Abstract The main research objective was to ascertain ageing persons’ life satisfaction and associated health factors in a cross-sectional setting and its permanence and changes in a longitudinal setting. A secondary objective was to clarify the link between self-evaluated life satisfaction and mortality. The invited cohort was 55-years old persons born in 1935, not in permanent care, living in Oulu on 1.10.1990. In the first phase of data collection, in 1990–92 780 of 1008 persons invited participated. In the follow-up in 1996–97 previous participants were invited and 593 took part. In a second follow-up in 2007–08, 538 persons participated. This number-based on resources oriented study, formed the material N=744(55-yrs), N=572(62-yrs), N=527(72-yrs) in the cross-section, and N=445 in the longitudinal studies. In the research life satisfaction, its permanence and linked positive subjective and health factors of ageing persons was studied. Data was collected with questionnaires on health and well-being. In the cross-section setting, 65% of the 55-years old were life satisfied or very satisfied, the corresponding figure for 62-years old was 76% and for 72-years old 79%. Life satisfaction was linked with physical condition, experienced and mental health and, in addition, for 72-years old social support. In the longitudinal setting the participants’ life satisfaction in the same class was 54% for the first period and 59% for the following. The experienced life satisfaction of the 72-years old reflected the health factors of the 55-years old with almost the same emphasis on physical condition, experienced health and social support and most strongly on previous life satisfaction. Life satisfaction was also reflected in mortality in that there was a statistically significant difference in the survival between healthy persons who were satisfied or dissatisfied with life in the initial phase. The research showed that life satisfaction in mid-life is strongly associated with physical well-being and a lack of depression symptoms and that mid-life life satisfaction forecasts satisfaction as age increases. In health studies investigations it is important to take note of life satisfaction in well-being questions. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli kuvata ikääntyvien henkilöiden elämäntyytyväisyyttä ja siihen liittyviä terveystekijöitä poikkileikkausasetelmissa sekä tyytyväisyyden muutoksia pitkittäisasetelmassa. Toisena tavoitteena oli selvittää elämäntyytyväisyyden yhteyttä kuolleisuuteen. Tutkimuskohorttiin kutsuttiin vuonna 1935 syntyneet, Oulussa 1.10.1990 asuneet ja pysyvän laitoshoidon ulkopuolella olleet 55-vuotiaat henkilöt (N=1012). Aineiston keruuseen eli ensimmäiseen vaiheeseen 1990–92 osallistui 831 henkilöä 1008 kutsutusta. Ensimmäiseen seurantavaiheeseen 1996–97 kutsuttiin aiemmin osallistuneet. Heistä 593 noudatti kutsua. Toiseen seurantatutkimukseen 2007–08 osallistui 538 tutkittavaa. Tämän määrällisen, tarkastelutavaltaan voimavarasuuntautuneen tutkimuksen aineiston muodostivat poikkileikkausasetelmissa elämäntyytyväisyyskyselyyn kaikissa vaiheissa vastanneet henkilöt (N=774 55-vuotiasta, N=572 62-vuotiasta, N=527 72-vuotiasta) ja pitkittäisasetelmassa kaikkiin vaiheisiin osallistuneet 445 henkilöä. Aineisto kerättiin haastatteluin, strukturoiduin kysymyslomakkein ja kliinisin mittauksin. Elämään tyytyväisiä oli poikkileikkausasetelmissa 55-vuotiaina 65 %, 62-vuotiaina 76 % ja 72-vuotiaina 79 %. Elämäntyytyväisyys liittyi fyysiseen kuntoon, koettuun ja psyykkiseen terveyteen ja 72-vuotiaana lisäksi sosiaaliseen tukeen. Pitkittäisasetelmassa elämäntyytyväisyys pysyi samassa tyytyväisyyden luokassa ensimmäisessä seurantavaiheessa 54 %:lla ja toisessa seurantavaiheessa 59 %:lla. Fyysinen kunto, koettu terveys ja sosiaalinen tuki, psyykkinen terveys sekä aiempi elämäntyytyväisyys korreloivat elämäntyytyväisyyteen. Elämäntyytyväisyys heijastui myös kuolleisuuteen niin, että alkuvaiheen elämään tyytyväisten ja tyytymättömien ei-vakavasti sairaiksi luokiteltujen henkilöiden eloonjäämisero oli merkitsevä. Tutkimus osoitti myös, että elämäntyytyväisyys 55-vuotiaana on vahvasti yhteydessä fyysiseen kuntoon ja masennusoireiden puuttumiseen. Keski-iän elämäntyytyväisyys ennustaa elämäntyytyväisyyttä iän karttuessa.

