Abstract This research project explores how notions of Canadian exceptionalism are being challenged and/or reproduced in responses of students of seven Canadian universities to a survey related to internationalization of higher education. The study analyses data from surveys (n=1451) completed by undergraduate students in different disciplines collected between 2013 and 2015. This data is part of a larger database of surveys that was developed within the Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) research project (2012–2016). This research adopts a mixed-methods approach to the analysis of quantitative and qualitative data. A post-representational approach to the methodology of social cartography is used to map two facets of the data. These facets are the general discursive field in which various exceptionalist tendencies are being contested and/or reproduced, and the multiple dimensions of articulations of exceptionalist tendencies. Canadian exceptionalism is in this research understood as a complex set of self-constitutive discursive practices, policies, self-perceptions and assumptions that simultaneously affirm and construct an imaginary of Canadian society and Canadian nationals as morally, ethically and culturally superior by exalting both the nationals’ and the nation-state’s inherent character as already good global citizens. Exceptionalism is used as an umbrella term that joins together several problematic aspects of unexamined ennobled narratives about the nation and national subjects. In this research the concept of exceptionalism is developed by drawing on multiple critiques of different aspects of liberal subjectivities. The findings suggest that exceptionalist tendencies and articulations can be observed in the responses of both international and Canadian students. They also suggest that while critical thinking and engagement with diversity are valued highly by almost all students, the responses in the survey exhibit a high level of ambivalence in terms of how (and to what extent) critical thinking is deployed, while diversity is often constructed in commodified ways that seem to indicate a desire for consumption of the Other’s difference for personal and/or national benefit. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kanadalaista poikkeuksellisuutta koskevien käsitysten haastamista ja/tai toisintamista seitsemän kanadalaisen yliopiston opiskelijoiden vastauksissa kyselyyn, joka liittyi korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen. Aineisto (n=1451) on kerätty eri alojen kandidaattivaiheen opiskelijoilta vuosina 2013–2015 ja se on osa laajempaa Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) -projektissa (2012–2016) syntynyttä kyselytietokantaa. Tutkimuksessa hyödynnetään monimenetelmällistä lähestymistapaa laadullisen ja määrällisen aineiston analyysiin. Aineistoa kartoitetaan kahdesta näkökulmasta jälkiedustuksellisen sosiaalisen kartografian avulla. Nämä näkökulmat ovat 1) yleinen diskursiivinen kenttä, jossa erilaisia poikkeuksellisuuden tendenssejä haastetaan ja/tai toisinnetaan ja 2) poikkeuksellisuuden tendenssien artikulaatiot ja niiden moninaiset ulottuvuudet. Kanadalainen poikkeuksellisuus ymmärretään tässä tutkimuksessa monimutkaiseksi rakennelmaksi itseään toteuttavia diskursiivisia käytäntöjä, toimintatapoja sekä ihmisten käsityksiä ja oletuksia itsestään, jotka samanaikaisesti vahvistavat ja rakentavat kuvitelmaa kanadalaisesta yhteiskunnasta ja Kanadan kansalaisista moraalisesti, eettisesti ja kulttuurisesti ylempiarvoisina ihmisinä ylistämällä kansalaisten ja kansallisvaltion luonnetta luonnostaan hyvinä maailmankansalaisina. Poikkeuksellisuutta käytetään ylemmän tason terminä, joka nostaa esiin useita ongelmallisia näkökulmia tutkimattomiin kansakuntaa ja kansalaisia koskeviin ylevyyden narratiiveihin. Poikkeuksellisuuden konseptia rakennetaan tässä tutkimuksessa viimeaikaisen liberaalin subjektiivisuuden eri näkökulmia koskevan kritiikin pohjalta. Tulokset viittaavat siihen, että poikkeuksellisuuden tendenssejä ja artikulaatioita esiintyy sekä ulkomaisten että kanadalaisten opiskelijoiden vastauksissa. Vaikka tulosten perusteella lähes kaikki opiskelijat arvostavat vastauksissaan kriittistä ajattelua ja moninaisuuden kohtaamista, vastauksista välittyy hyvin ristiriitainen näkemys siitä, miten (ja missä määrin) kriittistä ajattelua lopulta hyödynnetään. Tällöin diversiteetti jäsentyy usein kulutushyödykkeen tavoin osoittaen ilmeistä halua käyttää toisen erilaisuutta oman ja/tai kansallisen edun hyväksi.

