Abstract This dissertation focuses on young children’s emotion and behaviour regulation in educational settings. The purpose is to explore its emergence in socio-emotionally challenging academic and social activities in order to understand the contributing individual and interactional factors. The dissertation consists of three studies conducted in two contexts, a classroom and an open day-care. The results are reported in three empirical articles. Study I explored children’s strategic activities and success in regulating emotions in challenging classroom situations. Studies II and III were performed in a day-care context. Study II focused on teachers’ perspectives and investigated their use of co-regulation strategies in challenging situations and their awareness of their strategy use. Finally, Study III investigated children’s use of emotion and behaviour regulation strategies in these same situations and the composition of children’s strategic activities in interaction with teachers and peers. Data were collected using video observations, video-stimulated recall interviews and the questionnaire assessing children’s social competence. The results indicate that the children use various emotion and behaviour regulation strategies in socio-emotionally challenging situations. In the day-care context, their strategies were mostly focused on regulating the environment, whereas in the classroom context, their strategies, especially among the more socially skilled children, were focused on regulating themselves. As well, the teachers’ co-regulation strategies were focused more on children’s activities than their emotions. Moreover, the study indicates that children’s regulatory interactions are affected not only by their different skill levels but also by peer interactions and teachers’ involvement. The study results contribute to the understanding of young children’s processes and abilities to regulate emotions in everyday challenges in educational settings and, thus, increase awareness of how teachers can support these regulatory processes. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tutkitaan päiväkoti- ja peruskouluikäisten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä koulussa ja avoimessa päiväkodissa. Tavoitteena on selvittää erityisesti, miten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätely ilmenee oppimiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvissä sosio-emotionaalisissa haasteissa ja ymmärtää lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavia yksilöllisiä ja vuorovaikutuksellisia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kahdessa kontekstissa: peruskoulussa ja avoimessa päiväkodissa. Se koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa. Osatutkimuksessa I selvitettiin millaisia sosio-emotionaalisia haasteita lapset kokivat peruskoulun luokkahuonetilanteissa ja miten he käyttivät tunnesäätelystrategioita näissä tilanteissa. Osatutkimus II tutki, miten opettajat säätelivät lasten tunteita ja käyttäytymistä haasteellisissa tilanteissa avoimessa päiväkodissa ja miten tietoisia he olivat käyttämistään strategioista. Osatutkimus III selvitti puolestaan, millaisia säätelystrategioita lapset käyttivät samoissa sosio-emotionaalisesti haastavissa tilanteissa. Osatutkimus selvitti myös, miten lasten käyttämät strategiat olivat yhteydessä vuorovaikutukseen opettajan ja ikätoverien kanssa. Tutkimuksen aineistona käytettiin video-taltiointeja autenttisista koulu- ja päiväkotitilanteista, opettajille järjestettyjä videostimuloituja haastatteluja ja lasten sosiaalista kompetenssia arvioivaa kyselyä. Tutkimustulokset osoittavat, että lapset käyttävät monenlaisia tunne- ja käyttäytymisen säätelystrategioita haasteellisissa tilanteissa. Päiväkoti-ikäisten lasten säätelystrategiat pyrkivät enimmäkseen vaikuttamaan muiden toimintaan, kun taas kouluikäiset, erityisesti sosiaalisesti taitavat lapset, säätelevät haasteellisissa tilanteissa enemmän itseään kuin ympäristöä. Tulosten mukaan opettajat kohdistavat säätelystrategiansa haasteellisissa tilanteissa enemmän lasten toimintaan kuin heidän tunteisiinsa. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että lasten säätelystrategioihin vaikuttavat sekä heidän omat taitonsa että opettajien aktiivinen puuttuminen ja vuorovaikutus ikätoverien kanssa. Tutkimus korostaa opettajan tuen merkitystä lasten tunteiden säätelyprosesseissa lasten koulun ja varhaiskasvatuksen arjessa.