Abstract The aim of this study was to deepen the understanding of ageing nurses’ well-being at work. The study consists of the following phases: 1) a substantive theory of ageing hospital nurses’ well-being at work, 2) systematic literature review of nurses’ well-being at work, 3) developing a scale to measure ageing nurses’ well-being at work, 4) testing the substantive theory to serve as a theoretical model based on the survey study and 5) practical application of the theoretical model in Finnish hospitals. The substantive theory was created using Glaserian grounded theory methodology. The subjects of the study are nurses working at a university hospital, aged 45–55 years, with at least 10 years of hospital work experience and doing three-shift work in the specialities of internal medicine or surgery. The data (n = 21) analysed using constant comparison analysis consists of interviews, diaries and open data collection forms. Nurses’ well-being at work is investigated through a systematic literature review, consisted of data from 21 scientific original articles collected from international databases. A scale was developed based on the substantive theory whose validity and reliability was tested with the aid of survey data. The substantive theory was also tested using the scale and survey data. Survey data (n = 328) were collected from nurses born between the years 1948–1962 and working at hospitals all around Finland. Data were analysed using explorative factor analysis (principal component analysis). With the aid of a second survey data set (n = 285) the practical application of the theoretical model was studied in Finnish hospital organizations as seen in the work of ageing nurses. According to the theoretical model, the well-being at work of ageing nurses consists of nurse-nurse interaction, nurse-patient interaction and orientation towards nursing work. Nurse-nurse interaction consists of meaningfulness of work, helping, status at work, communality, freedom, working in pairs and being together. Nurse-patient interaction consists of patient satisfaction, well-conducted nursing and meeting and helping patients. Orientation towards nursing work includes provision of good care to patients, appreciation of nursing and putting the patient first. The theoretical model is well realized within the hospital organization: the strongest conflict can be seen in relation to the importance of well-conducted nursing and its quite poor realization in Finnish hospitals. The results of this study emphasize in a new way the key significance of reciprocity, dignity and respect to nurses’ well-being at work. The knowledge generated in this study can be exploited when promoting well-being at work of ageing nurses in responding to the challenges at both individual and organizational level. The results of this study can be utilized in nursing work, nursing leadership and education and in research related to well-being at work. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnista. Tutkimus rakentuu seuraavista vaiheista: 1) substantiivinen teoria ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnista, 2) systemaattinen kirjallisuuskatsaus hoitajien työhyvinvoinnista, 3) ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvointia mittaavan mittarin kehittäminen, 4) substantiivisen teorian testaaminen teoreettiseksi malliksi empiirisen aineiston avulla ja 5) teoreettisen mallin toteutuminen suomalaisissa sairaaloissa. Substantiivinen teoria on luotu glaserilaisen grounded theory -metodologian avulla. Tutkimuksen kohteena ovat yliopistosairaalan sisätautien ja kirurgian klinikan 45–55-vuotiaat, yli 10 vuoden työkokemuksen omaavat ja kolmivuorotyötä tekevät sairaanhoitajat. Jatkuvan vertailun analyysilla analysoitu aineisto (n = 21) koostuu haastatteluista, päiväkirjoista ja avoimista tiedonkeruulomakkeista. Hoitajien työhyvinvointia on tarkasteltu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, jonka aineisto koostui 21 kansainvälisestä tietokannoista kerätystä tieteellisestä alkuperäisjulkaisusta. Substantiivisen teorian perusteella on kehitetty mittari, jonka luotettavuutta testattiin empiirisen aineiston avulla. Mittarin ja kyselyaineiston avulla myös testattiin substantiivista teoriaa. Aineisto (n = 328) kerättiin vuosina 1948–1962 syntyneiltä ja eri puolella Suomea sairaaloissa työskenteleviltä sairaanhoitajilta. Aineisto analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla (pääkomponenttianalyysi). Toisen empiirisen kyselyaineiston (n = 285) avulla tarkasteltiin teoreettisen mallin toteutumista suomalaisissa sairaalaorganisaatioissa ikääntyvien sairaanhoitajien työssä. Teoreettisen mallin mukaan ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvointi rakentuu hoitajavastavuoroisuudesta, potilasvastavuoroisuudesta ja hoitajien työn asenneperustasta. Hoitajavastavuoroisuus koostuu työn mielekkyydestä, auttamisesta, asemasta työssä, yhteisöllisyydestä, vapaudesta, parityöstä ja yhdessäolosta. Potilasvastavuoroisuus rakentuu potilaiden tyytyväisyydestä, hyvin tehdystä hoitotyöstä sekä potilaiden kohtaamisesta ja auttamisesta. Sairaanhoitajien työn asenneperusta sisältää potilaan hyvän hoitamisen, hoitajuuden arvostamisen ja potilaan ensisijaistamisen. Teoreettinen malli toteutuu sairaalaorganisaatioissa hyvin: merkittävin ristiriita on havaittavissa liittyen hyvin tehdyn hoitotyön tärkeyteen, mutta heikkoon toteutumiseen. Tutkimuksen tulokset nostavat uudella tavalla keskiöön arvostavan vastavuoroisuuden merkityksen sairaanhoitajien työhyvinvoinnille. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin edistämisessä sekä yksilö- että organisaatiotason haasteisiin vastaamisessa. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä käytännön hoitotyössä, hoitotyön johtamisessa ja koulutuksessa sekä työhyvinvoinnin tutkimuksessa.

Abstract The aim of the study was to search for, analyse and describe the visions of the future of representatives of the baby boom generation in Northern Finland concerning their own ageing, the factors affecting their well-being and their social and health care services. Visions of the future are based on views charted in two phases in accordance with qualitative driven mixed method research methodology. The material consisting of narratives describing future visions (n = 39) was collected using the method of empathy-based stories. Analysis of themes revealed three main themes in the narratives: 1. ageing as a subjective and social experience, 2. factors contributing to well-being from the viewpoint of life control and the environment and 3. social and health care services from the viewpoint of operational environments and resources. The material for the second phase was collected with the aid of a questionnaire drawn up based on the results of phase 1 (n = 405). The material was analysed using multivariate methods: main component analysis, K-means Kluster analysis and correspondence analysis. According to the results, ageing consists of subjective and social experience associated with adaptation, resignation and opening up of new possibilities. An existential experience about life, active self-care and a sense of community based on different networks seemed to have increased. Three future scenarios of the role of senior citizens emerged: seniors as objects of actions, as active, participating actors and as actors in their immediate community. A sense of life control, which was associated with the social, physical and symbolical factors of the environment, was seen as a source of well-being in the future. The operational environments and resources of service and support providers made up three categories: public social services and support from the immediate community, varied service networks and support from the immediate community in a wider sense, as well as public health care services and self-help. It was considered both desirable and likely that future services would comprise pre-emptive, versatile and technology-aided service combinations as well as family- and community-based housing services. The information provided by the study contributes to and expands the social, health-policy and nursing science knowledge base. The information may be utilised as basis for planning, decision-making and operation among professionals, NGOs and political decision-makers working with the elderly. Gerontological nursing science research and practical nursing can obtain information about future clients of elderly care services and the operating environments and resources of nursing. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä, analysoida ja kuvata millaisia tulevaisuudenkuvia pohjoissuomalaisilla suurten ikäluokkien edustajilla on ikääntymisestään, hyvinvointiinsa vaikuttavista tekijöistä ja sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Tulevaisuudenkuvat perustuvat näkemystietoon, jota on kartoitettu laadullisesti ohjautuvan monimenetelmällisen tutkimusperinteen mukaisesti kahdessa vaiheessa. Tulevaisuustarinoista (n = 39) koostuva aineisto kerättiin eläytymismenetelmän avulla. Teemoitteluanalyysi tuotti tarinoista kolme pääteemaa: 1. ikääntyminen subjektiivisena ja sosiaalisena kokemuksena, 2. hyvinvointia tuottavat tekijät elämänhallinnan ja ympäristön näkökulmasta ja 3. sosiaali- ja terveyspalvelut toimintaympäristöjen ja resurssien näkökulmasta. Toisen vaiheen aineisto kerättiin 1. vaiheen tuottamien tulosten pohjalta laaditulla kyselylomakkeella (n = 405). Aineisto analysoitiin monimuuttujamenetelmillä: pääkomponenttianalyysilla, K-means Kluster -analyysilla sekä korrespondenssianalyysilla. Tulosten mukaan ikääntyminen muodostuu subjektiivisesta ja sosiaalisesta kokemuksesta, johon liittyy sopeutumista, luopumista sekä uusien mahdollisuuksien avautumista. Eksistentiaalinen kokemus elämästä, aktiivinen itsestä huolenpito ja erilaisista verkostoista syntynyt yhteisöllisyys näyttivät lisääntyneen. Ikäihmisen roolista muodostui kolme tulevaisuudenkuvaa: ikäihminen toiminnan kohteena, aktiivisena osallistuvana toimijana ja lähiyhteisönsä toimijana. Hyvinvointia tulevaisuudessa tuottivat kokemus elämänhallinnasta, joka oli yhteydessä ympäristön sosiaalisten, fyysisten ja symbolisten tekijöiden kanssa. Palveluiden ja tuen tuottajien toimintaympäristöistä ja resursseista muodostui kolme tyyppiä: yhteiskuntavastuiset palvelut ja suppeiden lähiyhteisöjen tuki, monipuoliset palveluverkostot ja laaja-alaisten lähiyhteisöjen tuki sekä julkiset terveyspalvelut ja oma-apu. Toivottavana ja todennäköisenä pidettiin, että tulevaisuuden palvelut sisältävät ennakoivia, monipuolisia ja teknologia-avusteisia palvelukombinaatioita sekä perhekeskeisiä ja yhteisöllisiä asumispalveluita. Tutkimuksessa tuotetulla tiedolla laajennetaan yhteiskunnallista, terveyspoliittista sekä hoitotieteen gerontologista tietoperustaa. Tietoa voidaan hyödyntää ikääntyvien parissa työskentelevien ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen sekä poliittisten päättäjien suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustana. Hoitotieteen gerontologiselle tutkimukselle ja hoitotyölle tutkimus tuottaa tietoa tulevaisuuden vanhusasiakkaista ja hoitotyön toimintaympäristöistä ja resursseista.

