Abstract Dupuytren’s disease is a Caucasian male-dominant disease that affects the palmar fascia. Incidence grows with age, but persons with strong diathesis seem to develop the disease at an earlier age than the majority of the diseased. Myofibroblasts are histopathologically the main cell type in DD tissue. Despite scientific research, the aetiology of the disease is still unrevealed. Only genetic susceptibility is generally accepted as predisposing to DD. Available treatment has thus far been unsatisfactory, because only symptoms can be cured to date.The disease recurs. With genetic susceptibility the recurrence rates are high (even up to 70%) and the time to recurrence is inevitably shorter. This behaviour is considered the aggressive type of DD. To be able to predict the behaviour of DD, whether it is an aggressive or conventional type, twenty-one Dupuytren samples were gathered and compared with five controls by means of immunohistochemical stainings. It was found that cellularity was better expresented in aggressive and recurred samples. Alfa-SMA and Ki-67 showed more activity in the aggressive tissue type of DD. Tenascin was vaguely expressed in aggressive-type samples. To compare the gene and protein expressions and to obtain a more profound understanding of the disease, a microarray technique was used. With a microarray it is possible to compare nucleotide pair hybridisations to resolve the genome of the tissues. In this study RT-PCR was used to examine mRNA levels to determine gene expression changes. Twelve DD palmar fascia samples were compared with three healthy control samples. Both myoglobin and ROR2, which we considered as the most valuable results, were found in the DD samples. ROR2 acts as a receptor or co-receptor for the Wnt system. The Wnt signalling pathway transfers signals from outside of the cell through cell surface receptors, and plays a significant role in proliferation processes such as in fibrotic conditions. To evaluate a possible chromosomal imbalance behind the aetiology of the disease, eighteen DD palmar fascia samples were compared with two reference samples. However, we were not able to detect any chromosomal imbalance in the DD samples. The method used was Oligonucleotide aCGH Agilent’s 60-mer oligonucleotide-based microarray according to the manufacturer’s instructions, which can reveal gains and losses of approximately 35 kilobases in the whole genome. The result does not exclude copy number changes entirely; a small presence of aberrant cells will not be detected if the change is less than 50%. In conclusion, we revealed elements in DD tissue that would enable us to predict the nature of the disease; whether the disease is aggressive with a stronger tendency to recur. Histological differences could be detected, and this can be used to benefit patients. As a new element, ROR2 was discovered in DD tissue.The genome-wide analysis with the 44K oligonucleotide-based array method revealed no changes of DNA number sequences. / Tiivistelmä Kämmenkalvon kuroumatauti eli Dupuytrenin kontraktuura on valkoihoisen miehen kämmenkalvon sairaus. Sairastumisen todennäköisyys lisääntyy ikääntymiseen liittyen, mutta vahva sukurasitus poikkeuksellisesti altistaa sairaudelle jo tavanomaista nuoremmalla iällä. Myofibroblastit ovat tärkein ja edustetuin solutyyppi Dupuytren kudoksessa. Huolimatta runsaasta tutkimustyöstä ei etiologiaa ole saatu vielä selvitettyä. Sukurasitus näyttää selkeästi altistavan taudille. Toistaiseksi kyetään hoitamaan ainoastaan sairauden aiheuttamat seuraukset, mutta ei perussyytä. Lisäksi tauti uusiutuu. Dupuytrenin sukurasitus lisää uusiutumista suurella todennäköisyydellä. Myös uusiutumisaika on tuolloin tavanomaista nopeampi, ja kyseessä katsotaan olevan ns.aggressiivisempi taudin muoto. Väitöskirjatyössäni pyrittiin löytämään mahdollisia tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin ennustaan onko kyseessä aggressiivisempi vai tavanomainen taudin muoto. Tätä varten tutkittiin kaksikymmentä yksi Dupuytren kudosnäytettä ja viisi tervettä kämmenkalvon näytettä immunohistologisilla värjäyksillä, ja voitiin todeta, että soluisuus oli selkeästi koholla aggressiivisten ja taudin uusineiden potilaiden näytteissä. Tulos oli samanlainen myös alfa-SMA ja Ki-67 suhteen. Tenaskiiniä voitiin löytää edellisiä niukemmin aggressiivisista näytteistä. Dupuytrenin taudin luonteen lisäselvittelemiseksi geeni- ja proteiinitasolla tehtiin mikroarray, jossa emäsparien pariutumisen avulla selvitetään taudin genomia ja myös sitten tästä aiheutuvien proteiinien ilmentymistä. Kahtatoista Dupuytren potilaan kämmenkalvon kudosnäyttettä verrattiin kolmeen terveeseen verrokki kudosnäytteeseen ja voitiin todeta myoglobiinin ja ROR2:n selkeät pitoisuuden muutokset terveisiin näytteisiin verrattaessa. ROR2 toimii solujen välisten viestien välityksen reseptorina, eli siirtää signaalin solun ulkopuolelta sen sisäpuolelle solun pinnalla olevan kiinnittymiskohdan avulla. Sillä on selkeä merkitys ja tehtävä proliferatiivisissä tapahtumissa, kuten sidekudoksen lisääntymisessä. Mahdollisia kromosomin määrän muutoksia Dupuytren kudoksessa selviteltiin kahdeksantoista kudosnäytteen tutkimisella ja löydösten tulosta verrattiin sitten kahteen normaaliin verrokki kudosnäytteen tulokseen. Tutkimuksessa ei saatu selville kromosomien määrän muutosta, kun muutosten kokonaismäärä on vähäinen tai ainakin alle 50 % kokonaismäärää alhaisempi. Yhteenvetona voidaan todeta, että löytyi histologisia kudoselementtejä, joiden perusteella voidaan ennustaa, onko Dupuyrenin tauti aggressiivisempi ja todennäköisemmin uusiutuva luonteeltaan. ROR2 ei ole aikaisemmin yhdistetty Dupuytrenin kontraktuuraan. Dupuytren kudoksesta ei voitu 44K oligonukleotide mikroarray tekniikalla paljastaa geenimäärien muutoksia.

