Tässä tutkimuksessa kehitettiin ja rakennettiin soitinta kehitysvammaiselle käyttäjälle. Tutkimus oli tarpeellinen, koska tutkimuksen tekijältä tilattiin soitin, jonka haluttiin palvelevan käyttäjän tarpeita ja huomioimaan hänen rajoituksiaan. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Miten design-tutkimus auttaa soitinrakennuksessa, joka ottaa huomioon erityiskohderyhmän? 2. Mitkä seikat ovat tärkeitä suunniteltaessa uutta soitinta kehitysvammaiselle? Tutkimuskysymysten lisäksi tutkielmassa käytettiin ohjaavia kysymyksiä, jotka tukivat käytännön kehitys- ja rakennustyötä yhdessä tarkempien design-kysymysten kanssa. Tutkimus liittyy läheisesti soitinrakennuksen, erityismusiikkikasvatuksen ja soitinakustiikan tutkimukseen, sekä soitintutkimukseen. Aikaisemman soitinrakennuksen osalta tutkimuksessa käytiin läpi soitinrakennuksen tutkimisen eri näkökulmia. Soitinrakennuksen ja erityismusiikkikasvatuksen yhteyksiä käsiteltiin integraation ja inkluusion näkökulmasta sekä aikaisempien erityisryhmille suunnattujen soittimien kautta. Suunnittelun ja rakentamisen apuna käytettiin design-tutkimusta, joka on osa toimintatutkimusta. Siinä tutkimuksen alussa määritellään välipalavereja, joilla tarkastellaan etukäteen määriteltyjen kysymysten avulla tutkimuksen etenemistä ja onnistumista. Tarvittaessa palavereissa voidaan täsmentää asetettuja kysymyksiä ja niihin voidaan palata seuraavissa palavereissa eli interventioissa. Tutkimuksen aineisto kehittyi design-tutkimuksen mukaisesti samalla kun soittimen suunnittelu- ja kehitysprosessi eteni. Tutkimuksessa saatiin kehitettyä toimiva soitin, jonka suunnittelussa on otettu huomioon kehitysvammaisen käyttäjän erityistarpeet ja rajoitteet. Soittimen kehitystyöstä saatiin tietoa sekä tämän tutkimuksen soittimeen jatkokehitystä ajatellen, että myös eräitä periaatteita, joita on mahdollista hyödyntää muissa soittimissa design-tutkimuksen algoritmisuuden periaatteen mukaisesti. Asetettuihin tutkimuskysymyksiin saatiin seuraavat vastaukset: Design-tutkimuksen periaatteet korostuvat otettaessa huomioon jo suunnittelun alussa tulevan soittimen käyttäjän erityistarpeita ja rajoitteita. Tärkeimmät seikat tutkimuksen kehitysvammaiselle henkilölle soitinta kehitettäessä olivat soittimen helppo käsiteltävyys, soittamisen mahdollisuus ilman kehittynyttä hienomotoriikkaa, soittimen kestävyys, soittamisen suoraviivaisuus ja soittimen selkeä sekä kuuluva ääni. Tutkimustuloksista saatiin selville, miten design-tutkimus on auttanut soittimen kehitysprosessissa sekä suunnittelun jäsentelyssä. Myös tutkimuksen tekijän oman ammattitaidon kasvaminen tutkimuksen aikana on selkeä ja konkreettinen tulos. Tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää niin soitinrakennuksen, kuin myös musiikkikasvatuksen ja erityispedagogiikan alueella.