Abstract The post-war educational reform implemented in Japan by the American occupation forces has been studied widely, and this study discusses the reform policy in the light of American wartime planning process. Wartime American interest in the imperial educational system was first awakened in the context of psychological warfare and all information that might help in gaining victory was gathered. Japan capitulated unconditionally in August 1945, and the plans made for a combat situation were revised for the new circumstances of occupation. During the war the most crucial problems were, on the other hand, finding Japanese who would be responsive to the reform policy, and on the other, persuading the Japanese to be responsive. The invitation of the United States Education Mission to Japan, which consisted of distinguished educators that visited Japan in March 1946, proved to be the catalyst for acceptance of reforms. The report of recommendations of the Mission was also utilised in justifying reform policy for the Allied partners and for aligning the American officials who were responsible for implementing the reforms. The new educational legislation came into effect in the 1st of April, 1947. The wartime aims were essentially attained. The indoctrination of militarism and ultra-nationalism was abolished and replaced by an extended compulsory education, which emphasized individualism and aimed at the extensive alteration of Japanese society. / Tiivistelmä Japanissa toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten toimesta toteutettua koulujärjestelmän uudistamista on tutkittu varsin laajasti, mutta tällä tutkimuksella avataan uusi näkökulma aiheeseen aloittamalla tarkastelu toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa muotoutuneista näkemyksistä Japanin koulujärjestelmästä sekä siihen kohdistetuista haltuunotto- ja muutossuunnitelmista. Sodanaikainen kiinnostus keisarillista koulujärjestelmää kohtaan lähti liikkeelle psykologisen sodankäynnin tarpeista sekä niiden toimenpiteiden valmistelusta, joilla vihollismaan koulujärjestelmä otetaan amerikkalaisjoukkojen haltuun Japanin pääsaarista käytävien taisteluiden aikana. Suunnitelmat säilyivät pääpiirteissään samoina, vaikka Japani antautui ehdoitta elokuussa 1945, eivätkä amerikkalaiset joutuneet pystyttämään miehityshallintoa taistelutilanteessa. Jo sodan aikana koulujärjestelmän muuttamisen vaikeudeksi oli ennakoitu japanilaisten vastustus sekä uudistuspolitiikalle myötämielisten japanilaisten löytämisen vaikeus. Maaliskuussa 1946 Japanissa vierailleen arvostetuista amerikkalaisista koulutuksen ammattilaisista kootun koulutuslähetystön roolin ja sen jättämän suositusraportin merkitys avautuu nimenomaan sodanaikaisen suunnittelutyön valossa. Koulutuslähetystöä ei tarvittu muotoilemaan koulu-uudistuspolitiikkaa vaan avustamaan japanilaisten tekemisessä suopeiksi koulujärjestelmän uudistusta kohtaan. Koulutuslähetystön suositusraporttia käytettiin myös koulu-uudistustoimien perustelemisessa muille liittoutuneille sekä riviensuoristajana miehityshallinnon koulu-uudistuksen toimeenpanosta vastaavien keskuudessa. Uudet koululait, joilla kumottiin sodanaikaiset koulutusta määränneet säädökset, astuivat voimaan huhtikuun 1. päivänä 1947. Näin sodanaikana määritellyt tavoitteet oli pääpiirteissään saavutettu: koulutus militarismin ja äärinationalismin kanavana ja yhteiskuntaryhmiä erilleen sosiaalistavana mekanismina oli murrettu ja tilalle oli luotu laajennettu yksiön oikeuksia korostanut oppivelvollisuus, jolla pyrittiin laaja-alaisesti japanilaisen yhteiskunnan muuttamiseen.