Abstract This research seeks to answer the following questions: In which contexts are Finnish undergraduate university students taught to evaluate research literature? What kind of teaching is given? What kind of evaluation criteria are the students encouraged to use? The theoretical framework is based on Tony Becher's model of the cognitive and social features of academic disciplines and the differences among them, which he presented in his book Academic Tribes and Territories in 1989. Accordingly, the study examines what are the major features of the disciplines in question and analyses whether these features explain the way evaluation is taught. The study is based on a qualitative approach. The empirical material was gathered by interviewing 18 university lecturers and 14 students from the universities of Helsinki and Tampere in spring 2001. The interviewees represented Physics (University of Helsinki), Medicine, Social Policy and Social Work and Literary Studies. In addition, a content analysis of ten Finnish master's thesis handbooks published between 1995–2003 was carried out. Medicine demonstrated the most extensive and planned approach to the teaching of evaluation. In other disciplines, teaching was dependent on the interest of the individual lecturers. In Material Physics and in Applied Physics, students had to carry out extensive analysis and evaluation of articles. Some article analysis was carried out also in Social Policy and Social Work and Literary Studies. The evaluation criteria for the literature were most explicit in Physics and Medicine. In Physics, lecturers advised students to focus on approach, experimental methods and results, in Medicine on approach, research methodology, material and the strength of the evidence. In Social Policy and Social Work, methodology and different schools of thought played a significant role in evaluation. Schools of thought were also important in Literary Studies. In the different disciplines, the views on the criteria predicting the quality of publications varied. / Tiivistelmä Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä yhteyksissä tieteellisen kirjallisuuden arviointia opetetaan perustutkintokoulutuksessa suomalaisessa yliopistossa? Millä tavoin opetusta annetaan? Millaisia kirjallisuuden arvioinnin kriteerejä kehotetaan käyttämään? Tutkimuksen teoreettinen kehys on monitieteinen. Keskeisin aines on Tony Becherin kirjassaan Academic tribes and territories (1989) esittämä malli tieteenalojen kognitiivisista ja sosiaalisista piirteistä ja niiden eroavuuksista. Tämän mukaisesti selvitetään, mitkä ovat tarkasteltujen tieteenalojen keskeiset ominaisuudet ja selittävätkö nämä ominaisuudet arvioinnin ohjauksen luonnetta ja tieteenalakohtaisia eroja. Lähestymistapa on laadullinen. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla 18 yliopisto-opettajaa ja 14 opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa keväällä 2001. Haastatellut edustivat fysiikkaa (Helsingin yliopisto), lääketiedettä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä sekä kirjallisuudentutkimusta. Haastatteluja täydensi sisällönanalyysi kymmenestä suomenkielisestä tutkielmanteon oppaasta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 1995–2003. Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä ongelmaperustainen opetusmenetelmä, muilla aloilla annettiin perinteistä luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuden tenttimiseen painottunutta opetusta. Yhteisesti suunniteltua ja laajinta tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin opetus oli lääketieteessä. Muilla tieteenaloilla ohjaus perustui yksittäisten opettajien harrastuneisuuteen. Materiaalifysiikassa ja sovelletussa fysiikassa opiskelijat harjoittelivat arviointia analysoimalla runsaasti artikkeleita. Jossain määrin artikkelien analysointia esiintyi myös sosiaalitieteissä ja kirjallisuudentutkimuksessa. Kirjallisuuden arviointikriteerit olivat selkeimmät fysiikassa ja lääketieteessä. Opettajat kehottivat opiskelijoita kiinnittämään fysiikassa huomiota menetelmään, koeasetelmaan ja tuloksiin, lääketieteessä tutkimusasetelmaan, menetelmään, aineistoon ja näytön riittävyyteen. Sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä evaluoinnin kannalta tärkeitä olivat tutkimusmenetelmät ja mihin tutkimusperinteeseen julkaisu kuului. Koulukunta oli tärkeä myös kirjallisuudentutkimuksessa. Käsitykset julkaisun laatua ennustavista kriteereistä vaihtelivat, kuitenkin esimerkiksi lehden tasoa pidettiin yleisesti laadun takeena. Käsitys käyttökelpoisen kirjallisuuden iästä vaihteli aloittain. Tutkimus osoittaa, että tieteenalojen peruspiirteet vaikuttivat arvioinnin ohjauksen luonteeseen ja arviointikriteereihin. Toisaalta on havaittavissa paikallisten perinteiden vaikutusta.