Abstract The objective of this study is to examine and shed light on the process of developing Finnish multi-story timber apartment buildings. It deals with the basic problems and technical solutions related to multi-story timber apartment buildings. The study also examines the background, principles, objectives and fundamentals of Finnish multi-story timber apartment building construction and describes the main questions, activities and events related to the development of Finnish timber construction, especially from the 1990s to the beginning of the new millennium. This study provides a general idea of the present situation and future challenges in the development of the Finnish multi-story timber apartment building. The results of the study that are given the most emphasis are multi-story timber apartment building fire safety, the space cost factor and feedback from residents. The study also presents Finland's first multi-story timber apartment building sites and their technical designs. Ten multi-story timber apartment buildings containing 338 apartments were constructed in Finland in 1995–2001. The next two sites will be completed in 2002. The national publicity and feedback of the multi-story timber apartment buildings has primarily been positive. Multi-story timber apart-ment buildings have not, however, made an actual break-through in Finland. Multi-story timber apartment building construction has been hindered by many biases and the impression that the con-struction is experimental and expensive. Many of these doubts and biases have been exaggerated. The period of experimental construction of multi-story timber apartment buildings in Finland has indicated that technical issues, such as construction techniques, issues related to heating, sound, fire, water and moisture insulation, and HVAC installation, are manageable. A survey of residents indicates that they have a positive attitude toward multi-story timber apartment buildings, and residents hope wood will be used more in Finland. Multi-story timber apartment buildings are felt to be cosy and pleasant, they have a good indoor climate, they are functional, architecturally successful, fire-safe and well insulated against airborne sounds. On the basis of the survey of residents, special attention should be given to impact sound insulation in the intermediate floors. The residents would like to see more wood used in the stairways and interior facing. Space cost is an important factor from the standpoint of the competitiveness of multi-story timber apartment building construction. According to the currently used definition of permitted building volume based on gross floor area, the space cost of a multi-story timber apartment building constructed using current frame designs, which utilise load-bearing inner walls and short spans, is less advantageous than that of concrete frame buildings, which utilise long slab intermediate floors. Construction methods that utilise different construction materials and frame designs would be more on par if the concept of permitted building volume were based on net floor area. The fire code of multi-story timber apartment buildings still requires revising. For example, the Finnish fire code recommends visible protruding fire stops on high wooden façades. Nevertheless, these fire stops do not function as intended, and in some cases they even contribute to the spreading of a façade fire. Instead of using visible protruding fire stops, the spreading of a small façade fire can be effectively limited by partitioning the air space behind the facing in the horizontal direction and by using horizontal structures in the air space that choke the spreading of a fire in the air space. Based on housing statistics, there is a potential market in Finland for multi-story timber apartment buildings: 43,7 % of Finns live in a multi-story apartment building, and 75 % of all multi-story apartment buildings have less than five stories, which according to current regulations means they could be constructed out of wood. In order to make multi-story timber apartment buildings competitive, their construction should be continuous, experience in their construction should be accumulated and their technical designs should become established procedure. The ecology and market value of the life cycle of timber construction should be exploited more than is presently done. Developers and residents have a central role in making multi-story timber apartment buildings more common. / Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja valottaa suomalaisen puukerrostalon kehittämisprosessia käymällä läpi ongelmakeskeisesti puukerrostalojen peruskysymyksiä ja teknisiä ratkaisuja. Tutkimuksessa tarkastellaan maamme puukerrostalorakentamisen taustoja, lähtökohtia, tavoitteita ja perusteita sekä kuvataan niitä keskeisiä kysymyksiä, toimenpiteitä ja tapahtumia, mitä suomalaisen puurakentamisen kehitystyössä on tehty ja kohdattu erityisesti 1990-luvulta uuden vuosituhannen alkuun. Tutkimuksen perusteella muodostetaan yleiskäsitys suomalaisen puukerrostalon kehitystyön nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista. Tutkimustuloksista keskeiselle sijalle on asetettu puukerrostalojen paloturvallisuus, tilakustannustekijä ja asukaspalaute. Tutkimuksessa esitellään myös maamme ensimmäiset puukerrostalokohteet teknisine ratkaisuineen. Vuosina 1995–2001 Suomeen on rakennettu kymmenen puukerrostalokohdetta, yhteensä 338 asuntoa. Kaksi seuraavaa kohdetta valmistuvat vuonna 2002. Puukerrostalojen valtakunnallinen julkisuus ja palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Puukerrostalot eivät ole kuitenkaan tehneet varsinaista läpimurtoa Suomessa. Puukerrostalorakentamista ovat rasittaneet useat ennakkoasenteet sekä koerakentamisen ja kalliin rakentamisen leima. Monet näistä epäilyistä ja ennakkoluuloista ovat olleet liioiteltuja. Suomalaisten puukerrostalojen koerakentamisaika on osoittanut, että puukerrostalojen tekniset kysymykset, kuten rakentamistekniikka, lämmön-, äänen-, palon-, veden- ja kosteudeneristyskysymykset sekä LVIS-asennustekniikkaan liittyvät asiat pystytään hallitsemaan. Asukaskyselytutkimuksessa asukkaat suhtautuivat puukerrostaloihin myönteisesti, ja puurakentamista ja puun käyttöä toivottiin lisättävän maassamme. Puukerrostaloja pidettiin yleisesti kodikkaina, viihtyisinä, sisäilmastoltaan hyvinä, toimivina, arkkitehtuuriltaan onnistuneina, paloturvallisina ja ilmaääneneristykseltään hyvinä. Asukaskyselyn perusteella puukerrostalojen keveiden välipohjien askelääneneristävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asukkaat toivoivat puuta käytettävän tähänastista enemmän porrashuoneiden ja asuntojen sisäpintaverhouksissa. Tilakustannus on keskeinen tekijä puukerrostalorakentamisen kilpailukyvyn kannalta. Tähänastisilla teknisillä ratkaisuilla ja kantaviin väliseiniin ja lyhyihin jänneväleihin perustuvalla runkojärjestelmällä rakennettu puukerrostalo on tilakustannuksiltaan tavanomaista pitkälaattavälipohjaista betonirunkokerrostaloa epäedullisempi nykyisen kerrosalaan perustuvan rakennusoikeuden määritelmän mukaan. Eri rakennusmateriaaleilla ja runkojärjestelmillä toteutettavat rakentamistavat tulisivat nykyistä tasa-arvoisemmiksi, jos rakennusoikeuden käsite muutettaisiin nettoalaan perustuvaksi. Puukerrostalojen palosäädökset kaipaavat tarkentamista. Esimerkiksi Suomen palosäädöksissä suositeltavat korkeiden puujulkisivujen näkyvät palokatkoulokkeet eivät käytännössä toimi toivotulla tavalla, ja joissakin tapauksissa ne jopa edistävät julkisivupalon leviämistä. Näkyvien palokatkoulokkeiden sijasta pienehkön julkisivupalon leviämistä voidaan rajoittaa tehokkaasti kaistoittamalla julkisivun taustan tuuletusrakoa sivuttaissuunnassa ja käyttämällä tuuletusraossa vaakasuuntaisia rakenteita, joilla tukahdutetaan palon leviäminen tuuletusraossa. Asumistilastojen valossa suomalaisille puukerrostaloille voisi olla potentiaaliset markkinat: 43,7 % suomalaisista asuu kerrostalossa, ja 75 % kaikista kerrostaloista on alle 5-kerroksisia, eli ne voitaisiin nykymääräysten mukaan toteuttaa puisina. Jotta puukerrostalojen kilpailukyky paranisi, tarvitaan niiden rakentamisessa jatkuvuutta ja harjaantumista sekä teknisten ratkaisujen vakiinnuttamista. Puurakentamisen ekologisuutta ja elinkaarimarkkina-arvoa tulisi hyödyntää tähänastista enemmän. Rakennuttajat ja asukkaat ovat keskeisessä roolissa puukerrostalojen yleistymisessä.