Abstract The purpose of the present study is to examine theoretically and empirically how entrepreneurs act in pursuit of accelerated internationalisation. The study will facilitate a better understanding of the accelerated internationalisation process in the case of small and medium sized enterprises in high tech context. The theoretical background is based on international entrepreneurship literature and internationalisation process research. The research setting is small high tech firms at the start of the internationalisation process. The firms represent two distinct types of internationalising firms, an international late starter and international new venture. The empirical study is a qualitative longitudinal comparative multiple case study of two case firms. The main data gathering method was interviews and observations supported by secondary data. In this study, the four theory-based determinants of internationalisation were identified; 1) processuality 2) knowledge, 3) networks and 4) opportunity development. These determinants were used as the key elements for exploring accelerated internationalisation as an outcome of interlinked entrepreneurial actions. The active networking and learning undertaken in pursuit of international opportunity development are the intertwined entrepreneurial actions which are likely to create an accelerated internationalisation process. The study provides potentially interesting findings for entrepreneurs and external facilitators. First, the accelerated internationalisation process may be either periodic or cyclical in nature depending on the entrepreneur’s access to the relevant knowledge and networks. However, the relevance of the existing and pursued networks and knowledge is dependent on business context and changes in that business context may change the value of networks and knowledge as they are not inherently stable. Secondly, the networking and learning components mediate international opportunity development which may occur either as a network driven international opportunity development or as a knowledge driven international opportunity development. Thirdly, it is important to be aware of the differences between the temporary and voluntary networks which drive the international opportunity development process. Those network actors with temporary collaborative contracts and in possession of expert knowledge have a mainly instrumental role in knowledge and resource sharing; whereas the voluntarily developed networks not only provide knowledge and resources, but relevant contacts and particularly, facilitate in international business opportunity development. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sekä teoreettisesti että empiirisesti, kuinka yrittäjät toimivat pyrkiessään nopeutettuun kansainvälistymiseen. Tutkimus auttaa ymmärtämään syvällisemmin pienten korkean teknologian yritysten nopeutettua kansainvälistymistä. Tutkimuksen teoriatausta on rakennettu kansainvälistä yrittäjyyttä ja kansainvälistymisprosessia käsittelevän kirjallisuuden perusteella. Tutkimuskohteena ovat pienet korkean teknologian yritykset, jotka ovat kansainvälistymisprosessinsa alussa. Tapausyritykset edustavat kahta erityyppistä kansainvälistyvää yritystä: vakaan kansallisen liiketoiminnan jälkeen kansainvälistyvää yritystä ja välittömästi yritystoiminnan aloittamisen jälkeen kansainvälistyvää yritystä. Empiirinen tutkimus on toteutettu laadullisena pitkittäistutkimuksena, jossa vertaillaan kahta yritystä monitapaustutkimuksena. Ensisijaisina aineistonkeruumenetelminä ovat haastattelut ja havainnointi, joita tuetaan tarkentavalla kirjallisella aineistolla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat teoriataustan perusteella tunnistetut neljä kansainvälistymisen perustekijää: 1) prosessuaalisuus, 2) tieto, 3) verkostot ja 4) liiketoimintamahdollisuuden luominen, joita hyödynnetään lähtökohtana tarkasteltaessa nopeutettua kansainvälistymistä. Yrittäjän aktiivinen verkostoituminen ja oppiminen kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden luomiseksi nähdään toisiinsa kietoutuneina toimintoina, jotka yhdessä saavat aikaan nopeutetun kansainvälistymisprosessin. Näin ollen nopeutetun kansainvälistymisen nähdään olevan seurausta useista toisiinsa liittyvistä toimista, joita yrittäjä tekee kehittäessään yrityksen kansainvälistä liiketoimintaa. Tutkimus tarjoaa mielenkiintoisia löydöksiä yrittäjille sekä tukitoimintoja tarjoaville organisaatioille: Yrittäjän pääsy merkitykselliseen tietoon ja verkostoihin vaikuttaa nopeutettuun kansainvälistymiseen, joka voi olla tyypiltään joko vaiheittainen tai syklinen prosessi. Huomionarvoista on, että muutokset liiketoimintaympäristössä voivat muuttaa olemassa olevien sekä tavoiteltavien verkostojen ja tiedon arvoa yrittäjän kansainvälistymisprosessissa. Näin ollen tieto ja verkostot tulisi nähdä muuttuvina elementteinä, jotka vaikuttavat kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden luomiseen. Lisäksi kansainvälisen liiketoimintamahdollisuuden luominen voi olla joko verkostolähtöinen tai tietoon perustuva prosessi, jossa tulee huomioida erilaisten verkostotoimijoiden rooli. Tutkimuksessa havaittiin, että väliaikaiset sopimusperustaiset toimijat ovat tyypillisesti asiantuntijoita, joiden rooli on lähinnä tiedon ja resurssien tarjoaminen, kun taas vapaaehtoisuuteen perustuvat verkostosuhteet tarjoavat tiedon ja resurssien lisäksi hyödyllisiä kontakteja sekä erityisesti auttavat kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa.