Abstract This dissertation focuses on young children’s emotion and behaviour regulation in educational settings. The purpose is to explore its emergence in socio-emotionally challenging academic and social activities in order to understand the contributing individual and interactional factors. The dissertation consists of three studies conducted in two contexts, a classroom and an open day-care. The results are reported in three empirical articles. Study I explored children’s strategic activities and success in regulating emotions in challenging classroom situations. Studies II and III were performed in a day-care context. Study II focused on teachers’ perspectives and investigated their use of co-regulation strategies in challenging situations and their awareness of their strategy use. Finally, Study III investigated children’s use of emotion and behaviour regulation strategies in these same situations and the composition of children’s strategic activities in interaction with teachers and peers. Data were collected using video observations, video-stimulated recall interviews and the questionnaire assessing children’s social competence. The results indicate that the children use various emotion and behaviour regulation strategies in socio-emotionally challenging situations. In the day-care context, their strategies were mostly focused on regulating the environment, whereas in the classroom context, their strategies, especially among the more socially skilled children, were focused on regulating themselves. As well, the teachers’ co-regulation strategies were focused more on children’s activities than their emotions. Moreover, the study indicates that children’s regulatory interactions are affected not only by their different skill levels but also by peer interactions and teachers’ involvement. The study results contribute to the understanding of young children’s processes and abilities to regulate emotions in everyday challenges in educational settings and, thus, increase awareness of how teachers can support these regulatory processes. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tutkitaan päiväkoti- ja peruskouluikäisten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä koulussa ja avoimessa päiväkodissa. Tavoitteena on selvittää erityisesti, miten lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätely ilmenee oppimiseen tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvissä sosio-emotionaalisissa haasteissa ja ymmärtää lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavia yksilöllisiä ja vuorovaikutuksellisia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin kahdessa kontekstissa: peruskoulussa ja avoimessa päiväkodissa. Se koostuu kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, joiden tulokset on raportoitu kolmessa artikkelissa. Osatutkimuksessa I selvitettiin millaisia sosio-emotionaalisia haasteita lapset kokivat peruskoulun luokkahuonetilanteissa ja miten he käyttivät tunnesäätelystrategioita näissä tilanteissa. Osatutkimus II tutki, miten opettajat säätelivät lasten tunteita ja käyttäytymistä haasteellisissa tilanteissa avoimessa päiväkodissa ja miten tietoisia he olivat käyttämistään strategioista. Osatutkimus III selvitti puolestaan, millaisia säätelystrategioita lapset käyttivät samoissa sosio-emotionaalisesti haastavissa tilanteissa. Osatutkimus selvitti myös, miten lasten käyttämät strategiat olivat yhteydessä vuorovaikutukseen opettajan ja ikätoverien kanssa. Tutkimuksen aineistona käytettiin video-taltiointeja autenttisista koulu- ja päiväkotitilanteista, opettajille järjestettyjä videostimuloituja haastatteluja ja lasten sosiaalista kompetenssia arvioivaa kyselyä. Tutkimustulokset osoittavat, että lapset käyttävät monenlaisia tunne- ja käyttäytymisen säätelystrategioita haasteellisissa tilanteissa. Päiväkoti-ikäisten lasten säätelystrategiat pyrkivät enimmäkseen vaikuttamaan muiden toimintaan, kun taas kouluikäiset, erityisesti sosiaalisesti taitavat lapset, säätelevät haasteellisissa tilanteissa enemmän itseään kuin ympäristöä. Tulosten mukaan opettajat kohdistavat säätelystrategiansa haasteellisissa tilanteissa enemmän lasten toimintaan kuin heidän tunteisiinsa. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että lasten säätelystrategioihin vaikuttavat sekä heidän omat taitonsa että opettajien aktiivinen puuttuminen ja vuorovaikutus ikätoverien kanssa. Tutkimus korostaa opettajan tuen merkitystä lasten tunteiden säätelyprosesseissa lasten koulun ja varhaiskasvatuksen arjessa.