Abstract Fluoroscopically guided procedures are currently an area of special concern in relation to radiation protection, as they may produce a high radiation dose to patients and increase the risk of skin injury. ERCP is a gastrointestinal procedure used as a gold standard in the treatment of pancreatobiliary disorders. It is performed under endoscopic and fluoroscopic guidance. Recently, both the number and the complexity with associated increased technical difficulty of therapeutic ERCP procedures have significantly increased. The present study aimed to assess the medical use of radiation in ERCP, with special emphasis on optimisation of radiation protection of patients. For this purpose, the level of patient radiation exposure during ERCP was evaluated by registering the radiation dose indices in Finnish hospitals. The entrance surface dose was measured by thermoluminescent dosimeters and the effective dose was estimated using conversion coefficients. For dose optimisation and for quality assurance, the local diagnostic reference levels (DRL) for ERCP were established and reviewed after five years. A single centre prospective analysis was conducted to identify patient-, procedure- and operator-related factors affecting dose area product (DAP) and fluoroscopy time (FT). The results showed a large variation of dose indices in overall, as among participating hospitals due to differences in patient characteristics, operator, equipment and procedural complexity. The risk of radiation-induced skin injury and the lifetime cancer risk seems to be reasonably low, indicating ERCP to be a low-dose study. Local DRL is an effective tool in the optimisation process, as a certain degree of dose reduction was achieved during the years. Multiple factors were found to affect DAP and FT in ERCP. The awareness of these factors may help to predict possible prolonged procedures that cause a higher radiation dose to the patient and thus facilitate the use of appropriate precautions. / Tiivistelmä Säteilysuojelun näkökulmasta läpivalaisuohjauksessa tehtävät toimenpiteet ovat erityisen huolen aiheena, koska ne voivat aiheuttaa potilaille suuria säteilyannoksia ja siten lisätä ihovaurion riskiä. ERCP on ruoansulatuskanavan endoskopiatoimenpide, jota käytetään haima- ja sappitiesairauksien hoidossa kultaisena standardina. ERCP suoritetaan duodenoskoopilla läpivalaisukontrollissa. Viime vuosina ERCP toimenpiteiden määrät ja toimenpiteiden monimutkaisuus ovat kasvaneet merkittävästi lisääntyneen teknisen haastavuuden vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida säteilyn lääketieteellistä käyttöä ERCP:ssa, kiinnittäen eritystä huomiota potilaan säteilysuojelun optimointiin. Potilaan säteilyaltistuksen tasoa ERCP:ssa arvioitiin keräämällä potilasannoksia suomalaisista sairaaloista, pinta-annokset mitattiin termoloistedosimetreilla ja efektiivinen annos laskettiin muuntokertoimilla. Säteilyaltistuksen optimointi- ja laadunvalvonnan työkaluksi ERCP:lle asetettiin paikalliset vertailutasot ja ne tarkistettiin 5 vuoden kuluttua. Potilaaseen, toimenpiteeseen ja toimenpiteen suorittajaan liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat annoksen ja pinta-alan tuloon (DAP) sekä läpivalaisuaikaan, selvitettiin retrospektiivisesti yhdessä sairaalassa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että potilaan säteilyannoksissa oli suurta vaihtelua niin yleisesti, kuin osallistuvien sairaaloiden välillä. Vaihtelu johtui potilaan ominaisuuksista, erilaisista läpivalaisulaitteista, toimenpiteen suorittajista ja ERCP toimenpiteiden vaikeusasteesta. Säteilyn aiheuttaman ihovaurion riski ja elinikäinen syöpäriski näyttäisi tulosten perusteella olevan kohtuullisen alhainen, mikä osoittaa, että ERCP on matala-annostutkimus. Paikallinen vertailutaso osoittautui tehokkaaksi optimointityökaluksi, sillä annostason lasku ERCP:ssa saavutettiin vuosien kuluessa. Useiden tekijöiden todettiin vaikuttavan DAP:n ja läpivalaisuaikaan ERCP:ssa. Näiden tekijöiden tiedostaminen voi auttaa tunnistamaan etukäteen ne haastavat ERCP toimenpiteet, jotka voivat aiheuttaa suuria säteilyannoksia potilaille, ja siten mahdollistaa niihin varautumisen.