Abstract This dissertation is comprised of three independent essays with the unifying theme of how uncertainty affects the macroeconomy. The first essay studies an incomplete market economy where the firm faces a non-trivial investment decision due to capital adjustment costs. The adjustment costs make the price of capital endogenous and help to explain the observed volatility of the returns to physical capital. The particular form of market incompleteness that is assumed in the essay is however not enough to match the observed price of risk. The essay contains also a technical contribution in showing how Arrow prices of contingent commodities can be used in computing the equilibrium in this class of models. The second essay studies the effect of population aging on asset prices. The modeling framework features deterministic transition paths for demographic structure and level of government expenditures along with aggregate uncertainty at business cycle frequency. The demographic transition leads to a projected increase of in tax rates that are needed to finance the government expenditures. This requires higher savings rates from households which reduces volatility of consumption growth and reduces the price of aggregate risk. The third essay is an empirical study which uses betting market data from the Swedish harness horse racing in conjunction with economic confidence indices. The main finding is that the risk attitudes of bettors that are reflected by the betting market data covary with the more traditional confidence measures in a reasonable way. The essay also contains a simple forecasting exercise which shows that the novel risk measure may also be useful in forecasting the industrial production. The results of the study are interpreted in terms of behavioral macroeconomics. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja koostuu kolmesta erillisestä esseestä, joiden yhdistävä tekijä on epävarmuus ja sen vaikutukset makrotalouden ilmiöihin. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan taloutta, jossa markkinat ovat epätäydelliset ja fyysisen pääoman sopeuttamiskustannukset vaikuttavat yrityksen investointipäätökseen. Pääoman sopeuttamiskustannukset tekevät pääoman hinnasta endogeenisen muuttujan ja auttavat selittämään havaittua pääoman tuottojen volatiliteettia. Tutkimuksessa käytetyt markkinoiden epätäydellisyyteen johtavat oletukset eivät kuitenkaan riitä selittämään historiallisesti havaittua riskin hintaa. Essee sisältää myös teknisen kontribuution. Siinä osoitetaan, miten talouden tilasta riippuvien hyödykkeiden Arrow-hintoja voidaan hyödyntää tämän tyyppisten talouksien tasapainon numeerisessa ratkaisemisessa. Toinen essee tarkastelee väestön ikääntymisen vaikutuksia varallisuushyödykkeiden hintoihin. Malli yhdistää väestörakenteen ja julkisten kulutusmenojen deterministisen muutoksen sekä suhdannevaihtelua kuvaavan kokonaistaloudellisen epävarmuuden. Väestörakenteen odotettu muutos johtaa julkisten kulutusmenojen kasvun myötä veroasteiden nousuun. Kotitaloudet joutuvat säästämään enemmän, mikä vähentää kulutuksen kasvun volatiliteettia ja kokonaistaloudellisen riskin hintaa. Kolmas essee on empiirinen tutkimus, jossa käytetään havaintoaineistoa Ruotsin ravivedonlyöntimarkkinoilta sekä taloudellisia luottamusindikaattoreita. Tärkein tulos on että vedonlyöntiaineiston heijastama suhtautuminen riskiin näyttää olevan vuorovaikutuksessa perinteisten luottamusindikaattoreiden kanssa. Esseessä käytetään myös yksinkertaista aikasarjamallia, joka viittaa siihen, että vedonlyöntiaineiston perusteella laskettu riskiin suhtautumisen mitta voi olla hyödyllinen teollisuustuotannon ennustamisessa. Tuloksia tulkitaan behavioraalisen makrotaloustieteen valossa.

Abstract Despite the greater strategic importance and increasing activities in the Arctic as well as the increased attention paid by national governments, few attempts have been made to understand the on-going demographic changes from a pan-Arctic perspective. In particular, population aging or “silverization” is a demographic megatrend affecting regional societies and the economy which can exert profound social consequences in this most desolate and least populated region in the world. Although there are a few studies investigating aging in the Arctic countries, none have extended their research to the sub-national level. This thesis consists of an analysis of aging and possible rejuvenation trends in 23 Arctic sub-regions, and compares these trends to the national average of their eight respective countries. Two groups of indicators have been used to measure aging; these are based on “chronological” and “prospective” ages, the latter considers changes in life expectancy and improvements in population health. The study generated a large set of aging data for the period 1980/1990 to 2010 as well as the present day, utilizing the available baseline data. The discussion examined major trends in aging elucidating the interactions of conventional and prospective indicators, revealed the oldest and youngest territories, linkages between the Arctic and nationwide rates, the fastest and slowest regions that are aging (or in contrast, rejuvenating), sex and ethnic differences, and whether Northern Canada and Alaska, North Atlantic, Arctic Russia and Northern Fennoscandia are converging or diverging in terms of aging development. In addition, the interplay of causes of aging and other demographic conditions of Arctic territories was examined as well as the gaps in knowledge and prospects for future research. The international comparative evidence of the thesis can help the northern communities’ policy makers in planning changes that have to be made in order to adjust to an aging transition. It is clear that sustainable population development is the key to a viable Arctic region. / Tiivistelmä Arktisella alueella tapahtuvaa väestörakenteen muutosta ja sen syitä on tutkittu vähän, vaikka alueen merkitys ja aktiviteetit ovat korostuneet valtioiden strategioissa. Erityisesti väestön ikääntyminen tai ”harmaantuminen” on yleinen demografinen suuntaus, joka vaikuttaa pohjoisten alueiden väestöön ja talouteen ja voi johtaa syvällisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin tällä maailman harvaan asutuimmalla alueella. Ikääntymistä on tutkittu jonkin verran yksittäisissä maissa, mutta ei näiden maiden pohjoisissa osissa. Tässä väitöskirjatyössä analysoidaan ikääntymistä ja mahdollista nuorentumista kahdeksan arktisen maan 23 pohjoisella alueella ja näitä verrataan saman maan kansalliseen keskiarvoon. Ikääntymisen mittareina on käytetty kahta mittaustapaa perustuen joko ”kronologiseen” tai ”prospektiiviseen” ikään, joista jälkimmäinen huomioi muutokset odotettavissa olevassa eliniässä sekä väestön terveydentilan kohentumissa. Tutkimuksen tuloksena syntyi laaja ikääntymistä käsittelevä tietoaineisto vuosilta 1980/1990 vuoteen 2010/nykypäivään perustuen käytettävissä oleviin lähtöaineistoihin. Tässä työssä yksilöitiin ikääntymisen pääsuuntaukset ja vertailtiin perinteisten ja uusien indikaattoreiden tuottamia tuloksia. Lisäksi selvitettiin ikääntymisen kannalta väestöltään vanhimmat ja nuorimmat alueet, verraltiin arktisen alueen ja kansallisten lukujen välisiä yhteyksiä sekä esiteltiin nopeimmin ja hitaimmin ikääntyvät (tai nuorentuvat) alueet sekä sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä eroja. Tutkimus luo uutta tietoa Pohjois-Kanadan ja Alaskan, Pohjois-Atlantin alueen, Venäjän arktisen alueen sekä pohjoisen Fennoskandian väestöjen ikääntymiskehityksestä. Lisäksi väitöskirjatyö analysoi ikääntymiskehityksen ja muiden väestökehitykseen liittyvien olosuhteiden syitä arktisella alueella sekä tulevaisuuden tutkimustarpeita. Kansainvälinen vertailu voi auttaa valtioiden ja alueiden päättäjiä tekemään suunnitelmat, joilla pohjoiset yhteisöt voivat sopeutua ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Kestävä väestökehitys on avain elinvoimaiseen arktiseen alueeseen.