Abstract The study aimed at researching collaboration in a group of children under school age, its characteristics, organisation of activities and conflicts as well as the cultural and social routines developing through collaboration. The research problem was, firstly, how children's collaboration is organised and how it proceeds and which the characteristics of the organisation of the collaboration are. The characteristics of organisation refer to initiatives and responses to them, their consequences and results of action. Secondly, I wanted to study how the conflicts apparent in the activities are solved and what happens in action after a conflict is solved. Thirdly, the development of collaboration into social routines and differences in organisation between groups of differently aged children were studied. The theme of the study is connected with a research tradition in which children's development is seen in terms of participation in the social environment and the culturally conveyed world, its language, manners and habits. This study focused on children in their everyday activities, constructing their plays together, sharing activities and negotiating. The theoretical background of the study was based on sociocultural theories on one hand and a broad research tradition – systemic theories – on the other hand. Systemic theories also involve relational theories among which this study was contributed to especially by the conception of development and characteristics as relations as well as the significance of communication and collaborative regulation to control development. The collaborative situations that were studied were gathered from children's spontaneous play situations by means of videotaping. Samples containing phenomena under study were picked out from these materials. Then the data was divided into meaningful episodes of initiatives and conflicts that were analysed with a method designed for the analysis of video materials, searching for social routines uniform in content and theme built on the children's peer culture. According to the results, initiatives formed a small-scale yet impressive phenomenon that enabled the children to join in collaboration and with that in the sociocultural world. The children made plenty of initiatives, the most common of them being active verbal motions such as questions, proposals, commands and various motions related to play. There was an active response to these initiatives, but a remarkable number of them were also ignored. Most of the conflicts were connected with the use of things and toys. A strategy to maintain the collaborative relationship was most often chosen to solve them. The study revealed six different social routines in the children's peer culture. The most common social routine was sociodramatic play that is characterised by regular taking of turns in the collaboration, a long duration and positive results. The study also compared the initiatives, responses and conflicts of younger and older children. It was observed that non-verbal action in negotiation situations and the strategy of ignorance in conflicts were more typical of younger than older children. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia pienten, alle kouluikäisten lasten ryhmässä tapahtuvaa yhteistoimintaa, sen piirteitä, toiminnan organisoitumista ja konflikteja sekä yhteistoiminnassa kehittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia rutiineja. Tutkimusongelmina olivat ensinnäkin miten lasten yhteistoiminta organisoituu ja etenee sekä millaisia piirteitä yhteistoiminnan organisoitumisessa ilmenee. Organisoitumiseen liittyvillä piirteillä tarkoitettiin aloitteita ja niihin annettuja vastauksia, näiden seuraantoja sekä toiminnan tuloksia. Toiseksi haluttiin tutkia miten toiminnassa ilmenevät konfliktit ratkaistaan ja mitä toiminnassa tapahtuu konfliktien ratkaisemisen jälkeen. Kolmanneksi tutkittiin yhteistoiminnan kehittymistä sosiaalisiksi rutiineiksi ja mitä eroja organisoitumisessa on eri-ikäisten lasten ryhmissä. Tutkimus liittyy teemallisesti tutkimusperinteeseen, jossa lasten kehittyminen nähdään osallisuutena sosiaaliseen ympäristöön sekä kulttuurisesti välittyneeseen maailmaan, sen kieleen, tapoihin ja tottumuksiin. Tämän tutkimuksen kohteina olivat lapset omassa arkipäivässään, rakentamassa yhteisiä leikkejä ja toimintaa jakaen ja neuvotellen. Tutkimuksen teoreettinen tausta perustui toisaalta sosiokulttuurisiin teorioihin ja toisaalta toiseen laajaan tutkimusperinteeseen – systeemisiin teorioihin. Systeemisiin teorioihin liittyvät myös relationaaliset teoriat, joista tähän tutkimukseen nousi erityisesti näkemys kehityksestä ja ominaisuuksista suhteina sekä kommunikaation ja yhteistoiminnallisen säätelyn kehitystä ohjaava merkitys. Tutkitut yhteistoimintatilanteet kerättiin lasten spontaaneista leikkitilanteista havainnoimalla käyttäen videointia apuna. Kerätystä aineistosta poimittiin tutkimukseen sellaiset otokset, joissa esiintyi tutkittavia ilmiöitä. Sen jälkeen aineisto jaettiin merkityksellisiin aloite- ja konfliktiepisodeihin, joita analysoitiin videomateriaalin analyysin tarkoitetulla menetelmällä ja hakien sisällöllisesti ja teemallisesti yhtenäisiä lasten vertaiskulttuuriin rakentuvia sosiaalisia rutiineja. Tulosten mukaan aloitteet muodostivat pienimuotoisen, mutta kuitenkin vaikuttavan ilmiön, joka mahdollisti lapsille liittymisen yhteistoimintaan ja sitä kautta sosiokulttuuriseen maailmaan. Lapset tekivät runsaasti aloitteita, joista yleisimpiä olivat aktiiviset kielelliset aloitteet kuten kysymykset, ehdotukset, käskyt sekä erilaiset leikkialoitteet. Aloitteisiin vastattiin aktiivisesti, mutta myös huomattavan paljon niistä jätettiin huomiotta. Suurin osa konflikteista liittyi esineisiin tai leikkivälineiden käyttöön. Niiden ratkaisemiseksi valittiin useimmiten yhteistoimintasuhdetta ylläpitävä strategia. Tutkimuksessa löydettiin kuusi erilaista lasten vertaiskulttuurin sosiaalista rutiinia. Eniten esiintynyt sosiaalinen rutiini oli sosiodraamallinen leikki, jota luonnehti säännöllinen vuorottelu yhteistoiminnassa, pitkä kesto sekä myönteiset tulokset. Tutkimuksessa verrattiin myös pienten ja isojen lasten aloitteita, vastauksia ja konflikteja havaittiin, että pienille oli tyypillisempää ei-kielellinen toiminta neuvottelutilanteissa ja huomiotta jättämisen strategia konfliktitilanteissa kuin isommille lapsille.

Abstract This study explores the cross-functional conflicts in new product launches in the context of food industry, with particular focus to fast moving consumer goods setting. The purpose of this study is to develop an empirically grounded model of cross-functional conflicts in new product launches for the food industry. The theoretical approach taken in this study follows the resource based view of the firm. The theoretical framework was developed to make the conflict enablers, cross-functional conflicts and new product launches explicit for analysis. The empirical part of this study includes a qualitative single case study, which was geographically and culturally focused on Saudi Arabia. The research data was collected primarily through interviews from selected informants of the selected case company and representatives of two strategic partners and two competitors. The data was analyzed to empirically elaborate the theoretical framework. As a result of the data analysis, the cross-functional conflicts were categorized under task and relationship conflicts. The role of marketing resources in cross-functional conflicts was found to be more complex than what had been reported in their earlier research. The results of the data analysis were used to revise the theoretical model of cross-functional conflicts in the new product launches. The research provides several theoretical contributions and managerial implications in cross-functional conflicts in new product launches. / Abstrakti Väitöstutkimuksessa tarkastellaan yrityksen toimintojen välisiä konflikteja uusien tuotteiden lanseerauksen yhteydessä. Empiirisenä kohdetoimialana tarkastellaan elintarviketeollisuutta, erityisesti nopeasti liikkuvien kulutustuotteiden kontekstissa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää empiirisesti perusteltu malli toimintojen välisistä konflikteista uusien tuotteiden lanseerauksessa elintarviketeollisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa hyödyntää resurssiperustaista teoriaa. Työssä laaditun teoreettisen viitekehyksen avulla voidaan analysoida konfliktien mahdollistajia, toimintojen välisiä konflikteja ja uusien tuotteiden lanseerausta. Tutkimuksen empiirisessä osassa on toteutettu laadullinen tapaustutkimus, joka sijoittuu maantieteellisesti ja kulttuurisesti Saudi Arabiaan. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa haastattelemalla valitun kohdeyrityksen edustajia sekä kahden strategisen kumppaniyrityksen edustajia sekä kahden kilpailijayrityksen edustajia. Teoreettista viitekehystä täydennettiin ja täsmennettiin empiirisen aineiston analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että toimintojen välisiä konflikteja voidaan kategorisoida tehtävään ja suhteisiin liittyviin konflikteihin. Markkinointiresurssien rooli toimintojen välisissä konflikteissa näyttäytyi monimutkaisempana kuin olemassa oleva kirjallisuus antoi olettaa. Teoreettista mallia muokattiin empiirisen analyysin perusteella. Tutkimus tarjoaa useita teoreettisia kontribuutioita ja liikkeenjohdollisia implikaatioita liittyen toimintojen välisiin konflikteihin uusien tuotteiden lanseerauksessa.