Abstract The purpose of this study was to describe and explain nurse mentors’ competence in mentoring nursing students and to evaluate the effects of an educational intervention on nurse mentors’ competence in mentoring. The purpose was to also evaluate the reliability of an instrument measuring competence in mentoring nursing students. The study aimed to develop new knowledge on nurse mentors’ competence that can be used to improve mentoring education. This study included four phases. In the first phase, nurse mentors’ experiences of mentoring nursing students were described using a systematic review. Data were collected from seven electronic databases and were selected by titles, abstracts and full-texts. The quality of the included studies (n=21) was evaluated and the Joanna Briggs Institute Qualitative Assessment and Review Instrument (JBI-QARI) extraction tool was used to extract and synthesize the studies. In the second phase, the psychometric properties of Mentor Competence Instrument (MCI) were tested. Data were collected from mentors (n=3355) at five university hospitals in Finland using an electronic version of the MCI. The construct validity and reliability of the instrument were tested using exploratory factor analysis (EFA) and Cronbach’s alpha. In the third phase, mentors’ level of competence in mentoring and distinct mentor profiles were identified using a cross-sectional study. The same data were used as in the second phase of this study and analyzed using multivariate statistical methods. In the fourth phase, the effect of mentoring education on nurse mentors’ competence in mentoring nursing students was evaluated using a quasi-experimental study. Data were collected from nurses (n=150) using the MCI instrument before and after mentoring education. Data were analyzed using statistical methods. According to the systematic review, nurse mentors' competence in mentoring nursing students contained eight competence areas. The MCI instrument exhibited acceptable psychometric properties. Nurse mentors evaluated their level of competence in various categories from satisfactory to good. Three distinct profiles of mentor competence were identified from skilled developer, competent adapter and beginner. Mentoring education had an effect on mentoring competence. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamista sekä arvioida ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamiseen. Lisäksi tarkoituksena oli arvioida opiskelijaohjausosaamisen mittarin luotettavuutta. Tavoitteena oli vahvistaa hoitotieteen tietoperustaa ja tuottaa uutta tietoa opiskelijaohjaajien osaamisesta ohjaajakoulutuksen kehittämiseksi. Tutkimus oli nelivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa kuvailtiin järjestelmällisen katsauksen avulla sairaanhoitajien kokemuksia opiskelijoiden ohjaamisessa tarvittavasta osaamisesta ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana. Tiedonhaku toteutettiin seitsemästä tietokannasta. Aineisto valittiin otsikoiden, tiivistelmien ja koko tekstien perusteella. Mukaan otettujen alkuperäistutkimusten (n=21) laatu arvioitiin sekä tulosten yhdistämisessä ja analyysissä käytettiin apuna Joanna Briggs Instituutin JBI-QARI -uuttamismenetelmää. Toisessa vaiheessa arvioitiin opiskelijaohjausosaamista arvioivan mittarin luotettavuutta. Aineisto kerättiin poikkileikkaustutkimuksena Suomen viidessä yliopistollisessa sairaalassa työskenteleviltä sairaanhoitajilta (n=3355) sähköisesti opiskelijaohjausosaamisen mittarilla. Mittarin rakennevaliditeettia arvioitiin eksploratiivisella faktorianalyysillä ja sisäistä johdonmukaisuutta Cronbachin Alfa -kertoimella. Kolmannessa vaiheessa kuvattiin sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamisen tasoa ja selitettiin profiileita poikkileikkaustutkimuksella. Aineisto oli sama kuin tutkimuksen toisessa vaiheessa. Aineisto analysoitiin tilastollisilla monimuuttujamenetelmillä. Neljännessä vaiheessa arvioitiin ohjaajakoulutuksen vaikutuksia sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaamiseen kvasikokeellisella tutkimusasetelmalla. Aineisto kerättiin sairaanhoitajilta (n=150) Opiskelijaohjausosaaminen -mittarilla ennen ja jälkeen koulutuksen. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Järjestelmällisen katsauksen mukaan sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaaminen muodostui seitsemästä osaamisen alueesta. Opiskelijaohjausosaamisen mittarin psykometriset ominaisuudet todettiin hyviksi. Sairaanhoitajat arvioivat opiskelijaohjausosaamisen tason tyydyttäväksi tai hyväksi. Sairaanhoitajat profiloituivat ohjausosaamisensa osalta taitavaan kehittäjään, osaavaan soveltajaan ja aloittelijaan. Ohjaajakoulutus edisti ohjausosaamista.

