Abstract The purpose of this study was to develop a descriptive model of envy in nursing practice and nurse education environments. The context of nursing and the concept of envy were described in the first phase of the study. The aim of the second and third phases was to describe envy and its conceptual meaning in the nursing practice and educational communities. Data were collected by a questionnaire presented to 78 (N = 120) employees in one central hospital in 1994 and to 94 (N = 110) student nurses in one polytechnic of health and welfare in 1996 in Finland. The data were analysed using cross-tabulations and factor analysis. The construct validities of the questionnaires were good, but their construct reliabilities were only acceptable and partly even poor. The aim of the fourth phase of the study was to describe different opinions of envy. Data were collected from 64 (N = 100) student nurses in 1998. The aim of the fifth phase of the study was to describe envy and its conceptual meaning in nursing practice and nurse education environments. The material was collected by interviewing four lecturers from two polytechnics of health and welfare in 1998. A phenomenographic approach was used to analyse these materials. In the sixth phase of the study, the concept of envy, the positions of employees/students/lecturers and the relations between them, the managers and the other community members, the objects of envy and the methods of coping with envy and were shown. According to the model of envy, the position of an individual was defined by his/her experience of him/herself and his/her role in the community. The role was related to his/her tasks, individual actions and socioemotional factors. Envy was considered to pertain to the relations between individuals and groups, managers and objects of envy, such as professional knowledge, individual abilities and the individual's position of the community. The informants coped by themselves, co-operated in their tasks and worked with a task orientation. They shared a subjective feeling of busyness. The connections between the concepts were not tested. The concepts were assumed to be related to each other. The model of envy is hence hypothetical. This study produced new knowledge of envy in nursing practice and nurse education environments. The results can be used in nurse management and to improve curricula and collaboration. The methodological solutions can be used in other kinds of nursing research. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli kehittää malli kateudesta, joka kuvaa terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevää kateutta. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tehtävänä oli kuvata terveysalan kontekstia ja kateuden käsitettä. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävänä oli kuvata terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevään kateuteen liittyviä tunnuspiirteitä. Aineistot kerättiin 1994 yhdessä keskussairaalassa työskennelleiltä 78 henkilöltä (N = 120) ja 94:ltä (N = 110) sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta yhdessä ammattikorkeakoulussa kyselylomakkeella 1996. Aineistot analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja faktorianalyysia. Kyselylomakkeiden rakennevaliditeetti oli hyvä. Sisäinen johdonmukaisuus oli hyvä ja osin kyseenalainen. Tutkimuksen neljännen vaiheen tehtävänä oli kuvata kateuteen liittyviä erilaisia käsityksiä. Aineisto kerättiin 64:ltä (N = 100) terveysalan opiskelijalta 1998. Tutkimuksen viidennen vaiheen (1998) tehtävänä oli kuvata terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevään kateuteen liittyviä käsitteitä. Siksi haastateltiin neljä terveysalan opettajaa, jotka toimivat kahdessa eri sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa. Aineistot analysoitiin käyttäen fenomenografista lähestymistapaa. Kuudennessa vaiheessa kuvattiin terveysalalla ilmenevä kateuden käsite, työntekijän/opiskelijan/opettajan asema, suhde samassa yhteisössä toimijaan, johtajuuteen ja toiseen yhteisöön, kateuden kohteet ja kateudesta selviytymisen keinot sekä niihin liittyvät käsitteet, joiden avulla kehitettiin malli kateudesta. Kehitetyn kateuden mallin mukaan ihmisen asemaa kuvaa käsitys itsestä ja omasta roolista yhteisössä. Käsitykseen itsestä liittyy ammatillinen tyytyväisyys tai tyytymättömyys. Rooli on tehtäväkeskeinen, yksilöllinen ja sosioemotionaalinen. Kateus liittyy ihmisten keskinäisiin ja eri ryhmien välisiin suhteisiin sekä johtajuuteen ja kateuden kohteisiin (ammatilliseen osaamiseen, henkilökohtaisiin taitoihin ja ominaisuuksiin sekä asemaan yhteisössä). Terveysalan käytännössä ja koulutuksessa toimivat selviytyvät yksin, tekevät tehtävän mukaista yhteistyötä ja työskentelevät tehtäväkeskeisesti. Toimijoita yhdistää kiireen kokemus. Mallissa ei testattu muodostettujen käsitteiden välisiä suhteita, mutta oletetaan, että käsitteet liittyvät toisiinsa. Tuotettu malli kateudesta on hypoteettinen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevästä kateudesta. Tuloksia voidaan käyttää terveysalan johtamisessa ja kehitettäessä opetusmenetelmiä ja yhteistoiminnallisuutta. Tutkimuksen menetelmällisiä ratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa.