Abstract This study focuses on the process of self-regulated learning by investigating in detail how learners engage in self-regulated and strategic learning when studying in g/nStudy learning environments. The study uses trace methods to enable recognition of temporal patterns in learners’ activity that can signal strategic and self-regulated learning. The study comprises three data sets. In each data set, g/nStudy technology was used to support and trace self-regulated learning. In the analysis, micro-analytical protocols along with qualitative approach were favoured to better understand the process of self-regulated and strategic learning in authentic classroom settings. The results suggested that the specific technological tools used to support strategic and self-regulated learning can also be used methodologically to investigate patterns emerging from students’ cognitive regulation activity. The advantage of designing specific tools to trace and support self-regulated learning also helps to interpret the way in which the learning patterns actually inform SRL theoretically and empirically. Depending on how the tools are used, they can signal the typical patterns existing in the learning processes of students or student groups. The learning patterns found in the students’ cognitive regulation activity varied in terms of how often the patterns emerged in their learning, how the patterns were composed and when the patterns were used. Moreover, there were intra-individual differences – firstly, in how students with different learning outcomes allocated their study tactic use, and secondly, how self-regulated learning was used in challenging learning situations perceived by students. These findings indicate log file traces can reveal differences in self-regulated learning between individuals and between groups of learners with similar characteristics based on the learning patterns they used. However, learning patterns obtained from log file traces can sometimes be complex rather than simple. Therefore, log file traces need to be combined with other situation-specific measurements to better understand how they might elucidate self-regulated learning in the learning context. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkitaan oppilaiden itsesäätöisen ja strategisen oppimisen ilmenemistä oppimisprosessin aikana. Tutkimuksessa hyödynnetään g/nStudy- oppimisympäristöä, jonka avulla on mahdollista tukea ja jäljittää oppimisen strategista toimintaa. g/nStudy-oppimisympäristö tallentaa lokidataa, joka on tarkkaa ajallista informaatiota siitä toiminnasta, jota oppilas tekee työskentelynsä aikana. Toisin sanoen, lokidatasta on mahdollista jäljittää ne tiedot, jotka reflektoivat strategista – ja itsesäätöistä oppimista. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli selvittää miten lokidatasta voi löytää strategisia oppimisen toimintamalleja, ja miten nämä strategiset oppimisen toimintamallit vaihtelevat oppilaiden, oppilasryhmien ja erilaisten oppimisen tilanteiden aikana. Väitöstutkimus muodostuu kolmesta erillisestä tutkimusaineistosta. Jokaisessa kolmessa aineistossa on hyödynnetty g/nStudy-teknologian mahdollisuuksia tukea ja jäljittää itsesäätöistä oppimista. Tutkimusaineiston analyysissä hyödynnetään mikroanalyyttista lähestymistapaa sekä laadullista tutkimusotetta. Tutkimuksen analyyttinen lähestymistapa antaa mahdollisuuden ymmärtää itsesäätöisen- ja strategisen oppimisen ilmenemistä aidossa oppimistilanteessa. Tutkimustulokset osoittavat, että oppimisympäristöön sisällytettyjä teknologisia työkaluja voidaan käyttää tukemaan itsesäätöistä ja strategista toimintaa. Sen lisäksi samoja työkaluja voidaan käyttää myös menetelmällisenä välineenä tutkittaessa itsesäätöistä – ja strategista toimintaa erilaisissa oppimistilanteissa. Tutkimus -tulokset osoittavat, että oppimisen strategiset toimintamallit vaihtelivat oppilaiden – ja oppimistilanteiden välillä. Oppimisen strategisissa toimintamalleissa oli myös laadullisia eroja sen suhteen, miten usein ne ilmenivät oppimisprosessin aikana ja mistä strategisista toiminnoista ne koostuivat. Johtopäätöksenä voi todeta, että lokidatan käyttäminen tutkimusmenetelmänä edesauttaa paljastamaan opiskelun strategisia toimintamalleja oppilaiden – ja oppilasryhmien välillä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että strategiset toimintamallit voivat olla hyvinkin monimuotoisia. On tärkeää tunnistaa, missä tilanteissa ja milloin näitä toimintamalleja käytetään ja erityisesti mikä on niiden vaikutus oppimisen laatuun.

Abstract This study focuses on requirements of computer-supported collaborative learning (CSCL). The aim is to investigate the factors university students experience to promote or hinder collaborative learning. In addition the aim is to examine interactional features in successful collaborative learning situations and the effect of pedagogical scripts into the interaction. The theoretical approach is sosiocognitive, and the interactional processes are seen as a key mechanism fostering learning and knowledge construction. This thesis consisted of two empirical case studies, which were implemented in the context of international web courses. The first data consist of questionnaires, interviews, learning diaries and on-line discussions. The second data includes questionnaires and on-line discussions. The analysis combines qualitative and quantitative methods in order to create a comprehensive understanding of students’ experiences and interactional features in collaborative learning situations. There is plenty of research concerning CSCL, but the focus is seldom on students’ experiences. Also interactional processes in collaborative learning situations have been studied, but studies are often short-term studies conducted in laboratory settings. Recent research of CSCL has been concentrating on the effects of pedagogical scripts, but the results have been contradictory. This study supplements earlier studies by analysing the requirements for successful collaborative learning from the perspective of students’ experiences and interactional features during authentic and long-term web courses. The results indicated that students experienced fluent interaction, group-oriented learning task, studying skills and motivation as main factors promoting collaborative learning. Communication in foreign language and passive group members were experienced most significant hindering factors. Interaction in successful collaborative learning was most often group-related instead of task-related. Groups used a lot of effort in organizing their collaboration. Task-related discussion was commentative and questioning. However, theorybased knowledge was seldom presented. This study also indicated that learning tasks had more effect to different forms of ineraction than pedagogical scripts. The findings supports planning and implementation of collaborative learning. / Tiivistelmä Väitöstutkimus tarkastelee tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen edellytyksiä. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät yliopisto-opiskelijat kokevat yhteisöllistä oppimista edistäviksi ja vaikeuttaviksi. Lisäksi tavoitteena on selvittää vuorovaikutuksen muotoja onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa sekä pedagogisten skriptien vaikutusta vuorovaikutukseen. Teoreettisesti tutkimus pohjautuu sosiokognitiiviseen näkemykseen oppimisesta, jolloin korostetaan vuorovaikutuksen merkitystä tiedon rakentamiseen. Tutkimus koostuu kahdesta tapaustutkimuksesta, jotka on toteutettu kansainvälisten verkkokurssien konteksteissa. Ensimmäisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu kyselylomakkeista, haastatteluista, päiväkirjoista ja verkko-oppimisympäristön keskusteluviesteistä. Toisen tapaustutkimuksen aineisto sisältää kyselylomake- ja verkkokeskusteluaineiston. Aineiston analyysissa on yhdistetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Vaikka tietokoneavusteista yhteisöllistä oppimista on tutkittu paljon, analyysin kohteena ovat harvemmin olleet oppijoiden kokemukset. Myös yhteisöllisiä vuorovaikutusprosesseja on tutkittu aiemmin, mutta tutkimukset on toteutettu usein lyhytkestoisina laboratoriotutkimuksina. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on analysoitu pedagogisten skriptien vaikutusta vuorovaikutukseen, mutta tulokset skriptien hyödyistä ovat osin ristiriitaisia. Tämä tutkimus täydentää aikaisempia tutkimuksia analysoimalla yhteisöllisen oppimisen edellytyksiä autenttisten ja pidempikestoisten verkkokurssien aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat yhteisöllistä oppimista edistäviksi tekijöiksi sujuvan vuorovaikutuksen, yhteistä ponnistelua vaativan oppimistehtävän, opiskelutaidot ja motivaation. Vaikeuttavia tekijöitä puolestaan ovat viestinnän haasteet vieraalla kielellä opiskeltaessa sekä passiiviset ryhmän jäsenet. Vuorovaikutus onnistuneissa yhteisöllisen oppimisen tilanteissa oli useammin ryhmään kuin sisältöön keskittyvää. Ryhmät käyttivät paljon aikaa yhteisen työskentelyn organisointiin. Sisältöön liittyvä keskustelu oli kommentoivaa ja kysymyksiä esittävää. Teoriaperustaisen tiedon esiin tuomien oli kuitenkin harvinaista. Tulokset osoittavat myös oppimistehtävän voivan vaikuttaa pedagogisia skriptejä enemmän vuorovaikutukseen. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat käytännössä yhteisöllisten oppimistilanteiden suunnittelua ja toteutusta.