Abstract This dissertation is comprised of three independent essays with the unifying theme of how uncertainty affects the macroeconomy. The first essay studies an incomplete market economy where the firm faces a non-trivial investment decision due to capital adjustment costs. The adjustment costs make the price of capital endogenous and help to explain the observed volatility of the returns to physical capital. The particular form of market incompleteness that is assumed in the essay is however not enough to match the observed price of risk. The essay contains also a technical contribution in showing how Arrow prices of contingent commodities can be used in computing the equilibrium in this class of models. The second essay studies the effect of population aging on asset prices. The modeling framework features deterministic transition paths for demographic structure and level of government expenditures along with aggregate uncertainty at business cycle frequency. The demographic transition leads to a projected increase of in tax rates that are needed to finance the government expenditures. This requires higher savings rates from households which reduces volatility of consumption growth and reduces the price of aggregate risk. The third essay is an empirical study which uses betting market data from the Swedish harness horse racing in conjunction with economic confidence indices. The main finding is that the risk attitudes of bettors that are reflected by the betting market data covary with the more traditional confidence measures in a reasonable way. The essay also contains a simple forecasting exercise which shows that the novel risk measure may also be useful in forecasting the industrial production. The results of the study are interpreted in terms of behavioral macroeconomics. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä esseestä, joiden yhdistävä tekijä on epävarmuus ja sen vaikutukset makrotalouden ilmiöihin. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan taloutta, jossa markkinat ovat epätäydelliset ja fyysisen pääoman sopeuttamiskustannukset vaikuttavat yrityksen investointipäätökseen. Pääoman sopeuttamiskustannukset tekevät pääoman hinnasta endogeenisen muuttujan ja auttavat selittämään havaittua pääoman tuottojen volatiliteettia. Tutkimuksessa käytetyt markkinoiden epätäydellisyyteen johtavat oletukset eivät kuitenkaan riitä selittämään historiallisesti havaittua riskin hintaa. Essee sisältää myös teknisen kontribuution. Siinä osoitetaan, miten talouden tilasta riippuvien hyödykkeiden Arrow-hintoja voidaan hyödyntää tämän tyyppisten talouksien tasapainon numeerisessa ratkaisemisessa. Toinen essee tarkastelee väestön ikääntymisen vaikutuksia varallisuushyödykkeiden hintoihin. Malli yhdistää väestörakenteen ja julkisten kulutusmenojen deterministisen muutoksen sekä suhdannevaihtelua kuvaavan kokonaistaloudellisen epävarmuuden. Väestörakenteen odotettu muutos johtaa julkisten kulutusmenojen kasvun myötä veroasteiden nousuun. Kotitaloudet joutuvat säästämään enemmän, mikä vähentää kulutuksen kasvun volatiliteettia ja kokonaistaloudellisen riskin hintaa. Kolmas essee on empiirinen tutkimus, jossa käytetään havaintoaineistoa Ruotsin ravivedonlyöntimarkkinoilta sekä taloudellisia luottamusindikaattoreita. Tärkein tulos on että vedonlyöntiaineiston heijastama suhtautuminen riskiin näyttää olevan vuorovaikutuksessa perinteisten luottamusindikaattoreiden kanssa. Esseessä käytetään myös yksinkertaista aikasarjamallia, joka viittaa siihen, että vedonlyöntiaineiston perusteella laskettu riskiin suhtautumisen mitta voi olla hyödyllinen teollisuustuotannon ennustamisessa. Tuloksia tulkitaan behavioraalisen makrotaloustieteen valossa.

