Abstract This study focuses on motivation and emotions in collaborative learning. The aim is to investigate the kinds of socio-emotional challenges learners experience during learning processes, and to examine how motivation and emotions are regulated during challenging situations, in order to develop appropriate methods of identifying socially shared regulation of emotions from situated, real life data. The study includes the development and implementation of an instrument that collects data regarding learners’ situation-specific interpretations of their socio-emotional experiences, as well as analyses of the data derived from two different data collections. The first empirical data set is composed of elementary school students’ interviews and video-observations. The second data set includes higher education students’ self-reports, video-observations, and interviews. The analyses combine different data sources and qualitative and descriptive quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of the regulation of motivation and emotions in collaborative learning situations. A lack of instruments that gather data of learners’ situation-specific, real-life experiences has been evident in motivation and self-regulated learning research, where static, general self-report measures have been dominant. In this study, the results from the first empirical data collection are implemented in the development of an AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) instrument. The AIRE collects situation-specific data dealing with learners. experienced socio-emotional challenges and their regulation within a group. The second empirical data collection of this study employs the AIRE instrument as a method. In social learning situations, learners’ can experience a variety of emotions that influence learning. The results of this study show that students can regulate their emotions in order to maintain a goal-oriented learning process. Furthermore, the results indicate that group members can regulate emotions and motivation together within the group. This socially shared regulation is distinct from self-regulation as well as from co-regulation, where development of self-regulation is supported by others, or where group members regulate their own learning processes in parallel with each other. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee motivaation ja emootion ilmentymistä yhteisöllisessä oppimisessa. Tavoitteena on selvittää, millaisia sosio-emotionaalisia haasteita oppijat kohtaavat oppimisprosessin aikana ja miten motivaatiota ja emotionaalisia tuntemuksia säädellään näissä tilanteissa. Lisäksi tavoitteena on löytää ja kehittää tilannekohtaisia analysointimenetelmiä erityisesti sosiaalisesti jaetun emootion säätelyn tutkimiseksi. Tutkimus koostuu oppijoiden tilannesidonnaisia sosio-emotionaalisia tulkintoja keräävän instrumentin kehittelystä sekä kahdesta empiirisestä tutkimusaineistosta. Ensimmäinen tutkimusaineisto koostuu peruskoulun oppilaiden haastatteluista ja videoidusta työskentelystä. Toinen tutkimusaineisto sisältää korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineistoa, videoitua työskentelyä ja haastatteluita. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen luomiseksi aineiston analyysissä yhdistetään näitä erityyppisiä aineistoja ja kuvailevaa kvantitatiivista analyysiä käytetään tukemaan kvalitatiivisia tulkintoja. Itsesäädellyn oppimisen tutkimuksessa on ollut nähtävillä tarve löytää metodisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan kerätä aineistoa yksilöiden vaihtelevista kokemuksista todellisissa oppimistilanteissa. Aikaisemmin pääpaino on ollut staattisissa, yksilöiden yleisiä käsityksiä mittaavien aineistojen analyysissä. Tässä tutkimuksessa ensimmäisen tutkimusaineiston tuloksia hyödynnetään AIRE (Adaptive Instrument for Regulation of Emotions) -instrumentin kehittelyssä. AIRE kerää tilannekohtaista tietoa sosio-emotionaalisten haasteiden kokemuksista ja näihin liittyvästä ryhmässä tapahtuvasta emootioiden säätelystä. AIRE:a käytetään toisen tutkimusaineiston yhtenä keruuvälineenä. Sosiaalisten oppimistilanteiden aikana oppijoissa herää erilaisia tuntemuksia, jotka vaikuttavat oppimistilanteeseen. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppijat voivat säädellä emotionaalisia tuntemuksia ylläpitääkseen tavoitesuuntautunutta opiskelua. Tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteisöllisen oppimisen tilanteissa ryhmän jäsenet voivat yhdessä kontrolloida motivationaalisia ja sosio-emotionaalisia haasteita. Tämä sosiaalisesti jaettu emootioiden säätely (socially shared regulation) eroaa itsesäätelystä sekä yhdessä säätelemisestä (co-regulation), jossa tuetaan yksilön kehittymistä itsesäätöiseksi oppijaksi tai jossa ryhmän jäsenet säätelevät kukin rinnakkain omaa toimintaansa.

