertension care. The material was analysed using the method of content analysis. In the second phase, the Compliance of Hypertensive Patients' Scale (= CHPS) was developed and its reliability and validity were assessed. Data were collected from five health centers (n = 103). Dimensionality was explored using principal component analysis and internal consistency was estimated according to a standard item analysis approach and Theta coefficient. Validity was assessed using face validity, content validity and criterion-related validity (through the use of concurrent validity). In the third phase, by using the CHPS, the compliance of the intervention (n = 14) and control patients (n = 21) was evaluated and the groups were compared. Data were analysed using Mann Whitney's U-test. The control of blood pressure of intervention (n = 16) and control (n = 18) groups was also evaluated and compared. Data were analysed using T-test. In the fourth phase, the patients were interviewed for an evaluation of how the intervention had improved their (n = 16) compliance. The material was analyzed using content analysis. The patients' attitude towards information technology as a support of hypertension care and their attitude towards hypertension and its care were more positive at the end than at the beginning of the intervention. The intervention improved the patients' compliance. They used less sodium (p = .014), exercised more effectively (p = .017) and needed fewer follow-up appointments with nurses than the patients in the control group. The most important part of the intervention consisted of the measurement of blood pressure at home, sending the readings to the health center and the use of a heart rate monitor to improve the effectiveness of exercise. The program illustrated and made more concrete the things connected with lifestyle. The patients who felt that hypertension was caused by stress did not find the setting of the goals and the use of the program meaningful. The variation of diastolic blood pressure at home was statistically almost significant (p = .057) at the end of the project and the blood pressure values were lower in the intervention group than in the control group. The blood pressure readings recorded at home were lower than the measurements recorded by the physician at the health center (SBP p = .000, DBP p = .003). / Tiivistelmä Tutkimus oli osa Omatoiminen verenpaineen hallinta -projektia (OVH-projekti). Projekti on monitieteinen, ja siihen ovat osallistuneet Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikka, Limingan ja Rantsilan terveyskeskukset, Polar Electro Oy ja Tekes. Tutkimuksen päätarkoituksena oli arvioida interventioryhmän potilaiden hoitoon sitoutumista ja hoitotasapainoa sekä sitä, miten kyseinen interventio edisti hoitoon sitoutumista. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää hoitoon sitoutumista arvioiva mittari ja testata sen luotettavuutta. Projektissa toteutettuun interventioon kuului kohonneen verenpaineen hoidon tueksi suunnitellun multimediapohjaisen tietokoneohjelman (OVH-ohjelma) ja sykemittarin käyttö, verenpaineen kotimittaukset sekä kaksi kävelytestiä. Tutkimus sisälsi neljä vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa interventioryhmän (n = 21) potilaat haastateltiin. Aiheina olivat potilaiden hoitoon sitoutuminen ja suhtautuminen kohonneeseen verenpaineeseen sekä suhtautuminen tietotekniikkaan ja sen käyttöön kohonneen verenpaineen hoidon tukena. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Toisessa vaiheessa kehitettiin hoitoon sitoutumista arvioiva mittari, jonka luotettavuutta testattiin viiden eri terveyskeskuksen verenpainepotilailla (n = 103). Luotettavuuden arvioinnissa käytettiin osioiden välisiä korrelaatiokertoimia, face-validiteettia, faktorianalyysiä, osioiden välisiä korjattuja korrelaatiokertoimia, theeta-arvoa ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokerrointa. Kolmannessa vaiheessa arvioitiin ja verrattiin interventio- ja vertailuryhmän potilaiden hoitoon sitoutumista (n = 14, n = 21) kehitetyn mittarin avulla sekä hoitotasapainoa (n = 16, n = 18). Aineiston analyysissä käytettiin kuvailevia arvoja, Mann Whitneyn U-testiä ja T-testiä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin haastattelujen avulla sitä, miten interventio edisti potilaiden (n = 16) hoitoon sitoutumista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Potilaiden suhtautuminen tietotekniikkaan ja sen käyttöön kohonneen verenpaineen hoidon tukena sekä suhtautuminen kohonneeseen verenpaineeseen ja sen hoitoon oli intervention lopussa myönteisempää kuin sen alussa. Interventio edisti tutkittavien hoitoon sitoutumista. He käyttivät suolaa vähemmän (p = .014), liikkuivat tehokkaammin (p = .017) ja kävivät hoitajan vastaanotolla harvemmin (p = .000) kuin vertailuryhmän potilaat. Tärkeimmät intervention osa-alueet olivat verenpaineen mittaus kotona ja arvojen lähettäminen terveyskeskukseen sekä sykemittarin käyttö. Sykemittarin käyttö lisäsi liikunnan tehokkuutta. OVH-ohjelman käyttö havainnollisti ja konkretisoi elintapoihin liittyviä asioita. Potilaat, jotka pitivät stressiä kohonneen verenpaineen syynä, eivät kokeneet tavoitteiden asettamista eivätkä myöskään ohjelman käyttöä mielekkääksi. Interventioryhmän diastolisen verenpaineen muutos kotimittauksissa oli intervention lopussa tilastollisesti melkein merkitsevä (p = .057) ja verenpainearvot olivat matalammat kotimittauksissa kuin vertailuryhmän potilaiden arvot. Tutkittavien verenpainearvot olivat kotimittauksissa matalammat kuin lääkärin mittauksissa terveysasemalla (SVP p = .000, DVP p = .003).