Abstract Information technologies have opened new opportunities to develop persuasive systems that support people to adopt and sustain healthy behaviors. Both web-based and ubiquitous information systems have shown promising results in supporting people to adopt healthy routines. Persuasive systems have therefore received increasing attention from researchers over the past decade. Behavior Change Support Systems are an object of persuasive technology. These systems are designed to facilitate behavior change process over an extended period of time. This dissertation comprises of six studies, including two investigative, two experimental, and two field studies. An effort has been made to consecutively build these studies to formulate a central research question: To what extent virtual rehearsal augmented with reminders influence overall efficacy of health Behavior Change Support Systems? The primary theoretical underpinning is the Persuasive Systems Design model, which highlights seven postulates and twenty-eight software features for developing Behavior Change Support Systems. However, in the presented work, reminders and virtual rehearsal are explicitly studied. The interplay between these software features is examined through using a mixed-method research approach, using qualitative methodology as a core research approach. The results indicate that carefully selected and integrated persuasive software features have significant impact on the overall efficacy of Behavior Change Support Systems. Presented work addresses health behavioral change as a critical aspect of healthcare, and also extends contemporary research on critical issues in healthcare including task adherence, attrition and compliance. / Tiivistelmä Uudet informaatioteknologiat ovat mahdollistaneet sellaisten vakuuttavien järjestelmien kehittämisen, jotka voivat tukea terveellisten käyttäytymismallien omaksumisessa ja niiden ylläpitämisessä. Sekä web-pohjaisilla että jokapaikan tietojärjestelmillä on saatu lupaavia tuloksia terveellisten rutiinien omaksumisessa. Vakuuttavat järjestelmät ovat näin viimeisen vuosikymmenen aikana saaneet kasvavaa huomiota tutkijoilta. Yksi vakuuttavan teknologian tutkimuskohteista on käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmät. Nämä järjestelmät on suunniteltu helpottamaan käyttäytymisen muutoksessa pitkähkön aikajakson kuluessa. Tämä väitöskirja koostuu kuudesta tutkimuksesta, sisältäen kaksi eksploratiivista, kaksi kokeellista ja kaksi kenttätutkimusta. Kyseiset tutkimukset on suunnitelut siten, että on voitu muodostaa yksi keskeinen tutkimuskysymys: Missä määrin virtuaalinen harjoittelu yhdessä muistutusten kanssa voi vaikuttaa käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmien tehokkuuteen? Pääasiallisena teoreettisena pohjana toimii vakuuttavien järjestelmien PSD-suunnittelumenetelmä (Persuasive Systems Design Model), joka korostaa seitsemää perusoletusta ja 28 ohjelmisto-ominaisuutta tällaisten käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmien kehittämisessä. Tässä väitöskirjassa on keskitytty tutkimaan erityisesti virtuaalisia muistutuksia ja virtuaalista harjoittelua. Kyseisiä ohjelmisto-ominaisuuksia on tarkasteltu käyttämällä mixed-method -tutkimustapaa erityisesti laadullisella tutkimusotteella. Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että järjestelmien huolella valituilla ja toteutetuilla vakuuttavilla ominaisuuksilla on merkittävä vaikutus käyttäytymisen muutoksen tukijärjestelmien tehokkuuteen. Väitös osoittaa terveyskäyttäytymisen muutoksen olevan kriittinen osa terveydenhoitoa. Väitöstyö myös lisää terveydenhoidon tietämystä sen kriittisissä ongelmissa, erityisesti harjoituksiin sitoutumisessa tai vastaavasti harjoitusten tekemättä jättämisessä ylipäätään ja ohjeiden noudattamisessa.