Abstract Despite the greater strategic importance and increasing activities in the Arctic as well as the increased attention paid by national governments, few attempts have been made to understand the on-going demographic changes from a pan-Arctic perspective. In particular, population aging or “silverization” is a demographic megatrend affecting regional societies and the economy which can exert profound social consequences in this most desolate and least populated region in the world. Although there are a few studies investigating aging in the Arctic countries, none have extended their research to the sub-national level. This thesis consists of an analysis of aging and possible rejuvenation trends in 23 Arctic sub-regions, and compares these trends to the national average of their eight respective countries. Two groups of indicators have been used to measure aging; these are based on “chronological” and “prospective” ages, the latter considers changes in life expectancy and improvements in population health. The study generated a large set of aging data for the period 1980/1990 to 2010 as well as the present day, utilizing the available baseline data. The discussion examined major trends in aging elucidating the interactions of conventional and prospective indicators, revealed the oldest and youngest territories, linkages between the Arctic and nationwide rates, the fastest and slowest regions that are aging (or in contrast, rejuvenating), sex and ethnic differences, and whether Northern Canada and Alaska, North Atlantic, Arctic Russia and Northern Fennoscandia are converging or diverging in terms of aging development. In addition, the interplay of causes of aging and other demographic conditions of Arctic territories was examined as well as the gaps in knowledge and prospects for future research. The international comparative evidence of the thesis can help the northern communities’ policy makers in planning changes that have to be made in order to adjust to an aging transition. It is clear that sustainable population development is the key to a viable Arctic region. / Tiivistelmä Arktisella alueella tapahtuvaa väestörakenteen muutosta ja sen syitä on tutkittu vähän, vaikka alueen merkitys ja aktiviteetit ovat korostuneet valtioiden strategioissa. Erityisesti väestön ikääntyminen tai ”harmaantuminen” on yleinen demografinen suuntaus, joka vaikuttaa pohjoisten alueiden väestöön ja talouteen ja voi johtaa syvällisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin tällä maailman harvaan asutuimmalla alueella. Ikääntymistä on tutkittu jonkin verran yksittäisissä maissa, mutta ei näiden maiden pohjoisissa osissa. Tässä väitöskirjatyössä analysoidaan ikääntymistä ja mahdollista nuorentumista kahdeksan arktisen maan 23 pohjoisella alueella ja näitä verrataan saman maan kansalliseen keskiarvoon. Ikääntymisen mittareina on käytetty kahta mittaustapaa perustuen joko ”kronologiseen” tai ”prospektiiviseen” ikään, joista jälkimmäinen huomioi muutokset odotettavissa olevassa eliniässä sekä väestön terveydentilan kohentumissa. Tutkimuksen tuloksena syntyi laaja ikääntymistä käsittelevä tietoaineisto vuosilta 1980/1990 vuoteen 2010/nykypäivään perustuen käytettävissä oleviin lähtöaineistoihin. Tässä työssä yksilöitiin ikääntymisen pääsuuntaukset ja vertailtiin perinteisten ja uusien indikaattoreiden tuottamia tuloksia. Lisäksi selvitettiin ikääntymisen kannalta väestöltään vanhimmat ja nuorimmat alueet, verraltiin arktisen alueen ja kansallisten lukujen välisiä yhteyksiä sekä esiteltiin nopeimmin ja hitaimmin ikääntyvät (tai nuorentuvat) alueet sekä sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä eroja. Tutkimus luo uutta tietoa Pohjois-Kanadan ja Alaskan, Pohjois-Atlantin alueen, Venäjän arktisen alueen sekä pohjoisen Fennoskandian väestöjen ikääntymiskehityksestä. Lisäksi väitöskirjatyö analysoi ikääntymiskehityksen ja muiden väestökehitykseen liittyvien olosuhteiden syitä arktisella alueella sekä tulevaisuuden tutkimustarpeita. Kansainvälinen vertailu voi auttaa valtioiden ja alueiden päättäjiä tekemään suunnitelmat, joilla pohjoiset yhteisöt voivat sopeutua ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Kestävä väestökehitys on avain elinvoimaiseen arktiseen alueeseen.