Abstract There are multiple factors simultaneously affecting speech perception in elderly people. These factors include hearing acuity, aging of the auditory system, and changes in both perception and cognitive processes, all of which can interfere with speech comprehension, especially in cognitively demanding situations. The aim of this study is to clarify which factors influence the use of an automatic phone service system designed for elderly (N = 36) people. More specifically, the aim is to investigate whether it is the factors connected to the system itself or the factors connected to the elderly users and their actions with the system that are the most crucial for using the system successfully. Both quantitative and qualitative methods are used in the study. There were four people who performed as speakers in the system. Analysis of the prosodic features of their speech was performed using acoustic analysis software. The variables connected to the elderly participants (n = 30) were investigated using interviews, pure-tone and speech audiometric tests, the Mini-Mental State Examination test (MMSE), and the Token Test for speech comprehension. Statistical analyses were used to explore whether there was a statistical connection between the acoustic measurements or the variables connected to participants themselves and their performance in usability test situation. In addition, the elderly participants’ actions in the test situation were observed using a material-based, qualitative video-analysis. The individuals who performed as speakers in the system were observed to use features of elderspeak in their speech. However, these speaker characteristics had little effect on the participants’ performance in the tasks. It was the voice-menu that contained the most semantically complex text structure that proved to be the most difficult for participants. Both low scores in the Token test and poor word recognition were connected to poor performance in the tasks. It was found based on the qualitative analysis that in addition to speech comprehension, there were other cognitive processes that were important for completing the tasks successfully, i.e. remembering the instructions given (memory), and the ability to direct, divide and maintain attention during the tasks. Poor performance in the tasks and in the Token Test, as well as problems in executive functions observed in the test situation, were found to be factors predicting dropping out of the next phase of the study the following year. Qualitative analysis of language use in cognitively demanding situations can be used in evaluation of high-level language performance. It may be useful for detecting mild changes in language skills that can be symptomatic of early stages of memory disorders. The results of this study can also be utilized when designing voice-based interfaces. In addition, it is important to consider both advantages and disadvantages of using elderspeak in the fields of nursing and speech therapy. / Tiivistelmä Ikääntyvien ihmisten puheen vastaanotossa vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät: kuulokyky, auditiivisen järjestelmän ikääntymismuutokset sekä havaintotoimintojen ja kognitiivisten toimintojen muutokset. Nämä voivat vaikeuttaa puheen ymmärtämistä erityisesti kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ikääntyneille osallistujille (N = 36) suunnitellun automaattisen puhelinpalvelujärjestelmän käyttöön liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on selvittää se, missä määrin toisaalta kokeiltuun järjestelmään liittyvät tekijät ja toisaalta käyttäjien ominaisuudet sekä heidän toimintansa tutkimustilanteessa olivat yhteydessä järjestelmän menestykselliseen käyttöön. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Järjestelmässä kokeiltiin neljän eri puhujan äänillä nauhoitettuja toimintaohjeita. Heidän puheensa prosodisia piirteitä analysoitiin äänen ja puheen analyysiohjelmilla. Ikääntyneisiin osallistujiin (n = 30) liittyviä muuttujia tutkittiin haastattelulla, kuulon tutkimuksilla (äänesaudiometria ja puheaudiometria), kognitiivisella seulontatestillä (Mini-mental state examination = MMSE) ja puheen ymmärtämistä mittaavalla Token-testillä. Mittaustulosten ja muuttujien yhteyttä tehtävistä suoriutumiseen tarkasteltiin tilastollisesti. Osallistujien toimintaa havainnoitiin järjestelmän käyttötilanteessa aineistolähtöisellä laadullisella videoanalyysillä. Järjestelmän puhujilla havaittiin ikääntyneille suunnatun puheen piirteitä. Tehtävistä suoriutuminen oli kuitenkin hyvin samanlaista puhujasta riippumatta. Semanttisesti monimutkaisin tekstivalikko oli osallistujille vaikein äänite. Matala Token-testin pistemäärä ja heikko puheen tunnistuskyky liittyivät heikkoon tehtävistä suoriutumiseen. Laadullisen analyysin perusteella puheen ymmärtämisen ohella keskeisiä kognitiivisia prosesseja tehtävissä menestymisen kannalta olivat seuraavat: ohjeiden muistaminen, huomion suuntaaminen, jakaminen ja ylläpito. Heikko suoriutuminen tehtävissä ja Token-testissä sekä tutkimustilanteessa havaitut toiminnan ohjauksen ongelmat ennustivat toisesta tutkimusvaiheesta poisjääntiä seuraavana vuonna. Kognitiivisesti vaativista kielen käyttötilanteista tehtävillä laadullisilla analyyseilla voidaan arvioida monimutkaisia kielellis-kognitiivisia toimintoja ja löytää mahdollisesti alkaviin muistisairauksiin liittyviä lieviä kielellisiä muutoksia. Tuloksia voidaan hyödyntää ääneen perustuvien käyttöliittymien suunnittelussa. Ikääntyneille suunnatun puheen etuja ja haittoja on tärkeää pohtia myös hoitotyön ja puheterapian näkökulmasta.