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät pitävät soittajaa mukana puhallinorkesteriharrastuksessa. Valitsin laadullisen tapaustutkimuksen kohteeksi 90-vuotiaan Ykspihlajan Työväen Soittajat (YTS) Kokkolasta. Tutkimusaineistoa keräsin teemahaastatteluilla, joissa haastattelin kolmea miessoittajaa ja kahta naissoittajaa, jotka jokainen ovat hieman eri-ikäisiä ja eri aikaan YTS:ssa aloittaneita. Hain vastauksia kysymyksiin: minkälaisena orkesterina haastateltavat kokevat YTS:n, kuinka suuressa roolissa on harrastuksen tarjoama yhteisö vai motivoiko harrastukseen pelkästään itse musiikki? Mistä johtuu, että puhallinorkestereihin on vaikeaa löytää uusia soittajia, vaikka samaan aikaan ne jotka ovat toiminnassa mukana vaikuttavat hyvin omistautuneilta harrastukselleen? Musiikin yhteisöllistä harrastamista on tutkittu huomattavasti enemmän kuorossa laulamisen näkökulmasta. Harrastajapuhallinorkesteri on kuorolaulantaan hyvin rinnastettavissa oleva musiikin tekemisen muoto. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yhteisöllinen musiikin harrastaminen on tärkeää sosiaalisen kanssakäynnin kannalta ja se lisää hyvinvointia. Tärkeimpiä käsitteitä tutkimuksessani olivat: soittoharrastus, yhteisö, sosiaalinen pääoma, motivaatio ja lähipiirin tuki. Yleensä soittoharrastus aloitetaan jo lapsena, mutta suurin osa lopettaa jo noin kymmenen vuoden jälkeen. Lapset kaipaavat soittoharrastukselle motivaation lisäksi lähipiirin tukea. Vanhemmat ovat siis hyvin tärkeässä roolissa lapsen menestymisessä soittoharrastuksessa. Aikuisilla suurimpia motiiveja soittoharrastukselle on sosiaaliset, musiikilliset, ja henkilökohtaiset motiivit. Yleisesti harrastuksiin osallistuminen lisää sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää yhteisöllisyyden tunnetta. Yhteisöllisyyden tunne taas on suoraan yhteydessä hyvinvointiin. Haastattelurunko koostui kolmesta teemasta: perustiedot, YTS:n kokeminen ja musiikkiharrastus yleensä. Haastattelujen analyysi tapahtui niin teorian kuin aineistonkin pohjalta. Analysoidessani haastatteluja tein vastauksista useita eri aihealueita, jotka lopulta tiivistin viideksi kategoriaksi. Kategoriat olivat: soittoharrastuksen merkitys ja sen tuoma hyvinvointi, soittoharrastuksen motivoivat tekijät, yhteisön merkitys soittoharrastuksessa, YTS orkesterina ja lähipiirin tuki ja merkitys. Pääpaino haastateltujen vastauksista sijoittui yhteisön merkitykseen ja lähipiirin tukeen soittoharrastuksessa. Harrastuksen tarjoaman hyvinvoinnin lisäsin viitekehykseen jälkikäteen, koska se tuli selkeästi ilmi haastatteluaineistosta. Tutkielmassa kävi ilmi, että yhteisöllä ja lähipiirin tuella on suuri merkitys harrastuksessa mukana pysymisen kannalta. Itse soitettavalla ohjelmistolla ei ole niinkään merkitystä, kunhan se on tarpeeksi vaihtelevaa ja sopivan haastavaa. Kukaan haastateltavista ei halunnut musiikista ammattia, vaan koki soittamisen erinomaiseksi harrastukseksi. Myös puhallinmusiikkiharrastus voi tarjota hyvinvointia, kuten monet kuoroa koskeneet tutkimukset ovat aiemmin todenneet. Koetaan, että soittaessa voi unohtaa arjen stressin ja se antaa voimia muille elämän alueille. Soittoharrastuksen motivoivina tekijöinä ja huippuhetkinä pidettiin isoja onnistuneita konsertteja, joista myös yleisö nauttii, solistin rooliin pääsyä, omia ja muiden soittajien onnistumisia sekä ihan tavallisia joka viikkoisia harjoitustilanteita. Orkesterina YTS:ia pidetään rentona, huumorintajuisena porukkana, joka kuitenkin tekee musiikkia tosissaan.