Abstract The tube flow fractionation method used in this thesis is one of the field flow separation processes, which can be used to fractionate particles over the entire size range of pulp particles (1–5000 µm) with high selectivity. The classification of particles in different size categories enables the fractional analysis of samples. According to this thesis, particle length is the most significant individual shape factor in particle classification for different size categories using tube flow fractionation. The fractional approach investigated in this thesis offers an interesting tool for investigating different pulp types more thoroughly than many other conventional laboratory methods such as the Bauer-McNett classification of pulp or the hyperwashing of DIP samples. The tube flow fractionator can be used to replace the Bauer-McNett device to determine the mass percentages of pulp sample fractions. Furthermore, pulp fractionation can be done quickly with the tube flow fractionation method and the results achieved are also comparable to the Bauer-McNett classification. The utilisation of recycled raw material in paper production is likely to continue to increase in the near future. This fact leads to even more heterogeneous raw material becoming one of the major challenges in deinked pulp production. Changes in the quality of raw material such as age or paper type have a notable effect on the deinkability of pulp. This creates a need to develop new methods for measuring DIP properties; in particular, information about the ink-releasing rate and ink particle size would be useful in controlling the deinking process. If DIP is fractionated with tube flow fractionation, it is possible to study the ink size distribution and ink content inside each fraction, thus obtaining fractional information on the ink release rate and ink particle size. A comparison of different DIP raw materials and process solutions can be performed with the fractional analysis presented in this thesis. It was noticed that aging had a negative effect on the slushing rate of LWC and SC raw material, but not on ONP. The ink detachment of LWC and SC was poorer when furnishes aged. However, the aging of LWC and SC did not result in a significant fragmentation of ink particles. In contrast, strong ink fragmentation is typical of aged ONP furnishes. The fractional approach gives new insight into deinking mechanisms, and could be essential for finding optimal deinking process conditions, for example in a pulping process or flotation environment. The method would also enable enhanced control of different DIP process stages and would contribute to creating a more efficient process with better waste management and improved final product quality. / Tiivistelmä Tässä työssä käytetyllä putkivirtausfraktioinnilla, joka on eräs kenttävirtausfraktioinnin sovellus, voidaan luokitella hyvin selektiivisesti erikokoisia (1–5000 µm) partikkeleita. Partikkeleiden luokittelu partikkelikooltaan erikokoisiin jakeisiin mahdollistaa näytteiden fraktionaalisen analyysin. Tässä työssä todettiin, että partikkelin pituus on tärkein yksittäinen muototekijä, joka vaikuttaa partikkelien fraktioitumiseen eri kokoluokkiin putkivirtausfraktioinnissa. Työssä tutkittu fraktionaalinen menetelmä mahdollistaa paljon syvällisemmän paperisulppujen analyysin kuin monet perinteiset laboratorioanalyysit, kuten Bauer McNett -luokittelu tai siistausmassojen hyperpesu. Putkivirtausfraktionaattorilla voidaan korvata Bauer McNett -luokittelu massasulppujen eri fraktioiden massaosuuksien määrityksessä. Lisäksi massojen fraktiointi putkivirtausfraktionaattorilla on nopea ja luotettava menetelmä, ja saadut tulokset ovat vertailukelpoisia Bauer McNett -luokittelulla saatujen tulosten kanssa. Kierrätyspaperiraaka-aineen kasvava hyödyntäminen paperin tuotannossa jatkunee lähivuosina. Tämä tarkoittaa, että siistausprosessissa hyödynnettävän raaka-aineen laatuvaihtelut aiheuttavat entistä suurempia haasteita. Muutokset raaka-aineen laadussa, kuten paperin ikä tai käytetty paperityyppi vaikuttavat huomattavasti massan siistattavuuteen. Näistä tekijöistä johtuen on tarvetta kehittää uusia mittausmenetelmiä määrittää siistausmassojen ominaisuuksia. Erityisesti musteen irtoaminen ja mustepartikkeleiden kokojen määritys voisi auttaa musteenpoistoprosessin ohjauksessa. Jos siistausmassa fraktioidaan putkivirtausfraktionaattorilla, on mahdollista tutkia mustekokojakaumia ja mustepitoisuuksia eri fraktioissa ja näin saadaan tietoa mustepartikkeleiden irtoamisesta ja mustepartikkelien koosta. Fraktionaalisella analyysilla on tässä työssä tutkittu eri siistausmassojen raaka-aineita ja prosessiratkaisuja. Työssä huomattiin, että LWC- ja SC-paperin ikääntymisellä on negatiivinen vaikutus paperin sulputtumisnopeuteen pulpperissa, mutta sanomalehtipaperilla vastaavaa ilmiötä ei huomattu. Musteen irtoaminen oli huonompaa LWC- ja SC-paperin ikääntyessä. Kuitenkaan ikääntyminen ei vaikuttanut LWC- ja SC-paperin mustepartikkeleiden pilkkoutumiseen merkittävästi. Sen sijaan sanomalehtipaperilla havaittiin voimakasta mustepartikkeleiden pilkkoutumista raaka-aineen ikääntyessä. Fraktionaalinen tutkiminen antaa uuden näkökulman musteenpoistomekanismeihin ja voisi olla hyödyllinen, kun etsitään optimaalisia musteenpoisto-olosuhteita esimerkiksi pulpperointiin tai flotaatioon. Menetelmä voisi mahdollistaa myös eri siistausprosessin osaprosessien säätämisen. Lisäsi menetelmän avulla voitaisiin saada tehostettua prosesseja ja parannettua laatua sekä saada prosesseista ympäristöystävällisempiä.

