1 |
Saksan ääntäminen laulusarjassa Frauenliebe und Leben:tutkimuskohteena eksperttilaulajatJokela, N. (Nina) 30 August 2016 (has links)
Abstract
This research explored professional singers’ pronunciation of German in Frauenliebe und Leben, a song cycle, composed in 1840 by Robert Schumann (1810–1856). Adopting a two-fold approach, the thesis examined pronunciation from the viewpoints of normative German pronunciation and vocal pedagogy, paying special attention to the relationship between the two sets of norms. Normative German pronunciation is based on ‘reine Hochlautung’ as defined by Theodor Siebs, as well as on his instructions to classical singers. Norms of pronunciation used in vocal pedagogy were derived from 11 German pronunciation manuals for classical singers.
At the centre of this study were 11 elements of the German language: the phonemes /s/, /r/, /b/, /d/ and /g/, the suffix -ig, double consonants, connecting consonants, the letter combination ng, liaison and diphthongs in a melismatic setting. Twelve professional singers’ – Anne Sofie von Otter, Barbara Bonney, Brigitte Fassbaender, Elly Ameling, Elisabeth Grümmer, Irmgard Seefried, Janet Baker, Jessye Norman, Kathleen Ferrier, Soile Isokoski, Marjana Lipovšek, Tamara Takács – pronunciation of these elements was studied via their recording of Frauenliebe und Leben between 1950 and 1997.
Both descriptive statistical analysis methods and hierarchical cluster analysis were applied to the data. A reliability analysis was conducted using intra-category correlations and relative frequencies. This analysis indicated a reasonable degree of reliability. Descriptive statistical analysis methods yielded the result that the actual pronunciation of the professional singers, as evidenced by their recordings, was considerably more varied than what could be expected on the basis of normative or pedagogical norms. Hierarchical cluster analysis, too, showed that the professional singers shared the same category to a moderate degree.
We may conclude that vocal pedagogical theory needs to be further developed, because pedagogical norms for pronunciation proved partially confusing and difficult to grasp. In addition, specific attention must be given to source critique. The actual pronunciation of professional singers challenges singing instructors to reflect on how they teach German pronunciation and what they can do to help their students develop the skills required for a critical listening of recordings. / Tiivistelmä
Eksperttilaulajien saksan kielen ääntämistä havainnoitiin Robert Schumannin (1810–1856) vuonna 1840 säveltämässä laulusarjassa Frauenliebe und Leben, ja ääntämistä tutkittiin suhteessa sekä saksan kirjakielen ääntämisnormistoon että pedagogiseen ääntämisnormistoon. Tutkimuksessa syvennyttiin myös ääntämisnormistojen välisen suhteen tarkasteluun. Saksan kirjakielen ääntämisnormisto perustui Theodor Siebsin reine Hochlautung -ääntämistapaan sekä Siebsin klassisen laulun ohjeistuksiin. Pedagoginen ääntämisnormisto eli klassisille laulajille osoitetut saksan kielen ääntämisen oppaat oli rajattu yhteentoista teokseen.
Tutkittavana oli yksitoista saksan kielen elementtiä: konsonantit s, r, b, d, g, suffiksi -ig, kirjainyhdistelmä ng, kaksoiskonsonantit, konsonanttien yhdistäminen, vokaalien sitominen ja diftongit. Laulusarjan levyttäneitä eksperttilaulajia oli kaksitoista: Anne Sofie von Otter, Barbara Bonney, Brigitte Fassbaender, Elly Ameling, Elisabeth Grümmer, Irmgard Seefried, Janet Baker, Jessye Norman, Kathleen Ferrier, Soile Isokoski, Marjana Lipovšek ja Tamara Takács. Äänitteet olivat vuosien 1950 ja 1997 väliseltä ajalta.
Tutkimuksessa käytettiin perinteisiä kuvailevia tilastollisia analyysimenetelmiä ja hierarkkista ryhmittelyanalyysia. Aineiston luotettavuutta tarkasteltiin reliabiliteettianalyysin avulla. Reliabiliteettianalyysi osoitti, että aineistolle saavutettiin kohtuullinen luotettavuus. Kuvailevien tilastollisten analyysimenetelmien tuloksena oli havainto, että eksperttilaulajien ääntäminen äänitteissä oli huomattavasti monimuotoisempaa kuin saksan kirjakielen ja pedagoginen ääntämisnormisto antoivat olettaa. Hierarkkinen ryhmittelyanalyysi puolestaan osoitti, että eksperttilaulajien sijoittuminen samaan ryhmään oli maltillista.
Tutkimus vahvistaa käsitystä, että laulupedagogista teoriaa tulee tarkastella dynaamisena, alati muuttuvana ilmiönä. Tutkimuksen perusteella myös havaitaan, että eksperttilaulajien ääntäminen noudattaa laulupedagogiikassa käytettyjä ääntämisen ohjeistuksia vain osin. Eksperttilaulajien ääntämisen käytäntö täten haastaa laulupedagogit pohtimaan sitä, kuinka he itse opettavat saksan kieltä, ja sitä, kuinka he liittävät opetustyöhönsä äänitteiden kriittisen kuuntelemisen taidon ja lauluoppaiden kriittisen käytön.
|
Page generated in 0.1288 seconds