Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuluttajia tuotevalittamiseen ajavia motiiveja, sekä näiden motiivien yhteyttä siihen, missä sosiaalisen median kanavassa kuluttaja päättää valituksensa esittää. Tutkimuksen päätutkimuskysymys oli: ”Miten kuluttajan motiivit vaikuttavat tuotevalittamisen kanavan valintaan sosiaalisessa mediassa?”: Päätutkimuskysymystä tukevat alatutkimuskysymykset olivat: ”Mitä motiiveja kuluttajien harjoittaman tuotevalittamisen taustalla on yrityksen hallitsemissa sosiaalisen median kanavissa” ja ”Mitä motiiveja kuluttajien harjoittaman tuotevalittamisen taustalla on kuluttajien hallitsemissa kanavissa?”. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdessä yrityksen hallitsemassa kanavassa esiintyviä tuotevalittamisen motiiveja ja yhdessä kuluttajien hallitsemassa kanavassa esiintyviä tuotevalittamisen motiiveja. Tutkimus toteutettiin kosmetiikka-alan kontekstissa. Kosmetiikasta löytyy paljon rikasta aineistoa, sillä kuluttajat kirjoittavat omia kokemuksiaan ja etsivät muiden mielipiteitä tehdessään ostopäätöksiä. Täten voi olettaa, että kuluttajat kokevat toisten kirjoittamat arvostelut hyödyllisinä. Yrityksen hallitsemaa kanavaa valittiin edustamaan suomalaisen kosmetiikkayritys Lumenen nettisivuilta löytyvä palautekanava ja kuluttajien hallitsemaa kanavaa Suomen suosituimpiin kosmetiikkablogeihin lukeutuvan Saara Sarvas -blogin kommenttikenttä. Lumenen sivuilta käytiin läpi kaikki asiakaspalautteet, ja Saara Sarvaksen blogista kommentit vuoden ajalta. Molemmista kanavista nostettiin tarkempaa analyysia varten negatiiviset viestit, joita kertyi Lumenen palautekanavasta 115 ja Sarvaksen blogista 80. Negatiivisista viesteistä etsittiin motiiveja indikaattoritaulukon avulla. Tutkimuksen tulosten mukaan kuluttajia tuotevalittamiseen ajavat motiivit todella vaikuttavat siihen, missä kanavassa kuluttaja valituksensa esittää. Yrityksen hallitsemassa kanavassa korostui selkeästi kolme motiivia: negatiivisten tunteiden purkaminen, yritykselle viestiminen sekä muiden neuvominen ja varoittaminen. Myös kuluttajien hallitsemassa kanavassa korostui selkeästi kolme motiivia: muiden neuvominen ja varoittaminen, oston jälkeisten neuvojen etsiminen sekä sosiaaliset syyt. Kuluttajien hallitsemaa kanavaa leimasi yhteisöllisyys ja dialogi, kun taas yrityksen hallitsemaa kanavaa lähinnä negatiivisten tunteiden purkaminen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan antaa liikkeenjohdollisia suosituksia. Yrityksellä on erittäin tärkeää olla julkinen, helppokäyttöinen palautekanava, jossa näkyy myös negatiiviset palautteet. Mikäli tällaista palautekanavaa ei ole, voidaan kuluttajien olettaa purkavan negatiivisia tunteitaan jossain muualla. Yrityksen omassa kanavassa yritys voi tarvittaessa vastata syytöksiin ja näyttää asiakkaille, että heidän viestinsä on kuultu. Julkisen palautekanavan kautta yritys saa lisäksi tärkeää tietoa asiakkaiden mielipiteistä esimerkiksi kollektiivisen vallan käytön kautta, sekä arvokkaita tuotekehitysideoita. Oman palautekanavan ylläpitämisen lisäksi yrityksen on tärkeää monitoroida, mitä siitä muissa kanavissa puhutaan. Yrityksen tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kaikki kanavat eivät ole sellaisia, missä sen kannattaa vastata sitä koskeviin viesteihin. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa käsitelty kuluttajien hallitsema kanava oli vahvasti yhteisöllinen, nimenomaa kuluttajien välinen kohtaamis- ja keskustelupaikka, jonne yritykset eivät ole tervetulleita.