Abstract There are multiple factors simultaneously affecting speech perception in elderly people. These factors include hearing acuity, aging of the auditory system, and changes in both perception and cognitive processes, all of which can interfere with speech comprehension, especially in cognitively demanding situations. The aim of this study is to clarify which factors influence the use of an automatic phone service system designed for elderly (N = 36) people. More specifically, the aim is to investigate whether it is the factors connected to the system itself or the factors connected to the elderly users and their actions with the system that are the most crucial for using the system successfully. Both quantitative and qualitative methods are used in the study. There were four people who performed as speakers in the system. Analysis of the prosodic features of their speech was performed using acoustic analysis software. The variables connected to the elderly participants (n = 30) were investigated using interviews, pure-tone and speech audiometric tests, the Mini-Mental State Examination test (MMSE), and the Token Test for speech comprehension. Statistical analyses were used to explore whether there was a statistical connection between the acoustic measurements or the variables connected to participants themselves and their performance in usability test situation. In addition, the elderly participants’ actions in the test situation were observed using a material-based, qualitative video-analysis. The individuals who performed as speakers in the system were observed to use features of elderspeak in their speech. However, these speaker characteristics had little effect on the participants’ performance in the tasks. It was the voice-menu that contained the most semantically complex text structure that proved to be the most difficult for participants. Both low scores in the Token test and poor word recognition were connected to poor performance in the tasks. It was found based on the qualitative analysis that in addition to speech comprehension, there were other cognitive processes that were important for completing the tasks successfully, i.e. remembering the instructions given (memory), and the ability to direct, divide and maintain attention during the tasks. Poor performance in the tasks and in the Token Test, as well as problems in executive functions observed in the test situation, were found to be factors predicting dropping out of the next phase of the study the following year. Qualitative analysis of language use in cognitively demanding situations can be used in evaluation of high-level language performance. It may be useful for detecting mild changes in language skills that can be symptomatic of early stages of memory disorders. The results of this study can also be utilized when designing voice-based interfaces. In addition, it is important to consider both advantages and disadvantages of using elderspeak in the fields of nursing and speech therapy. / Tiivistelmä Ikääntyvien ihmisten puheen vastaanotossa vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät: kuulokyky, auditiivisen järjestelmän ikääntymismuutokset sekä havaintotoimintojen ja kognitiivisten toimintojen muutokset. Nämä voivat vaikeuttaa puheen ymmärtämistä erityisesti kognitiivisesti vaativassa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ikääntyneille osallistujille (N = 36) suunnitellun automaattisen puhelinpalvelujärjestelmän käyttöön liittyviä tekijöitä. Tavoitteena on selvittää se, missä määrin toisaalta kokeiltuun järjestelmään liittyvät tekijät ja toisaalta käyttäjien ominaisuudet sekä heidän toimintansa tutkimustilanteessa olivat yhteydessä järjestelmän menestykselliseen käyttöön. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä. Järjestelmässä kokeiltiin neljän eri puhujan äänillä nauhoitettuja toimintaohjeita. Heidän puheensa prosodisia piirteitä analysoitiin äänen ja puheen analyysiohjelmilla. Ikääntyneisiin osallistujiin (n = 30) liittyviä muuttujia tutkittiin haastattelulla, kuulon tutkimuksilla (äänesaudiometria ja puheaudiometria), kognitiivisella seulontatestillä (Mini-mental state examination = MMSE) ja puheen ymmärtämistä mittaavalla Token-testillä. Mittaustulosten ja muuttujien yhteyttä tehtävistä suoriutumiseen tarkasteltiin tilastollisesti. Osallistujien toimintaa havainnoitiin järjestelmän käyttötilanteessa aineistolähtöisellä laadullisella videoanalyysillä. Järjestelmän puhujilla havaittiin ikääntyneille suunnatun puheen piirteitä. Tehtävistä suoriutuminen oli kuitenkin hyvin samanlaista puhujasta riippumatta. Semanttisesti monimutkaisin tekstivalikko oli osallistujille vaikein äänite. Matala Token-testin pistemäärä ja heikko puheen tunnistuskyky liittyivät heikkoon tehtävistä suoriutumiseen. Laadullisen analyysin perusteella puheen ymmärtämisen ohella keskeisiä kognitiivisia prosesseja tehtävissä menestymisen kannalta olivat seuraavat: ohjeiden muistaminen, huomion suuntaaminen, jakaminen ja ylläpito. Heikko suoriutuminen tehtävissä ja Token-testissä sekä tutkimustilanteessa havaitut toiminnan ohjauksen ongelmat ennustivat toisesta tutkimusvaiheesta poisjääntiä seuraavana vuonna. Kognitiivisesti vaativista kielen käyttötilanteista tehtävillä laadullisilla analyyseilla voidaan arvioida monimutkaisia kielellis-kognitiivisia toimintoja ja löytää mahdollisesti alkaviin muistisairauksiin liittyviä lieviä kielellisiä muutoksia. Tuloksia voidaan hyödyntää ääneen perustuvien käyttöliittymien suunnittelussa. Ikääntyneille suunnatun puheen etuja ja haittoja on tärkeää pohtia myös hoitotyön ja puheterapian näkökulmasta.