<p> This project seeks to discover ways to effectively use popular music in the general music classroom in order to have lessons be more culturally relevant, give students a better understanding of musical concepts, and increase engagement. The research methods for this thesis included review of various articles, a survey (see appendix C), and personal experience as a general music teacher. My research suggested ways for music teachers to use popular music in the general music classroom in order to keep lessons culturally relevant, give students a better understanding of musical concepts, and increase engagement. A one unit curriculum centered on popular music in the general music classroom was created using the <i>Understanding by Design</i> curriculum template (see appendix D). This research is important to the field of music education because effective use of popular music can help music educators in their goal of having their students understand musical concepts and be engaged throughout lessons.</p><p>

<p> The diversity present within K-12 classrooms in the United States presents teachers with students from many backgrounds and musical traditions. Traditional undergraduate music education programs which prioritize the Western canon provide little opportunity for students to address diversity, both in pedagogy and in content. Prospective music teachers in the choral or general music areas experience vocal education that focuses primarily on the classical <i> bel canto</i> vocal technique. This education fails to prepare teachers to teach students from diverse backgrounds and musical traditions. Because music plays an important role in adolescents&rsquo; identity formation, teachers who are unprepared to recognize and teach diverse vocal styles may unknowingly alienate or silence their students. </p><p> The purpose of this study was to develop an understanding of how two groups of music students, in early adolescence, and from a diverse urban public school, perceive the singing and the music teaching in their general music classrooms. By discovering their perspectives, I hoped to shed light on the ways in which music teaching influenced their musical, vocal, and cultural identities, particularly during the malleable time of adolescence. </p><p> Over the course of three months, I conducted semi-structured interviews with 14 students and two teachers as well as twice-weekly classroom observations. Three research questions informed the data collection process: (1) How do students in a diverse urban public school describe their own singing and musical background? (2) How do they describe the vocal (and music) teaching in their general music class? (3) How do they describe an effective or ideal music teacher? </p><p> The interview data and field notes from the observations were coded, organized, and analyzed into the following categories: (1) Music and Self Expression; (2) Music and Family; (3) Culturally Congruent and Incongruent Teaching; (4) Student Vocal Profiles; (5) If They Could Teach the Music Class, How Would They Teach? The overarching conclusion from this study is that the congruence or incongruence of a teacher&rsquo;s musical epistemology &mdash; &ldquo;the norms, logic, values, and way of knowing&rdquo; music (Dom&iacute;nguez, 2017, p. 233) &mdash; along with the musical epistemologies of her students was the primary factor for student exclusion or empowerment in the classroom. </p><p>

This study examines the correlation between how certified music educators understand audio technology and how they incorporate it in their instructional methods. Participants were classroom music teachers selected from fifty middle schools in Miami- Dade Public Schools. The study adopted a non-experimental research design in which a survey was the primary tool of investigation. The findings reveal that a majority of middle school music teachers in Miami-Dade are not familiar with advanced audiorecording software or any other digital device dedicated to the recording and processing of audio signals. Moreover, they report a lack of opportunities to develop this knowledge. Younger music teachers, however, are more open to developing up-to-date instructional methodologies. Most of the participants agreed that music instruction should be a platform for preparing students for a future in the entertainment industry. A basic knowledge of music business should be delivered to students enrolled in middle-school music courses.

This study investigated the use of music listening maps to help learning and the preferences of second graders for orchestral music. Subjects were a population of four 2nd grade classes, and were randomly divided into two groups. The investigation was a counterbalanced, post-test only design, lasting for three consecutive classes. Two treatments/lessons were presented and a third lesson was a review. In Treatment 1 Group I used listening maps first, while Group II received instruction without listening maps. In Treatment 2, the order was reversed. Two post-tests and a comprehensive test were administered. An affective survey was administered after the treatments, measuring student preference and attitude. When listening maps were presented, scores were significantly higher. It did not matter whether the listening maps were presented first or not. Results of the survey show student preference will increase with music listening maps.