To be able to act efficiently and productively on a certain market, an entrepreneur must have a perception and understanding of the driving forces and critical factors of the market. Prior research has found two business opportunity recognition manners, which are opportunity discovery and opportunity creation. Discovered opportunities are based on existing markets with an existing demand or supply. Created opportunities on the other hand are based on entrepreneurs’ own interests and the entrepreneur has to create both supply and demand for these innovations. This study aims to add understanding on how the business opportunity recognition manner affects the entrepreneurs’ market perception. Market perceptions are studied through market elements, which describe the market from a market actor’s perspective. As the aim of this study is to better understand a certain phenomena, a qualitative research method is used. The empirical research is conducted as a case study and the data is collected through semi-constructed interviews. There were in total eight entrepreneurs acting on an eHealth market, who were interviewed for this research. According to the empirical results of this study, the business opportunity recognition manner does have an effect on the entrepreneurs’ market perception. For both discovery and creation entrepreneurs, the demand and supply factors are in the core of their market perception, which both entrepreneurs can identify well. In general, the discovery entrepreneurs have a better understanding on market and its driving forces compared to creation entrepreneurs, who tend to struggle with finding their place on the market. This study helps entrepreneurs to understand how their business opportunity recognition manner affects their business. Entrepreneurs who have created their business opportunities need to accept that since they have not started their business based on an existing demand, they have to work harder to understand who their customers are and how they can serve them compared to discovery entrepreneurs. The results of this study should not be generalized unconditionally to other markets, but this study brought interesting insights to the opportunity recognition discussion.

The aim of this study is to understand consumers’ acceptance of future My Data based preventive eHealth services so that service designers can develop and market services that are user-driven and attractive to consumers. One of the most discussed benefits of My Data is to combine it with health services to empower consumers to actively participate in preventive health behavior and self-management that could increase the general health of citizens and lead to turn down the costs of public health care. However to reach their fullest potential and nationwide adoption, it is crucial to understand also the consumer perspective to these new health care solutions. Thus to address this research problem, factors affecting consumers’ acceptance of new technology and factors affecting consumers’ intention to engage in preventive health behavior will be investigated. In addition, since My Data based preventive eHealth services include new technologies that are still unfamiliar to the wider population and aim for significant changes in life-styles of consumers, barriers to the acceptance of these services will be investigated. This research was conducted using quantitative methods. First, a literature review on previous research in preventive eHealth services, technology acceptance and health behavior was conducted. Based on the literature review, 13 hypothesizes along with sub-hypothesizes were created that again formed the framework of the research. Hypothesizes and research framework were tested by conducting a quantitative survey. Data for this study was gathered with a web based survey where the link was sent to the email addresses of the staff and student of the University of Oulu. 855 responses were analyzed with SPSS statistics program using confirmatory factor analysis and regression analysis. Based on the survey data analysis, seven direct factors (Performance Expectancy, Effort Expectancy, Social Influence, Facilitating Conditions, Habit, Vulnerability and Self-Efficacy — technology use) that affect consumers’ Behavioral Intention to use future My Data based preventive eHealth services were identified. In addition, two factors that affect Behavioral Intention through other factors (Severity and Self Efficacy — healthy behavior) were identified. Significant Barriers to the acceptance of future My Data based preventive eHealth services were Resistance to change and personal impediments. Thus the research complements the Unified theory of acceptance and use of technology 2 (UTAUT 2) with the health protective behavior factors Self-Efficacy, Threat Appraisals and Barriers and adapts the model into future My Data based preventive eHealth acceptance context.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millaisia tekijöitä kuluttaja kokee mobiilissa pankkipalvelussa merkityksellisiksi ja arvokkaiksi. Tällaista kokemusta lähestytään tutkimuksessa palvelukokemuksen ja arvon käsitteiden kautta. Vaikka arvoa ja palvelukokemusta on aikaisemmin tutkittu paljon erillisinä käsitteinä, niiden suhdetta toisiinsa on tähän päivään mennessä tutkittu hyvin vähän. Mobiilien pankkipalveluiden yleistyessä ja niiden käytön arkipäiväistyessä on tärkeää ymmärtää, millaisia arvotekijöitä niihin liittyy, jotta palveluista olisi mahdollista kehittää entistä käyttäjäystävällisempiä ja asiakaslähtöisempiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu tutkimuksiin kokemuksellisesta arvosta, käyttöarvosta ja palvelukokemuksesta. Tutkija on muodostanut näiden käsitteiden pohjalta teoreettisen synteesin, jossa palvelukokemuksen nähdään muodostavan kuluttajalle utilitaristista, hedonistista ja sosiaalista arvoa lopputuloksena, prosessina, sekä palvelun kokemisen ajan ja sijainnin kautta. Palvelukokemuksen nähdään syntyvän aiemmista ja nykyisistä käyttökokemuksista, tulevaisuuden mielikuvista, sekä kuvitelmista täydellisestä käyttökokemuksesta. Mobiilin pankkipalvelun palvelukontekstin ymmärtämiseksi viitekehykseen on sisällytetty aikaisemmissa mobiilipalveluiden ja mobiilien pankkipalveluiden tutkimuksissa havaittuja palvelun arvoon ja palvelua koskeviin asenteisiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on luonteeltaan fenomenologinen ja se asemoituu tapaustutkimukseksi. Empiirisessä osiossa tarkastellaan mobiililompakkopalvelun käyttäjien kokemuksia. Aineisto on kerätty kuudelta aktiiviselta palvelun käyttäjältä teemahaastatteluin ja päiväkirjamenetelmän avulla, ja aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjautuvan sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla. Tutkimuksen perusteella mobiilin pankkipalvelun palvelukokemukseen sisältyy useita erilaisia utilitaristia, hedonistisia ja sosiaalisia arvotekijöitä, jotka syntyvät käyttäjälle palvelukokemuksen lopputuloksena, palvelun ja käyttäjän vuorovaikutuksellisessa prosessissa, sekä ajan ja sijainnin muodostaman kokonaisvaltaisen palvelukokemuksen käyttötilanteen kautta. Arvon syntymiseen vaikuttavat niin aiemmat, nykyiset, tulevat kuin kuvitellut kokemukset palvelusta. Vaikka arvon tarkastelu palvelukokemuksen kautta syntyvänä ilmiönä on hyvin tuore ja vähän käytetty ajattelumalli markkinoinnin tutkimuksessa, tämä tutkimus osoittaa palvelukokemuksen olevan olennainen osa arvon määrittelyä ja syntymistä. Arvon ollessa vahvasti subjektiivinen ja ihmisen mielen sisäinen ilmiö, sen voidaan ajatella muodostuvan ihmiselle ainoastaan hänen kokemuksissaan. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää mobiilien pankkipalveluiden sekä yleisesti muidenkin mobiilipalveluiden kehittämisessä tutkimuksen tarjotessa asiakaskeskeisen näkökulman käyttäjien tarpeisiin ja kokemuksiin mobiilipalvelun arvosta. Tutkimus tarjoaa lisäksi kattavan teoreettisen ja käsitteellisen pohjan jatkossa tehtäville palvelukokemusta ja palvelukokemukseen liittyvää arvoa tarkasteleville tutkimuksille.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia pakonomaista ostokäyttäytymistä edistäviä tekijöitä yksilö elämänkulkunsa aikana kohtaa. Pakonomainen ostokäyttäytyminen on erityisesti markkinoinnin piirissä niukalti tutkittu vahingollinen kuluttajakäyttäytymisen muoto, jolla on vakavien yksilöä koskevien seurausten lisäksi laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa käytettävän määritelmän mukaan pakonomaisesta ostokäyttäytymisestä kärsivä henkilö on yksilö, joka kokee ja rutiininomaisesti toimii voimakkaan, kontrolloimattoman ostohimon vallassa. Tutkimus perustuu yksilöiden subjektiivisiin näkemyksiin oman ostokäyttäytymisen holtittomuudesta. Tutkimusongelmaa tarkastellaan elämänkulkuteorian yleisesti hyväksyttyjen näkökulmien, normatiivisen, stressin ja henkisen pääoman kautta, joiden varaan tutkimuskysymykset ja tutkimuksen teoreettinen viitekehys on muodostettu. Tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen tutkija on rakentanut oman synteesinsä, jossa jo aiemmissa tutkimuksissa löydettyjä pakonomaista ostokäyttäytymistä edistäviä tekijöitä on luokiteltu elämänkulkuteorian eri näkökulmien alle. Teorian muodostuksessa on hyödynnetty markkinoinnin lisäksi paljon psykologian, sosiologian ja psykiatrian tieteenalojen kirjallisuutta ja lähestymistapa tutkimusongelmaan on hyvin poikkitieteellinen. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntäen ja aineistoa kerättiin teemahaastatteluilla. Tutkimus perustui täyteen vapaaehtoisuuteen ja tutkija haastatteli viittä eri-ikäistä pakonomaisesta ostokäyttäytymisestä kärsivää kuluttajaa. Tutkimukseen osallistui kummankin sukupuolen edustajia. Käytetty tutkimusstrategia oli teoriasidonnainen ja empiirisen aineiston analyysi tehtiin teemoittelulla. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yksilö kohtaa elämänsä eri vaiheissa ja näihin elämänvaiheisiin liittyvissä siirtymissä useita pakonomaista ostokäyttäytymistä edistäviä tekijöitä. Tämä tutkimus antaa lisänäyttöä sille, että tähän mennessä kuluttajatutkimuksessa vähän hyödynnetty elämänkulkuteoria sopii hyvin myös pakonomaisen ostokäyttäytymisen tutkimukseen. Elämänkulkuteorian suurimmaksi kontribuutioksi voidaan laskea se, että teoria ottaa huomioon aikaisempien elämänkokemusten ja -tapahtumien vaikutuksen yksilön myöhempään käyttäytymiseen. Tutkimuksella on teoreettisten ja liikkeenjohdollisten johtopäätösten lisäksi ennen kaikkea merkittäviä yhteiskunnallisia sovellusmahdollisuuksia. Laajojen yhteiskunnallisten seurauksien vuoksi julkisen vallan tulisi ottaa suurempi vastuu pakonomaisen ostokäyttäytymisen ehkäisevästä työstä siitä aiheutuvien vahingollisten seurausten minimoimiseksi. Koulutuksella, aikaisella puuttumisella ja kansalaisille tarjottavilla talous- ja velkaneuvontapalveluilla julkisen vallan on mahdollista ehkäistä pakonomaisesta ostokäyttäytymisestä aiheutuvaa, koko yhteiskuntaa koskevaa ongelmien vyyhtiä. Tutkimustulosten yleistettävyyteen liittyy tiettyjä rajoitteita. Haastateltavien valinta perustuu täysin heidän subjektiivisiin näkemyksiin oman ostokäyttäytymisen holtittomuudesta, eikä tutkijalla ole ollut käytössään kliinisiä mittareita pakonomaisen ostokäyttäytymisen diagnosointiin. Tämän vuoksi haastateltavat ovat niin ostokäyttäytymiseltään kuin elämänkulultaan hyvin heterogeeninen joukko. Vaikka tutkimusaihe on hyvin arka, kerätty aineisto osoittautui hyvin monipuoliseksi, josta kiitos kuulu tutkimukseen osallistuneille henkilöille.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka sisältömarkkinointia voidaan hyödyntää kuluttajan palvelukokemuksen muotoilussa. Sisältömarkkinoinnin tavoitteena on luoda ja jakaa relevanttia, houkuttelevaa, johdonmukaista ja ajan tasalla olevaa sisältöä kuluttajan ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Sisältömarkkinoinnilla pyritään saamaan aikaan parempia asiakaskokemuksia, ja siten sitouttamaan asiakkaita pitkäaikaisiin suhteisiin yrityksen kanssa. Kuluttajan palvelukokemuksen nähdään koostuvan sekä emotionaalisista että rationaalisista havainnoista palvelun laadusta, joita kuluttajat tekevät esimerkiksi erilaisten kokemusvihjeiden pohjalta. Palvelukokemuksen muodostavia vihjeitä on kaikkialla, sillä kaikki, mitä voidaan havaita tai tuntea, ovat kokemusvihjeitä. Orkestroimalla näitä vihjeitä voidaan muotoilla kuluttajan palvelukokemusta. Sisältömarkkinoinnin kontekstissa tämä tarkoittaa sitä, että luomalla sisältöjä, jotka vaikuttavat kuluttajan emotionaalisiin ja rationaalisiin havaintoihin palvelun laadusta ja toimivat siten kokemusvihjeinä, voidaan kuluttajan palvelukokemusta muotoilla. Tutkimus rajattiin koskemaan yksittäistä sisältömarkkinointipalvelua ja sen sisältöjen vaikutusta kuluttajan digitaalisen palvelukokemuksen muodostumiseen ja kuluttajan sitoutumiseen yritystä kohtaan. Työssä tarkastellaan, minkälaisia emotionaalisia ja rationaalisia havaintoja palvelun laadusta sisältömarkkinointipalvelu kuluttajassa herättää, ja vaikuttavatko nämä havainnot kuluttajan haluun sitoutua yritystä kohtaan. Tällä tavoin pyritään selvittämään, minkälainen rooli sisältömarkkinoinnilla on kuluttajan digitaalisen palvelukokemuksen muodostumisessa. Tämä tutkimus on määrällinen tutkimus, jonka tavoitteena on selittää ja kuvailla tutkittavaa ilmiötä, eli sisältömarkkinoinnin hyödyntämistä kuluttajan palvelukokemuksen muotoilussa. Tutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena yksittäisen sisältömarkkinointipalvelun kontekstissa. Tämän kontekstin koettiin mahdollistavan yleistettävissä olevan aineiston hankinnan, sillä kyseinen sisältömarkkinointipalvelu tuottaa sisältöä, joka vastaa teoriassa esitettyihin sisältömarkkinoinnin tavoitteisiin siitä, millaista sisällön tulisi olla. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sijoitettiin tutkittavalle sisältömarkkinointisivustolle. Aineiston keruun jälkeen aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman versiolla 23. Tutkimustulokset osoittavat, että sisältömarkkinoinnilla on positiivinen vaikutus sekä kuluttajan emotionaalisiin että rationaalisiin havaintoihin palvelun laadusta. Sen lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ainoastaan sisältömarkkinoinnin avulla luodut positiiviset emotionaaliset havainnot palvelun laadusta vaikuttavat kuluttajan sitoutumiseen yritystä kohtaan merkitsevästi. Rationaalisilla havainnoilla palvelun laadusta ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuluttajien sitoutumiseen. Tämä havainto poikkeaa aiemman teorian pohjalta tehtyihin oletuksiin, joiden mukaan myös rationaalisten havaintojen uskottiin vaikuttavan kuluttajan sitoutumiseen yritystä kohtaan. Liikkeenjohdon olisi tärkeää ottaa sisältömarkkinointi osaksi toimintaansa, sillä sen avulla yritykset voivat kasvattaa kuluttajan kokemaa arvoa. Panostamalla sisältöihin, jotka vaikuttavat kuluttajan emotionaalisiin havaintoihin palvelun laadusta, pystyvät yritykset myös helpottamaan kuluttajien sitoutumista yritystä kohtaan.

Tämä tutkimus käsittelee työnantajabrändiä potentiaalisen työntekijän näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työnantajabrändin ominaisuuksista. Tavoitteena on myös kuvata mitkä ominaisuudet kiinnostavat potentiaalista työntekijää sekä miten psykologinen sopimus on yhteydessä työnantajabrändiin. Tutkimusaihe valittiin ilmiön ajankohtaisuuden vuoksi sekä muun muassa demografisten muutosten aiheuttamien työmarkkinoiden muutospaineiden takia. Olemme lähestymässä sitä vaihetta, kun työikäinen väestö hiljalleen vähenee. Tulevaisuudessa ei enää useat työntekijät kamppaile yhdestä työnantajasta, vaan useat työnantajat kamppailevat yhdestä työntekijästä — potentiaalisesta työntekijästä. Työnantajabrändillä ja työnantajabrändäyksellä pyritään yksinkertaistetusti vaikuttamaan potentiaalisen työntekijän mielikuvaan työnantajasta ja erottautua muista kilpailevista työnantajista siten, että työnhakijat ajattelevat juuri sen yrityksen olevan paras paikka työskennellä. Työnantajabrändiä käytetään houkutellakseen uusia työntekijöitä, sillä henkinen pääoma on yksi tärkeimmistä kilpailuedun tekijöistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä siten tutkimus saavutti parhaiten tavoitteensa — lisätä ymmärrystä ilmiöstä. Empiirisessä osiossa toteutettiin kaksi puolistrukturoitua teemahaastattelua, joiden pohjalta analysoitiin empiirisiä tuloksia, joita myöhemmin verrattiin aiemmin muodostettuun teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimuksessa muodostettiin empiirisesti perusteltu, uusi viitekehys. Tutkimuksen tulokset olivat osittain yhteneviä aiempien tutkimuksien kanssa, mutta myös uutta tietoa luotiin. Tutkimuksessa havaitut työnantajabrändin ominaisuudet jäljittelevät aiempaa tutkimusta, mutta esimerkiksi viestinnän sekä psykologisen sopimuksen tärkeys työnantajabrändissä korostui. Tutkimuksen lopuksi esitetään teoreettiset sekä liikkeenjohdolliset johtopäätökset, jotta tutkimuksen lukijat pystyisivät hyödyntämään tutkimuksen tuloksia.

Ilmastonmuutos on vakava ongelma, joka tapahtuu ympärillämme tälläkin hetkellä ja vaikuttaa maapallolla laajasti monin eri tavoin. Samaan aikaan suuri määrä ihmisiä elää yhä alle köyhyysrajan kärsien muun muassa puhtaan veden ja ruoan puutteesta, epähygieenisistä oloista sekä koulutuksen puutteellisuudesta. Vastuullisuuden merkitys tulee korostumaan yrityksissä lähitulevaisuudessa ja se tullaan näkemään yhä enemmän strategisena osana yritysten liiketoimintaa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tuoda lisää ymmärrystä siihen, kuinka vastuullisesti toimivat yritykset voivat sosiaalisessa mediassa sisältömarkkinoinnin avulla saada myös seuraajansa toimimaan vastuullisesti. Tämä pro gradu -tutkielma toteutetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksessa analysoidaan kahden tapausyrityksen sosiaalisen median postauksia valitulla aikavälillä Twitter- ja Facebook-kanavissa. Tutkimukseen on valittu tapausyritykset, määritelty postausten analysoinnin aikavälit sekä päätetty, mitä elementtejä postauksista tulkitaan. Tutkielmaan valituista kahdesta yrityksestä toinen edustaa pientä pääasiassa Suomessa toimivaa yritystä ja toinen suurta kansainvälistä yritystä. Yritykset edustavat myös kahta eri toimialaa. Empiriassa analysointi suoritetaan käyttämällä teemoittelua. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että tapausyritykset käyttävät Twitteriä pääsiallisena kanavana vastuullisuudesta kertoessa. Myös Facebookissa vastuullisuus on mukana, mutta se ei ole siellä yhtä isossa roolissa. Vastuullisuudesta kertoessa voidaan käyttää kertovaa tyyliä sekä monipuolisesti tunteisiin vetoamista, tietoiskumaista kerrontaa sekä muiden tekemien uutisten jakamista. Postauksissa käytetään usein kuvia tai videoita, hahstageja sekä linkkejä. Toimintakehotusten käyttö on yleistä, mutta myös riippuvaista yrityksestä sekä sen strategiasta. Dialogi yrityksen ja sen seuraajien välillä on lisäksi tärkeää, joten yrityksen kannattaa ahkerasti vastailla saamiinsa kommentteihin. Tuloksia voidaan yleistää tutkimuksessa käytettyjen tapausyritysten aloilla sekä osittain myös kotimaisten sekä kansainvälisten yritysten osalta. Tutkielman avulla tuodaan esille, millä keinoilla yritykset voivat kertoa vastuullisuudesta, sekä minkälaisia elementtejä postauksiin voidaan ottaa mukaan. Tämän perusteella tutkimuksesta on hyötyä yleisellä tasolla kaikille yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita viestimään vastuullisuudestaan sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa nousee esille myös useita pointteja, joita kaikki sisältömarkkinointia tekevät yritykset voivat huomioida.

Over the past decade, social media has changed the ways luxury brands communicate to their customers, market their products and build the brand image. This study’s theory examined the prior research of luxury brands’ social media marketing and social media content. As experiences are at the core of luxury brands’ marketing strategy, the theory concentrated on studying online experiences and customer engagement in social media context. The social media content, luxury experiences and customer engagement were included in the theoretical framework of the study and giving guidance for the empirical research. The purpose of this study was to investigate luxury brands’ social media content to be able to identify effective content tactics to create online experiences and customer engagement. A content analysis was conducted to examine the content elements on social media posts and their impact on social media engagement. The posts of three Finnish luxury brands were analyzed in three major social media platforms (Facebook, Twitter and Instagram). After the visual content analysis was conducted, then the social media engagement represented by the number of likes, the number of shares and comments, was determined in the form of engagement rate percent. The findings of the research emphasize that luxury brands’ social media content needs to be inspirational, innovative and creative. It must reflect the high quality of products and the prestige qualities of the brand. The research results revealed a set of luxury brands’ content elements which can be associated with high social media engagement. The most engaging content often includes cool, trendy and luxurious elements. A balanced and well-coordinated colour scheme helps the brand to build a harmonious social media feed which is hedonic and pleasant for the viewer. With inspiring visuals and evoking videos, luxury brands can boost emotions and entertain their followers. The key is to deliver content that provides a deep experience of the brand with the sense of exclusivity. The content analysis also revealed that different social media platforms may be effectively used in different ways by luxury brands. The findings revealed that Instagram allowed the greatest customer engagement rates and the highest customer feedback. This research provides an insight into the luxury brands’ social media content and the effectiveness of content elements to create experiences, and thus customer engagement. The research results help the brands to design their social media content according the taste of luxury customers and achieve higher engagement and build personal relationships through social media. Being present on social media has effects on brand’s economic outcome, so therefore it is crucial for luxury brands to understand their audiences motives and needs to use social media. The studied companies are Finnish luxury brands operating in personal luxury category, so it needs to be acknowledged it brings limitations for generalization of the research findings for other industries and cultural settings.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä digitaalisten sovellusten käyttämisestä ja niiden aiheuttamista muutoksista yrityksen myyntiprosessiin, asiakkaiden hankintaan, lisämyyntiin sekä organisaatioon. Tavoitteena tutkimuksessa on selvittää, mitä ja kuinka voimakkaita nämä vaikutukset ovat olleet sekä miten aikaisempi tutkimus on kartoittanut digitaalisten sovellusten käytöstä johtuvaa muutosta. Tutkimuksen kohteena ovat B2B-asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset, jotka ovat toiminnassaan hyödyntäneet digitaalisia sovelluksia, kuten esimerkiksi CRM-järjestelmiä ja hakukonemarkkinointia. Tutkittavaa aihetta lähestytään myyvänä osapuolena olevan yrityksen näkökulmasta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan yleistä myynnin muutosta digitalisaation myötä, käytettyjen digitaalisten sovellusten lisääntymistä ja niiden luomia mahdollisuuksia, sekä B2B-asiantuntijapalveluiden luonnetta ja erityispiirteitä. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan, mitä ongelmia ja mahdollisuuksia digitaalisiin sovelluksiin sekä niiden käytöstä aiheutuviin muutoksiin mahdollisesti liittyy. Aikaisemman tutkimuksen tarkastelussa on pyritty saavuttamaan mahdollisimman laaja-alainen näkemys tutkittavaan aiheeseen käyttämällä lähteinä viimeisimpiä tieteellisiä julkaisuja. Tämä tutkimus toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelemalla useita eri aloilla toimivia ja eri kokoisia yrityksiä, jotka myyvät B2B-asiantuntijapalveluita. Haastateltavat yritykset valikoituivat tutkijan oman kartoituksen kautta ja haastattelut toteutettiin käyttämällä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Kriteereinä yritysten valinnalle olivat B2B-asiantuntijapalveluiden myyminen sekä digitaalisten sovellusten hyödyntäminen yrityksen myyntitoiminnoissa. Tutkimuksen tulokset ovat varsin mielenkiintoisia ja osoittavat, ettei digitaalisten sovellusten käyttäminen ole kohdeyritysten osalta aiheuttanut toistaiseksi merkittäviä muutoksia yritysten myyntiprosessiin. Digitaaliset sovellukset olivat kyllä selventäneet prosessia sekä helpottaneet myynnin ja markkinoinnin välistä kommunikointia, mutta itse myyntityön tekemiseen sovelluksilla ei näissä yrityksissä näytä olevan vaikutusta. Yhden yrityksen kohdalla ei myöskään myyntiprosessin läpimeno ollut nopeutunut. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten organisaatiotkaan eivät olleet muuttuneet digitaalisten sovellusten ansiosta. Vaikka tutkimuksen tuloksissa ei ollut havaittavissa selkeitä mullistuksia, on muutos kuitenkin tulevaisuutta. Useimmissa tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä digitaalisten sovellusten täysimittainen hyödyntäminen on vielä kesken ja olisikin mielenkiintoista nähdä vastaavat tulokset esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.