Abstract Polycystic ovary syndrome (PCOS) is the most common endocrine disorder in women of reproductive age. The main features of the syndrome include menstrual irregularities and hyperandrogenism. In addition to symptoms related to fertility, some women also suffer from an unfavourable metabolic profile including impaired glucose tolerance, dyslipidaemia and low-grade chronic inflammation. In the present studies we aimed to investigate the role of age on adrenal and ovarian androgen secretion in 79 women with PCOS and 98 healthy women, with special focus on the menopause. Furthermore, we studied the effects of combined hormonal contraceptives (CHCs) administered orally, transdermally and vaginally (n=42, healthy women, 9 weeks) and atorvastatin treatment (n=28, women with PCOS, 6 months) on androgen levels and metabolic factors. Androgen secretion capacity was analysed by using adrenal and ovarian stimulation tests and glucose tolerance by using oral and intravenous glucose tolerance tests. Furthermore, chronic inflammation was assessed via assay of C-reactive protein and pentraxin-3. Basal and stimulated adrenal and ovarian androgen production was elevated and levels remained higher in women with PCOS compared with healthy women even after the menopause. Furthermore, women with PCOS presented with enhanced insulin resistance and chronic inflammation, which persisted beyond menopausal transition. During CHC treatment, the route of administration was insignificant, and all treatments impaired insulin sensitivity and increased chronic inflammation. In women with PCOS, treatment with atorvastatin improved chronic inflammation and the lipid profile as expected, but worsened glucose tolerance and did not affect testosterone levels. Regardless of strict exclusion criteria, where only relatively healthy women with PCOS were recruited, the results showed that enhanced androgen secretion and unfavourable metabolic alterations associated with PCOS persist through menopausal transition. The findings emphasize the importance of monitoring glucose metabolism during the use of CHCs, especially in women with known risks of type 2 diabetes. Atorvastatin treatment exacerbates insulin resistance in women with PCOS and therefore the treatment should only be considered after individual risk assessment of cardiovascular disease and not just because of PCOS. / Tiivistelmä Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä (PCOS) on hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisin hormonaalinen ongelma. Tyypillisiä PCOS:n oireita ovat munarakkuloiden epäsäännöllisestä kypsymisestä johtuvat kuukautiskierron häiriöt ja miessukuhormonien eli androgeenien liikatuotanto. Hedelmällisyyttä heikentävien oireiden lisäksi PCOS:än liittyy aineenvaihdunnan ongelmia, kuten heikentynyttä sokerinsietoa sekä taipumus rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja krooniseen tulehdukseen. Tutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja vaihdevuosien vaikutuksia lisämunuais- ja munasarjaperäiseen androgeenieritykseen 79 PCOS-naisella ja 98 terveellä naisella. Lisäksi tutkittiin eri yhdistelmäehkäisyvalmisteiden antoreittien (suu, iho, emätin) (n=42, terveet naiset, 9 viikkoa) ja atorvastatiinihoidon (n=28, PCOS-naiset, 6 kuukautta) vaikutuksia androgeenitasoihin ja aineenvaihdunnallisiin muuttujiin. Androgeenieritystä tutkittiin lisämunuaisten ja munasarjojen stimulaatiotesteillä ja sokeriaineenvaihdunnan muutoksia suun kautta ja suonensisäisesti tehtävillä sokerirasituskokeilla. Tulehduksellista tilaa mitattiin määrittämällä C-reaktiivisen proteiinin ja pentraksiini-3:n pitoisuuksia. Lisämunuaisten ja munasarjojen androgeenieritys oli PCOS-naisilla lisääntynyt terveisiin naisiin verrattuna, ja ero säilyi vaihdevuosi-iän jälkeen. PCOS-naisilla esiintyi myös enemmän heikentynyttä sokerinsietoa ja kroonista tulehdusta vielä vaihdevuosi-iän jälkeenkin. Hormonaalinen yhdistelmäehkäisy heikensi insuliiniherkkyyttä sekä pahensi pitkäaikaista tulehdusta annostelureitistä riippumatta. Atorvastatiinihoito puolestaan paransi pitkäaikaista tulehdusta sekä rasva-aineenvaihduntaa PCOS-naisilla, mutta huononsi sokerinsietoa ja insuliiniherkkyyttä eikä sillä ollut vaikutusta testosteronitasoihin. Koska poissulkukriteerit olivat tiukat, tutkimuksiin valikoitui varsin terveitä PCOS-naisia. Siitä huolimatta osoittautui, että PCOS:än liittyvä lisääntynyt androgeenituotanto sekä epäedulliset aineenvaihdunnan muutokset jatkuvat vielä vaihdevuosi-iän jälkeen. Hormonaalisen yhdistelmäehkäisyn käytön aikana olisi hyvä seurata sokeriaineenvaihdunnan muutoksia erityisesti niillä naisilla, joilla on kohonnut riski sairastua aikuistyypin diabetekseen. Atorvastatiinihoito huonontaa PCOS-naisilla insuliiniherkkyyttä, minkä vuoksi hoito tulisi aloittaa vain yksilöllisen riskiarvion perusteella.