Abstract Perceptions of Finland and Finns held by Canadian government decision-makers underscore the relations between the two countries. The individuals involved had definite views of what Finland and Finns were like and these images were at times openly expressed or inferred from the archived government departmental files. Using an analysis of images, the evolving bilateral relations between Canada and Finland from the recognition of Finnish independence in 1919 until the early Cold War in 1948 can be understood from the Canadian perspective. The images are analyzed on a scale in terms of their positive or negative connotations. Positive images regarded Finland as a friendly, Northern, country, a borderland, cultured, Western, modern, progressive, liberal, and democratic. When these images were applied to Finns they were seen as honest, hardworking, reliable and the payers of debts. On the opposite end of the spectrum, Finland was an enemy and a trade competitor. The Finnish people could also be seen with negative images as dangerous and radical. These images existed before the establishment of diplomatic relations and carried over to interactions involving immigration, the League of Nations, trade, and scientific exchanges. They are also evident in relations between the two countries during the Winter War, in the decision to declare war against Finland during the Continuation War, during the armistice period, the peace process, and the during the early Cold War when normalized relations were established. The findings suggest that relations between Canada and Finland were most often impacted by events in Europe. The images of Finland and Finns did not directly impact relations as such, since the policies and actions taken were based on what decision-makers considered realistic assessments of the situation, as well as Canada’s national interests and capabilities. However, the images appear frequently as a means to narrow the range of acceptable options, rationalizations for specific polices, and justification for particular actions. / Tiivistelmä Kanadan hallituksen päätöksentekijöiden näkemykset Suomesta ja suomalaisista korostavat maiden välisiä suhteita. Hallituksen arkistot paljastavat, että päättäjillä oli selvä näkökuva Suomesta ja suomalaisista, ja siihen viitattiin joko avoimesti tai peitetysti. Kanadan ja Suomen suhteet Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta vuonna 1919 aina kylmän sodan alkuun saakka vuonna 1948 ovat ymmärrettävissä Kanadan näkökulmasta käyttämällä näkökuva-analyysia. Näkökuvat analysoidaan joko positiivisella tai negatiivisella asteikolla. Positiiviset näkökuvat Suomesta kuvaavat sitä ystävällisenä, pohjoisena rajamaana, joka oli sivistynyt, länsimainen, nykyaikainen, edistynyt, suvaitsevainen ja demokraattinen. Suomalaiset nähtiin rehellisinä, ahkerina, luotettavina ja velkansa maksajina. Asteikon toisessa päässä Suomi nähtiin vihollisena ja kauppakilpailijana. Suomalaiset voitiin myös nähdä negatiivisesti vaarallisina ja radikaaleina. Nämä näkökuvat olivat läsnä ennen maitten välisten diplomaattisuhteiden perustamista, ja jatkuivat vuorovaikutuksissa koskien siirtolaisuutta, Kansojen liittoa, kauppaa ja tieteellistä vaihtoa. Ne ovat myös nähtävissä suhteissa talvisodan aikana, päätöksessä julistaa sota Suomea vastaan jatkosodan aikana, aserauhan aikana, rauhanteon aikana sekä paluussa normaaleihin suhteisiin kylmän sodan alussa. Euroopan tapahtumilla näytti olevan myös suuri vaikutus Suomen ja Kanadan suhteisiin. Näkökuvat Suomesta ja suomalaisista eivät suoranaisesti vaikuttaneet maitten suhteisiin, koska käytännöt ja toiminnat perustuivat päättäjien mielestä realistiseen arvioon tilanteista sekä Kanadan kansallisista eduista ja kyvyistä. Tästä huolimatta näitä näkökuvia käytettiin usein rajoittamaan hyväksyttävien vaihtoehtojen valikoimaa, järkeistämään tiettyjä käytäntöjä sekä oikeuttamaan joitakin toimintoja.