Abstract This study explores the socio-cognitive and socio-emotional activities of teacher education students in collaborative learning, how the students interpret their activities and how the activities influence collaborative learning. The study consists of two empirical studies, which are reported in four articles. The first study focuses on knowledge co-construction in face-to-face interactions enhanced with cognitive tools and pictorial knowledge representations. The second study explores groups’ monitoring activities in collaborative interaction, along with challenges and socio-emotional conflicts in collaborative learning. The data collection methods include video observations, video-stimulated recall interviews and pre- and post-knowledge tests. The results indicate that collaborative learning is a cognitively and emotionally challenging learning process. The way in which group members share and develop their ideas depends on how actively they monitor their own and each other’s evolving understanding. However, monitoring cognitive activities as a group is only one part of effective and enjoyable learning. Troubled interaction can create a socio-emotionally unbalanced group climate, and can endanger effective collaborative learning unless group members are capable of regulating their emotional experiences and expression of their emotions. Therefore, in addition to effective knowledge co-construction, effective collaborative learning requires that group members proactively monitor their own and each other’s shared learning activities at both cognitive and emotional levels. The findings of this study contribute to the understanding of how individuals learn together as a group. Methodologically, this study provides several process-oriented analysis schemas for analysing socio-cognitive and socio-emotional activities within collaborative learning. Practically, this study offers teachers and educational professionals ideas for the design of collaborative learning environments. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee opettajaksi opiskelevien yhteisöllistä oppimista sosiokognitiivisena ja sosioemotionaalisena vuorovaikutusprosessina. Tutkimuskohteina ovat yhteisöllinen tiedonrakentelu, yhteisöllisen oppimisen haasteet ja ryhmän toiminta sosioemotionaalisessa konfliktitilanteessa. Yhteenvedossa tarkastellaan sitä, mitä yhteisöllisen oppimisen aikana tapahtuu, miten opiskelijat tulkitsevat prosessinaikaisia toimintoja ja miten ne vaikuttavat oppimistilanteeseen. Tutkimus koostuu kahdesta osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu neljässä artikkelissa. Väitöstyö on luonteeltaan design-tutkimus, jossa ilmiötä tarkastellaan aidoissa, etukäteen pedagogisesti suunnitelluissa ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävissä oppimistilanteissa. Tutkimusaineisto koostuu videoiduista ryhmätilanteista, opiskelijoiden haastatteluista sekä oppimistesteistä, joilla mitattiin opiskelijoiden sisällöllistä ymmärrystä. Lisäksi sosioemotionaalisen vuorovaikutuksen analyysia syvennettiin menetelmällä, jossa opiskelijoiden haastattelua stimuloitiin videon avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että tiedonrakentelun yhteinen säätely edesauttaa yhteisöllistä oppimista. Tehokas ja mielekäs yhteisöllinen oppiminen edellyttää, että ryhmän jäsenet monitoroivat, kuinka ymmärrys tehtävästä ja sisällöstä kehittyy, kuinka mielenkiinto säilyy ja kuinka ryhmä etenee. Kognitiivisten prosessien ohella opiskelijoiden tulee tarkkailla oppimistaan sosioemotionaalisesta näkökulmasta. Ryhmien on tärkeä arvioida ja säädellä työskentelyään siten, että sosioemotionaalinen ilmapiiri säilyy yhteisölliselle oppimiselle suotuisana. Väitöstutkimuksen tulokset lisäävät teoreettista ymmärrystä yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksista ja haasteista. Tutkimus myös edistää prosessiorientoituneiden tutkimusmenetelmien kehittämistä. Lisäksi tulosten perusteella voidaan kehittää korkeakouluopetusta ja erityisesti opettajankoulutusta. Tutkimukseen suunnitellut oppimisympäristöt tarjoavat konkreettisia ideoita, joilla voidaan tukea yksilöllisiä ja sosiaalisesti jaettuja oppimisprosesseja.