<p> The main purpose of this study was to investigate the impact of two methods of jazz instruction-theoretical-based and practice-based-on the improvisational development and performance of high school jazz musicians. Secondary purposes were to investigate (a) what instructional activities students in a jazz ensemble setting find useful in developing their performance and creative jazz improvisation skills; (b) how instruction in a jazz ensemble setting affects students' perceptions and attitudes towards cultural diversity in music; and (c) jazz band directors' perceptions of the effectiveness of the two types of jazz instruction. The study sample consisted of 10 high school jazz bands from the southeastern region of a Mid-Atlantic state. Participants were randomly assigned to either the theoretical-based control group or the practice-based experimental group. Both groups were given the same jazz composition and were recorded when sight-reading the piece for the pretest. Individual student soloists in the control (<i>n</i> = 13) and experimental (<i>n</i> = 21) groups improvised over a 32-measure section of the piece. After four weeks of instruction, both groups were again recorded for the posttest evaluation. All ensemble participants (<i>N</i> = 191) completed a questionnaire pertaining to pedagogical and cultural perspectives and band directors in the experimental group were interviewed to address the secondary purposes of the study. Recordings were evaluated by three experienced adjudicators using measures developed for this study. Mean gain was computed by subtracting pretest mean scores from posttest means for both jazz ensemble performance and jazz improvisation. Scores were compared between the control and experimental groups using a between-subjects repeated measures ANOVA. Responses to questionnaire items were examined using descriptive statistics. The results showed that the practice-based group achieved significantly greater gains in improvisation than the theoretical-based group. Participants indicated that listening activities were useful in helping them to improve their performance and improvisation skills. Practice-based participants indicated a stronger inclination to express themselves through improvisation and were more likely to listen to jazz outside school than were theoretical-based participants. </p><p>

The black musician in America has created a unique musical experience in a style peculiarly Afro-American, that is often identified as America's distinct contribution to world culture. Yet it has had little impact on the music curriculum of the American educational system. A major challenge for the music education profession has been in the area of curriculum development to meet the needs of urban schools. For the minority students, music education must include the musical activities and contributions of black Americans. In order to meet this challenge, music educators require access to special resources and teaching strategies for the urban classroom. The purpose of this study is twofold: (1)to establish a reference/resource guide in Afro-American music for classroom and individual study; (2)to introduce three instructional modules based on rhythm, melody and harmony in black music. The rationale for this study is based on the underlying assumptions that: (1)the need exists for up-to-date resource materials on Afro-American music; (2)self motivation toward the study of black music will be reinforced through a comprehensive listing of available aural and written resources; (3)a knowledge and understanding of the fundamentals of black music will motivate the student toward an appreciation and study of all music; (4)the keys to success in music education are innovative approaches to music instruction and sensitivity to student needs. Based on a review of the literature and currently available record albums, a discography of Afro-American music was compiled including over one thousand long playing records. Brief historical sketches and descriptions introduce each style listed in the discography. Among the many musical styles documented on recordings in this discography are jazz music from ragtime to jazz-fusion, blues forms from the country blues to rhythm and blues, gospel music, reggae, new wave rock and black concert music. Utilizing the information compiled in the discography and accompanying historical sketches, three instructional modules were created to explore the fundamental elements of rhythm, melody and harmony in Afro-American music. Each module was intended as an audio cassette tape presentation including brief histories and selected concepts of rhythm, melody and harmony with illustrative musical excerpts drawn from the discography. The module on rhythm in black American music introduces the rhythmic concepts of swing, snycopation, the "juba," "after-beat," "two and four," and "four on the floor." The module on melodic materials in Afro-American music examines the development and application of the scale constructions of the blues scale, the modes, pentatonic, hexatonic, and "gypsy" scales. The module on harmonic concepts in Afro-American music introduces the distinct "blue harmony," substitute harmony and "outside" harmonic and melodic practices. The instructional modules and listing of resouce materials are intended to increase recognition of Afro-American music as a major contribution to world culture. These material should help music educators overcome the biases of white racism in American schools and society.

Abstract not available

Abstract not available