The objective of this study was to analyse the central concepts of radiography and connections between them, assumed to define the focus of the radiography science. The objective was also to define these concepts theoretically, and to formulate a model defining the focus of radiography science. Radiography refers here to radiographers' professional work, education and radiography science. The concepts of nursing, environment, health and human being were used as starting point for the study, as they are commonly applied, but not clearly defined in radiography. The study was conducted in three phases in accordance with the hybrid method of concept analysis. During the theoretical phase, the theoretical phase model and tentative definitions were developed on the grounds of literature. These were further developed during the empirical phase, as the empirical phase model was formulated on the grounds of empirical data. Data were collected in the form of interviews and written material from selected experts (n = 8). In the analytical phase, theoretical definitions and the model of the focus of radiography science were formulated as a synthesis of the results of former phases. The total number of data was 1,147 pages, and it was analysed with the method of qualitative content analysis. Based on the results, the concept of nursing was substituted with the concept of clinical radiography and radiotherapy, which was defined as radiographer's work within health care. Seamless combination of patient care and service as well as technical usage of radiation and radiation protection was found to be the core of a radiographer's work, aimed at serving the health care field as part of a multiprofessional teamwork. Essential characteristics of the work were found to be theoretical and practical-technical expertise, guiding elements, implementation as a process, and responsibility for safety as well as optimizing decision-making. Environment was defined as the physical and functional environment in health care, cultural environment, cognitive environment, and context of a radiographer's expertise. The concept of health was substituted with the concept of health and illness, which was defined as a holistic and variable state of being that is indirectly affected by radiation. A human being was defined as a dignified individual or community, which is also a holistic and variable being. Connections were found to be positive, negative, characterizing, directing, functional and experimental by nature. On the basis of the results, radiography science could be named the clinical science of radiography and radiotherapy. The model formulated in this study describes the focus of the clinical science of radiography and radiotherapy on a general level. The results may be exploited in the development of the clinical science of radiography and radiotherapy, in theory development and in education within radiography. They may also clarify the identity of this science and understanding regarding it. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida radiografian keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä, joiden voidaan olettaa määrittävän radiografiatieteen tutkimuskohdetta. Tarkoituksena oli määritellä käsitteet teoreettisesti sekä muodostaa käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien perusteella malli radiografiatieteen tutkimuskohteesta. Radiografialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa röntgenhoitajan työtä ja koulutusta sekä radiografiatiedettä. Lähtökohtana käytettiin hoitotieteen käsitteitä hoitotyö, ympäristö, terveys ja ihminen, joita on radiografiassa käytetty ja sovellettu, mutta ei täsmällisesti määritelty. Tutkimus toteutettiin kolmivaiheisesti hybridisen käsiteanalyysimenetelmän mukaan. Teoreettisessa vaiheessa muodostettiin kirjallisuuden perusteella käsitteiden työmääritelmät ja teoreettisen vaiheen malli. Empiirisessä vaiheessa muodostettiin empiirisen vaiheen malli asiantuntijoilta (n = 8) kerätyn kirjallisen ja haastatteluaineiston perusteella. Analyyttisessä vaiheessa muodostettiin tulosten systemaattiseen vertailuun perustuvana synteesinä käsitteiden teoreettiset määritelmät ja malli radiografiatieteen tutkimuskohteesta. Aineiston kokonaismäärä oli 1147 sivua, ja se analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tuloksena hoitotyö-käsite korvattiin käsitteellä kliininen röntgenhoitajan työ. Se määriteltiin röntgenhoitajan terveydenhuollossa toteuttamaksi työksi, jonka ydin on teknisen säteilynkäytön ja säteilysuojelun sekä potilaan hoidon ja palvelun saumaton yhdistäminen. Ytimen avulla työ palvelee terveydenhuollon toimintaympäristöä osana moniammatillista tiimityötä. Työn keskeiset ominaisuudet ovat teoreettinen ja käytännöllis-tekninen asiantuntijuus, ohjaavat tekijät, prosessimaisuus sekä turvallisuusvastuu ja optimoiva päätöksenteko. Ympäristö määriteltiin fyysiseksi terveydenhuollon toimintaympäristöksi, kulttuuriympäristöksi, kognitiiviseksi ympäristöksi ja röntgenhoitajan asiantuntijuuden muodostamaksi ympäristöksi. Terveys-käsite korvattiin käsitteellä terveys ja sairaus, joka määriteltiin kokonaisvaltaiseksi ilmiöksi ja muuttuvaksi tilaksi, jonka kannalta keskeisiä ovat säteilyn välilliset vaikutukset. Ihminen määriteltiin arvokkaaksi yksilöksi tai yhteisöksi, joka on kokonaisvaltainen ja muuttuva olento. Käsitteiden väliset yhteydet voivat olla positiivisia, negatiivisia, luonnehtivia ja ohjaavia yhteyksiä sekä tekemis- ja kokemisyhteyksiä. Tulosten perusteella radiografiatieteen nimeksi sopisi kliininen radiografiatiede. Tutkimuksessa tuotettu malli määrittää kliinisen radiografiatieteen tutkimuskohdetta yleisluontoisesti. Tuloksia voidaan hyödyntää lähinnä kliinisen radiografiatieteen kehittämisessä, teorianmuodostuksessa ja radiografian koulutuksessa. Tulokset voivat myös auttaa selkeyttämään kliinisen radiografiatieteen identiteettiä ja lisäämään sitä koskevaa ymmärrystä.