Abstract Bringing new products faster to the market is increasingly critical. To reach this goal, companies have been improving their product development practices and processes. Rapid product development (RaDe) is a type of incremental product development model, in which new sales items are created by redesigning existing products quickly and inexpensively. This study examines the RaDe challenges and enablers, particularly the ones from the perspective of supply management (SM) and product portfolio management (PPM). The main objective of this study is to recognise and describe the significance of mature SM for RaDe, resulting in successful and efficient product ramp-ups and portfolio renewal. The present study follows a qualitative research approach, which consists of reviewing the literature and analysing the relevant practices and current process settings of several companies representing diverse business areas and industry types. The principal results of this study involve acknowledging and describing the role of mature SM and organised PPM for effective RaDe implementation and product portfolio renewal. The study examines the mature SM from the perspective of 1) the definition of the SM objectives; 2) the alignment of the list of recommended products, buy-items and suppliers; 3) the creation of the product design guidelines, targets and metrics from the SM perspective; and 4) the establishment of the supply capability creation process. The main implications of the present study highlight the importance of the SM maturity that can support managers in RaDe related planning and implementation activities. The originality of the study resides in the emphasis of the SM significance in terms of different aspects that are beneficial to RaDe implementation and product portfolio renewal. / Tiivistelmä Uusien tuotteiden tuominen markkinoille nopeasti on enenevissä määrin tärkeää yrityksille. Tämän saavuttamiseksi yritykset ovat pyrkineet parantamaan tuotekehitystoimintojaan ja -prosessejaan. Nopea tuotekehitys (RaDe) on malli inkrementaaliseen tuotekehitykseen, missä myyntinimikkeitä luodaan uudelleen suunnittelemalla jo olemassa olevia tuotteita nopeasti ja halvalla. Tämä tutkimus tarkastelee RaDe -haasteita ja mahdollistajia, erityisesti hankintatoimen johtamisen (SM) ja tuoteportfoliohallinnan (PPM) näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja kuvata kypsän hankintatoimen johtamisen ja nopean tuotekehityksen merkittävyys niin onnistuneen kuin tehokkaan markkinoille tuonnin sekä tuoteportfolion uudistamisen mahdollistajana. Laadullinen tutkimus tarkastelee monipuolisia liiketoiminta-alueita ja teollisuusaloja, koostuen sekä kirjallisuuskatsauksesta että useiden eri yritysten niille relevanttien toimintojen ja prosessien analysoinnista. Keskeiset tutkimuksen tulokset osoittavat ja selittävät kypsän hankintatoimen johtamisen ja organisoidun tuoteportfoliohallinnan roolia nopean tuotekehityksen tehokkaassa toteutuksessa sekä tuoteportfolion uudistamisessa. Kypsää hankintatoimen johtamista tutkimus tarkastelee seuraavista perspektiiveistä: 1) hankintatoimen johtamisen tavoitteiden määritys, 2) suositeltujen tuote-, ostoartikkeli- ja toimittajalistojen linjaus, 3) tuotesuunnittelun ohjeistusten, tavoitteiden ja mittareiden luominen hankintatoimen johtamisen näkökulmasta, ja 4) hankintatoimen kyvykkyyden perustamisen luomisprosessi. Tutkimuksen merkittävimmät kontribuutiot organisaatioille korostavat sellaisen kypsän hankintatoimen johtamisen tärkeyttä, mikä tukee johtoa nopean tuotekehityksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudenlaista näköalaa tutkimukseen tuottaa hankintatoimen johtamisen merkityksen tähdentyminen positioista, jotka ovat suotuisia nopean tuotekehityksen toteutukselle sekä tuoteportfolion uudistumiselle.

Abstract The main objective of this study is to clarify the current challenges and preconditions relating to product portfolio management (PPM) and widen the PPM framework over horizontal and vertical portfolios, including a related governance model, strategic performance management and the PPM process. This study analyses comprehensively the current PPM literature and the relevant practices of 10 case companies representing business areas such as hardware (HW), software (SW) and Services. This study approaches PPM from a more comprehensive viewpoint as all product life cycle phases and product structure levels are not covered well in this context by the earlier literature. The principal results of this study involve revealing the need for a new PPM governance model including strategic targets, KPIs and the PPM process according to vertical and horizontal portfolios. The created PPM framework clarifies the strategic role of PPM in cross-functional analysis and decision making for commercial and technical portfolios. The role and the impact of strategic PPM have been further enhanced by positioning the PPM process on the level of other business processes. The created PPM framework enhances the collaboration between business and engineering teams. The managerial implications include the potential preconditions of clarifying the dynamic and active role of PPM at the level of other business processes. The findings can aid business managers in understanding PPM as an entity that has a role in managing the entire product portfolio and its renewal based on strategic performance measures over horizontal and vertical portfolios according to cross-functional governance bodies. This highlights the criticality of managing all items both in commercial and technical portfolios. The role of other business processes should be highly operational by executing product development, marketing and sales, delivery and care activities according to PPM decisions. The primary role of PPM should be active management of the entire product portfolio over product life cycle phases and product structure levels, instead of merely focusing on new product development, to ensure product portfolio renewal. / Tiivistelmä Tämä tutkimus selventää tuoteportfolion hallintaan liittyviä edellytyksiä ja haasteita, sekä laajentaa tuoteportfolion hallintamallia, suorituskyvyn johtamista ja prosessia horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Tuoteportfolion hallintaa on lähestytty kattavasti analysoimalla nykyistä kirjallisuutta, sekä kymmenen kohdeyrityksen käytänteitä nykytila-analyysin keinoin. Kohdeyritykset edustavat useita liiketoiminta- ja tuotealueita kattaen laitteiston, ohjelmiston ja palvelut. Tämä tutkimus lähestyy tuoteportfolion hallintaa laajemmalta katsantokannalta kuin nykyinen kirjallisuus joka ei kata kaikkia tuotteen elinkaaren vaiheita ja tuoterakennetasoja. Tämän väitöstutkimuksen tärkeimmät tulokset liittyvät uuden tuoteportfolion hallintamallin tarpeellisuuden esille tuomiseen, sisältäen tuoteportfolion strategiset tavoitteet, suorituskykymittarit ja hallintaprosessin perustuen vertikaalisiin ja horisontaalisiin tuoteportfolioihin. Luotu viitekehys selkeyttää tuoteportfolion hallinnan strategista roolia organisaatiorajat ja liiketoimintaprosessit ylittävässä analyysissa ja päätöksenteossa liittyen kaupallisiin ja teknisiin tuoteportfolioihin. Strategisen tuoteportfolion hallinnan roolia ja merkitystä on erityisesti korostettu nostamalla tuoteportfolion hallintaprosessi muiden liiketoimintaprosessien tasolle. Tässä tutkimuksessa luotu tuoteportfolion hallinnan viitekehys vahvistaa yhteistyötä liiketoiminnanjohto- ja insinööritiimien välillä kaikilla organisaatiotasoilla. Työn kontribuutiot yritysjohdolle korostavat tuoteportfolion hallintaprosessin keskitettyä, dynaamista ja aktiivista roolia johtaa yrityksen kaupallisia ja teknisiä nimikkeitä horisontaalisesti ja vertikaalisesti kokonaisuutena perustuen strategisiin suorituskykymittareihin. Tuoteportfolion hallinta yli horisontaalisten ja vertikaalisten portfolioiden mahdollistaa tuoteportfolion uudistumisen yli kaikkien elinkaarivaiheiden ja tuoterakennetasojen. Muiden liiketoimintaprosessien roolin tulisi olla selkeästi operatiivinen toteuttaen tuotekehitykseen, markkinointiin, myyntiin, tilaamiseen, hankintaan, toimittamiseen ja huoltoon liittyviä tehtäviä perustuen strategisiin tuoteportfolion hallinnan tavoitteisiin ja suorituskykymittareihin.